Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
13 suhteet: Abd-ul-Hamid II, Bagdad, Irak, Istanbul, Mehmed V, Osmanien valtakunta, Sulttaani, Suurvisiiri, Tšetšeenit, Turkki, 15. kesäkuuta, 1856, 1913.
Abd-ul-Hamid II
Sulttaani Abdülhamid II (Abdul Hamid II tai Abd Al-Hamid II Khan Ghazi) (osmaniksi عبد الحميد ثانی) (22. syyskuuta 1842 – 10. helmikuuta 1918) oli Osmanien valtakunnan 34.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Abd-ul-Hamid II · Katso lisää »
Bagdad
Bagdad on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Bagdad · Katso lisää »
Irak
Irakin tasavalta eli Irak on tasavalta Lähi-idässä.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Irak · Katso lisää »
Istanbul
Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Istanbul · Katso lisää »
Mehmed V
Mehmed V Mehmed V (tai Reşat Mehmet; 2. marraskuuta 1844 – 3. heinäkuuta 1918) oli 35.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Mehmed V · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Sulttaani
Hussein Kamel Sulttaani on islamilaisessa maailmassa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Sulttaani · Katso lisää »
Suurvisiiri
Suurvisiiri (tai Vezîr-i Âzam, osmaniksi صدر اعظم, وزیر اعظم) oli Osmanien valtakunnan pääministerin virkanimi.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Suurvisiiri · Katso lisää »
Tšetšeenit
Tšetšeenit ovat Venäjän Pohjois-Kaukasian suurin etninen ryhmä.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Tšetšeenit · Katso lisää »
Turkki
Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja Turkki · Katso lisää »
15. kesäkuuta
15.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja 15. kesäkuuta · Katso lisää »
1856
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja 1856 · Katso lisää »
1913
Vuosi 1913 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Mahmud Şevket pašša ja 1913 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Mahmud Sevket Pasha, Mahmud Şevket Pašša, Mahmut Sevket Pasha, Shevket Pasha.
