Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Petoeläimet

Indeksi Petoeläimet

Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia.

39 suhteet: Aavikko, Afrikanpalmunäätä, Aitotumaiset, Australia, Caniformia, Dingo, Eläimet, Eväjalkaiset, Feliformia, Hyeenat, Hylkeet, Isopanda, Järvi, Joki, Karhut, Kasvinsyöjä, Kissaeläimet, Koiraeläimet, Korvahylkeet, Kultapanda, Lihansyöjä, Luettelo petoeläimistä, Madagaskarin petoeläimet, Mangustit, Metsä, Mursu, Näätäeläimet, Nisäkkäät, Pensasaro, Puolikarhut, Pussieläimet, Pussipedot, Saalistus, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Sivettieläimet, Skunkit, Tundra, Vuori.

Aavikko

Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.

Uusi!!: Petoeläimet ja Aavikko · Katso lisää »

Afrikanpalmunäätä

Afrikanpalmunäätä (Nandinia binotata) on Keski-Afrikassa elävä petoeläin, sukunsa ja heimonsa (afrikanpalmunäädät, Nandiniidae) ainoa laji.

Uusi!!: Petoeläimet ja Afrikanpalmunäätä · Katso lisää »

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Petoeläimet ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Australia

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.

Uusi!!: Petoeläimet ja Australia · Katso lisää »

Caniformia

Caniformia tai Canoidea on koiramaisten petoeläinten muodostama alalahko petoeläinten lahkossa (Carnivora).

Uusi!!: Petoeläimet ja Caniformia · Katso lisää »

Dingo

Dingo eli australianvillikoira on Australiassa elävä villikoira.

Uusi!!: Petoeläimet ja Dingo · Katso lisää »

Eläimet

Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.

Uusi!!: Petoeläimet ja Eläimet · Katso lisää »

Eväjalkaiset

Eväjalkaiset eli hylje-eläimet (Pinnipedia) on suurikokoisten merinisäkkäiden ryhmä, joka koostuu kolmesta heimosta: hylkeet (Phocidae), korvahylkeet (Otaridae) ja mursut (Odobenidae).

Uusi!!: Petoeläimet ja Eväjalkaiset · Katso lisää »

Feliformia

Feliformia on toinen petoeläinten lahkon kahdesta alalahkoista.

Uusi!!: Petoeläimet ja Feliformia · Katso lisää »

Hyeenat

Hyeenat (Hyaenidae) on petoeläinten heimo.

Uusi!!: Petoeläimet ja Hyeenat · Katso lisää »

Hylkeet

Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.

Uusi!!: Petoeläimet ja Hylkeet · Katso lisää »

Isopanda

Isopanda (Ailuropoda melanoleuca), jota kutsutaan myös nimillä bambukarhu, panda, pandakarhu ja jättiläispanda, on Kiinassa elävä nisäkäslaji.

Uusi!!: Petoeläimet ja Isopanda · Katso lisää »

Järvi

Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.

Uusi!!: Petoeläimet ja Järvi · Katso lisää »

Joki

Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.

Uusi!!: Petoeläimet ja Joki · Katso lisää »

Karhut

Karhut (Ursidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo.

Uusi!!: Petoeläimet ja Karhut · Katso lisää »

Kasvinsyöjä

Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.

Uusi!!: Petoeläimet ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »

Kissaeläimet

Kissaeläimet (Felidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva heimo, joka jakaantuu kahteen alaheimoon: ”pieniin” kissoihin ja ”isoihin” kissoihin.

Uusi!!: Petoeläimet ja Kissaeläimet · Katso lisää »

Koiraeläimet

Kojootti (''Canis latrans'') Harjasusi (''Chrysocyon brachyurus'') Supikoira (''Nyctereutes procyonoides'') Pensaskoira (''Speothos venaticus'') Blanfordinkettu (''Vulpes cana'') Koiraeläimet (Canidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu hieman yli 30 lajia.

Uusi!!: Petoeläimet ja Koiraeläimet · Katso lisää »

Korvahylkeet

Afrikanmerikarhu (''Arctocephalus pusillus'') Stellerinmerileijona (''Eumetopias jubatus'') Korvahylkeet eli haaremihylkeet (Otariidae) on petoeläimiin kuuluva nisäkäsheimo.

Uusi!!: Petoeläimet ja Korvahylkeet · Katso lisää »

Kultapanda

Kultapanda (Ailurus fulgens) eli pikkupanda tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji.

Uusi!!: Petoeläimet ja Kultapanda · Katso lisää »

Lihansyöjä

Leijonalla on tyypilliset lihansyöjän hampaat. Kihokki houkuttelee hyönteisiä. Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä.

Uusi!!: Petoeläimet ja Lihansyöjä · Katso lisää »

Luettelo petoeläimistä

Tämä on luettelo petoeläinten (Carnivora) lahkoon kuuluvista nisäkkäiden alalahkoista, heimoista, alaheimoista, suvuista ja lajeista.

Uusi!!: Petoeläimet ja Luettelo petoeläimistä · Katso lisää »

Madagaskarin petoeläimet

Madagaskarin petoeläimetVirta-Kovanen, Suvi: Fossa – Madagaskarin taitava kiipeilijä.

Uusi!!: Petoeläimet ja Madagaskarin petoeläimet · Katso lisää »

Mangustit

Mangustit (Herpestidae) on petoeläimiin (Carnivora) kuuluva nisäkäsheimo.

Uusi!!: Petoeläimet ja Mangustit · Katso lisää »

Metsä

Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.

Uusi!!: Petoeläimet ja Metsä · Katso lisää »

Mursu

Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji.

Uusi!!: Petoeläimet ja Mursu · Katso lisää »

Näätäeläimet

Näätäeläimet (Mustelidae) on lajien määrällä mitattuna suurin petoeläinten lahkoon kuuluva heimo.

Uusi!!: Petoeläimet ja Näätäeläimet · Katso lisää »

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Uusi!!: Petoeläimet ja Nisäkkäät · Katso lisää »

Pensasaro

Amerikan pensasaroa Pohjois-Amerikan puoliaavikon saguaro-kaktusmetsää ja pensaikkoa Pensasaro on aluetta, missä kasvaa kuivuutta kestäviä ruohoja ja pensaita tasaisena mattona tiheällä peitteelläUusi iso Atlas, Sven Lidman, luova johtaja Sten Pettersson.

Uusi!!: Petoeläimet ja Pensasaro · Katso lisää »

Puolikarhut

Puolikarhujen (Procyonidae) heimoon kuuluu 18 lajia, jotka kaikki asuvat Amerikan lauhkeissa ja trooppisissa osissa.

Uusi!!: Petoeläimet ja Puolikarhut · Katso lisää »

Pussieläimet

Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.

Uusi!!: Petoeläimet ja Pussieläimet · Katso lisää »

Pussipedot

Pussipedot (Dasyuromorphia) on pussieläinlahko, johon kuuluvat melkein kaikki Australiassa elävät lihansyöjät, kuten pussinäädät, pussimuurahaiskarhu, uhanalainen pussiahma ja hiljattain sukupuuttoon kuollut pussihukka.

Uusi!!: Petoeläimet ja Pussipedot · Katso lisää »

Saalistus

Nuori haukka syömässä pientä jyrsijää. Saalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita.

Uusi!!: Petoeläimet ja Saalistus · Katso lisää »

Selkäjänteiset

Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.

Uusi!!: Petoeläimet ja Selkäjänteiset · Katso lisää »

Selkärankaiset

Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.

Uusi!!: Petoeläimet ja Selkärankaiset · Katso lisää »

Sivettieläimet

Sivettieläimet (Viverridae) on petoeläinten heimo, johon kuuluvat muun muassa sivettikissat, genetit ja linsangit.

Uusi!!: Petoeläimet ja Sivettieläimet · Katso lisää »

Skunkit

Haisunäädät eli skunkit (heimo Mephitidae) ovat keskikokoisia, tyypillisesti musta-valkoturkkisia nisäkkäitä.

Uusi!!: Petoeläimet ja Skunkit · Katso lisää »

Tundra

Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.

Uusi!!: Petoeläimet ja Tundra · Katso lisää »

Vuori

Mount Everest, maapallon korkein vuori Matterhorn auringonlaskussa, Sveitsin Alpit Fuji, Japanin korkein vuori Hokusain puupiirroksessa Vuori on ympäröivää aluetta selvästi korkeampi pinnanmuoto.

Uusi!!: Petoeläimet ja Vuori · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Carnivora, Fissipedia, Maapedot, Petoeläin, Petonisäkkäät, Petonisäkäs, Pienpeto.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »