Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
29 suhteet: Örebro, Codex Aboensis, Edsöre, Herra Martti, Herrainpäivät, Itä-Götanmaa, Kaarle IX, Kalajoki, Kauppakaari (laki), Kaupunginlaki, Kaupunki, Keskiaika, Kirkkokaari, Kuningas Kristofferin maanlaki, Laamanni, Laki, Ljungo Tuomaanpoika, Maakaari, Maakunta, Maakuntalaki, Maaseutu, Maunu Eerikinpoika, Maunu Eerikinpojan maanlaki, Papisto, Rakennuskaari, Ruotsi, Tukholman suomalainen seurakunta, Uplanti, Vuoden 1734 laki.
Örebro
Örebron vesitorni ''Svampen''. Kauempana taustalla näkyy Kilsbergen. Örebro on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Örebron kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Maanlaki ja Örebro · Katso lisää »
Codex Aboensis
Maanlain kuninkaankaaren marginaalikuvitusta Codex Aboensiksesta. Codex Aboensis eli Turun käsikirjoitus, aiemmin Codex Kalmarä (Ms. B172), on 1430-luvulla laadittu keskiaikainen lakikirja ja tunnetuin Suomessa käytössä ollut lakikäsikirjoitus, jossa yhdistyvät muun muassa pyhimyskalenteri ja osia esimerkiksi useista avioliittoa säätelevistä laeista sekä kuningas Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kirkkokaari.
Uusi!!: Maanlaki ja Codex Aboensis · Katso lisää »
Edsöre
Edsöre (muinaisruotsin valantekoa tarkoittava sana) eli rauhanlait oli Ruotsin keskiaikainen, maakuntalakien rinnalla voimassa ollut lainsäädäntö, joka syntyi kuninkaan tai ylhäisten miesten tekemällä valalla.
Uusi!!: Maanlaki ja Edsöre · Katso lisää »
Herra Martti
Martti Olavinpoika eli herra Martti (myös Martinus Olavi,,; k. 1580-luvulla, mahdollisesti 1585) oli Tukholman suomalaisen seurakunnan ensimmäinen nimeltä tunnettu pappi ja myöhemmin Ruotsin hovisaarnaaja.
Uusi!!: Maanlaki ja Herra Martti · Katso lisää »
Herrainpäivät
Herrainpäivät eli herrainkokous (ruots. herredag) oli Ruotsissa myöhäiskeskiajalta 1600-luvulle asti käytetty nimitys maallisen ja hengellisen ylimystön kokouksesta.
Uusi!!: Maanlaki ja Herrainpäivät · Katso lisää »
Itä-Götanmaa
Ruiskaunokki on Itä-Götanmaan maakuntakukka. Kyhmyjoutsen on Itä-Götanmaan maakuntaeläin. Itä-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Maanlaki ja Itä-Götanmaa · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Maanlaki ja Kaarle IX · Katso lisää »
Kalajoki
Kalajoki on kaupunki Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Maanlaki ja Kalajoki · Katso lisää »
Kauppakaari (laki)
Kauppakaari on yksi Ruotsin kuningaskunnan vuoden 1734 lain yhdeksästä osasta eli kaaresta.
Uusi!!: Maanlaki ja Kauppakaari (laki) · Katso lisää »
Kaupunginlaki
Kaupunginlaki on historiallinen, yhtä tai useampaa kaupunkia varten luotu oikeusohje.
Uusi!!: Maanlaki ja Kaupunginlaki · Katso lisää »
Kaupunki
Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja samalla maan pääkaupunki. Yhdys­valloista. Kaupungin keskustaan on sijoitettu korkeita rakennuksia. Kaupunki voidaan määritellä väestökeskittymäksi, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua selvästi tiheämpää.
Uusi!!: Maanlaki ja Kaupunki · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Maanlaki ja Keskiaika · Katso lisää »
Kirkkokaari
Kirkkokaari (muinaisruotsi kirkiu balker) oli Ruotsin muinaisten maakuntalakien osasto, joka sisälsi säädökset kirkon oikeuksista ja velvollisuuksista talonpoikaisyhteiskunnassa.
Uusi!!: Maanlaki ja Kirkkokaari · Katso lisää »
Kuningas Kristofferin maanlaki
Kuningas Kristofferin maanlaki oli Ruotsissa kuningas Kristofer Baijerilaisen hallituskaudella vuonna 1442 vahvistettu yleinen laki, joka koski maaseutua.
Uusi!!: Maanlaki ja Kuningas Kristofferin maanlaki · Katso lisää »
Laamanni
Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päälliköstä käytetty nimitys.
Uusi!!: Maanlaki ja Laamanni · Katso lisää »
Laki
Auringonjumala Šamaš antaa lain kuningas Hammurabille. Basalttisteela Iranista. Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös.
Uusi!!: Maanlaki ja Laki · Katso lisää »
Ljungo Tuomaanpoika
Ljungo (Ljungi) Tuomaanpoika (Ljungo Thomae) (k. 1611 Nyköping) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies ja lainsuomentaja.
Uusi!!: Maanlaki ja Ljungo Tuomaanpoika · Katso lisää »
Maakaari
Maakaari oli yksi yhdeksästä Ruotsin kuningaskunnan vuoden 1734 valistuksen ajan lain kaaresta, osasta.
Uusi!!: Maanlaki ja Maakaari · Katso lisää »
Maakunta
Maakunta eli provinssi on hallinnollinen, historiallinen tai kulttuurinen alue, johon jokin valtio jakautuu.
Uusi!!: Maanlaki ja Maakunta · Katso lisää »
Maakuntalaki
Maakuntalaki on vanha skandinaavinen paikallislaki, joka pohjautuu esikristillisiin oikeustapoihin sekä kuninkaan ja kirkon antamiin säädöksiin.
Uusi!!: Maanlaki ja Maakuntalaki · Katso lisää »
Maaseutu
Lappeenrannassa. Riisipeltoja Kiinassa. Maaseutu on aluetta, joka ei ole kaupunkia eikä asumatonta erämaata.
Uusi!!: Maanlaki ja Maaseutu · Katso lisää »
Maunu Eerikinpoika
Maunu Eerikinpoika valtaistuimellaan Maunu Eerikinpoika (ruots. Magnus Eriksson) (1316 – 1. joulukuuta 1374) oli Ruotsin kuningas 1319–1364 ja Norjan kuningas 1319–1355.
Uusi!!: Maanlaki ja Maunu Eerikinpoika · Katso lisää »
Maunu Eerikinpojan maanlaki
Codex Aboensiksesta, 1400-luvun alussa laaditusta maanlain käsikirjoituksesta. Maunu Eerikinpojan maanlaki syntyi Ruotsissa, kun kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi kolmen laamannin tehtäväksi eri maakunnissa voimassa olleiden maakuntalakien yhtenäistämisen.
Uusi!!: Maanlaki ja Maunu Eerikinpojan maanlaki · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Maanlaki ja Papisto · Katso lisää »
Rakennuskaari
Maunu Eerikinpojan maanlain rakennuskaaren aloituskuva keskiaikaisesta käsikirjoituksesta. Rakennuskaari on osa Ruotsin vuoden 1734 lakia, joka koski myös kuningaskuntaan tuolloin kuulunutta Suomea.
Uusi!!: Maanlaki ja Rakennuskaari · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Maanlaki ja Ruotsi · Katso lisää »
Tukholman suomalainen seurakunta
Tukholman suomalainen seurakunta on yksi Ruotsin kirkon seurakunnista ja yksi niin sanotuista ei-alueellisista seurakunnista.
Uusi!!: Maanlaki ja Tukholman suomalainen seurakunta · Katso lisää »
Uplanti
Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Maanlaki ja Uplanti · Katso lisää »
Vuoden 1734 laki
Vuoden 1734 laki on Ruotsissa vuonna 1734 säädetty yleinen laki eli kodifikaatio, johon koottiin kaikki tärkeimmät siviili-, rikos- ja prosessioikeudelliset säädökset.
Uusi!!: Maanlaki ja Vuoden 1734 laki · Katso lisää »
