Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
127 suhteet: A cappella, Aitosuomalainen, Akademiska Sångföreningen, Akateeminen Karjala-Seura, Albert Edelfelt, Aleksander Kunileid, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aleksanteri Rahkonen, Aleksis Kivi, Antti Törneroos, Arvid Genetz, August Ahlqvist, August Engelberg, Axel Gabriel Ingelius, Behmin koulu, Bernhard Fredrik Godenhjelm, Bože, Tsarja hrani, Borgåbladet, Catharina Wahllund, Eduskunta, Elias Lönnrot, Emil Genetz, Emil von Qvanten, Erik Bryggman, Erkki Salmenhaara, Esplanadin puisto, Euroopan hullu vuosi, Fennomania, Finlandia (sävelruno), Finlandia-hymni, Fredrik August Ehrström, Fredrik Cygnaeus, Fredrik Pacius, Heikki Klemetti, Heinrich Wächter, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Herää Suomi!, Hiidenmaa, J. V. Snellman, Jambi, Jääkärimarssi, Jean Sibelius, Johan Ludvig Runeberg, Johan Ludvig Runebergin muistomerkki, Johan Mauritz Nordenstam, Johan Robert Tengström, Johan Wrede, Johann Voldemar Jannsen, ..., Julius Krohn, K. Kiljander, Kaarlo Slöör, Kaartin soittokunta, Kalevala, Kalevalan päivä, Kalevi Aho, Kansainvälinen, Kansakoulu, Kansalaisaloite, Kansallislaulu, Kansanvalistusseura, Karl Collan, Kōrli Stalte, Konstantin Schröder, Kukanpäivä, Kumtähden kenttä, Leipzig, Liiviläiset, Liiviläisten lippu, Liivinmaan kuvernementti, Lippulaulu, Maamme-laulun muistomerkki, Maaorjuus, Marseljeesi, Martti Haavio, Masurkka, Matti Klinge, Metronomi, Michael Branch, Min izāmō, Mu isamaa on minu arm, Mu isamaa, mu õnn ja rõõm, Nikolai Bobrikov, Paavo Cajander, Perustuslailliset, Pitkäsilta, Pohjalainen Osakunta, Reijo Pajamo, Richard Faltin vanhempi, Riigikogu, Runomitta, Saima (lehti), Saimaan kanava, Savolaisen laulu, Säe, Säkeistö, Sortovuodet, Suojeluskunta, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen laki, Suomen laulu (laulu), Suomen lippu, Suomen sisällissota, Suomen vaakuna, Suomen valta, Suomi, Taavi Hahl, Talvisota, Tapaoikeus, Tarton laulujuhlat 1869, Tempo, Toivo Haapanen, Toukola, Turun yliopiston ylioppilaskunta, V. A. Koskenniemi, Valkoiset, Vanemuine, Vanha kirkko (Helsinki), Vanha ylioppilastalo, Vänrikki Stoolin tarinat, Viipuri, Viktor Jansson, Viron itsenäisyysjulistus, Ylioppilaskunnan Laulajat, Zachris Topelius, 5. helmikuuta. Laajenna indeksi (77 lisää) »
A cappella
A cappella (italian sanoista a cappella ’kappelissa’ tai ’kappelityyliin’) tarkoittaa soitinsäestyksetöntä laulumusiikkia.
Uusi!!: Maamme ja A cappella · Katso lisää »
Aitosuomalainen
Aitosuomalainen oli aitosuomalaisuusliikkeen lehti, joka ilmestyi vuosina 1924–1939.
Uusi!!: Maamme ja Aitosuomalainen · Katso lisää »
Akademiska Sångföreningen
Kaisa­niemessä. Akademiska Sångföreningen (Akateeminen laulukunta) on suomenruotsalainen mieskuoro Helsingistä.
Uusi!!: Maamme ja Akademiska Sångföreningen · Katso lisää »
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Uusi!!: Maamme ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »
Albert Edelfelt
Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.
Uusi!!: Maamme ja Albert Edelfelt · Katso lisää »
Aleksander Kunileid
Aleksander Kunileid, ent.
Uusi!!: Maamme ja Aleksander Kunileid · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Maamme ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Maamme ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri Rahkonen
Aleksanteri Rahkonen (26. kesäkuuta 1841 Viipurin maalaiskunta – 1. toukokuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja kääntäjä.
Uusi!!: Maamme ja Aleksanteri Rahkonen · Katso lisää »
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Maamme ja Aleksis Kivi · Katso lisää »
Antti Törneroos
Antti Törneroos eli Tuokko Antti Törneroos, kirjailijanimi Tuokko, (2. maaliskuuta 1835 Iitti – 8. helmikuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.
Uusi!!: Maamme ja Antti Törneroos · Katso lisää »
Arvid Genetz
”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.
Uusi!!: Maamme ja Arvid Genetz · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Maamme ja August Ahlqvist · Katso lisää »
August Engelberg
August Engelberg (1. marraskuuta 1817 Eurajoki – 28. heinäkuuta 1850 Turku) oli suomalainen säveltäjä, runoilija ja musiikkiarvostelija.
Uusi!!: Maamme ja August Engelberg · Katso lisää »
Axel Gabriel Ingelius
Axel Gabriel Ingelius (26. lokakuuta 1822 Säkylä – 2. maaliskuuta 1868 Uusikaupunki) oli suomalainen säveltäjä, kirjailija ja musiikkikriitikko.
Uusi!!: Maamme ja Axel Gabriel Ingelius · Katso lisää »
Behmin koulu
Behmin koulu oli vuosina 1853–1881 Viipurissa toiminut saksankielinen poikien sisäoppilaitos, jonka perusti teologi Karl Gottlieb Behm.
Uusi!!: Maamme ja Behmin koulu · Katso lisää »
Bernhard Fredrik Godenhjelm
Bernhard Fredrik Godenhjelm valmistui maisteriksi 1864 Bernhard Fredrik Godenhjelm (7. maaliskuuta 1840 Pietari – 30. syyskuuta 1912 Helsinki) oli suomalainen yliopiston lehtori, koulunjohtaja ja kirjallisuuden tutkija.
Uusi!!: Maamme ja Bernhard Fredrik Godenhjelm · Katso lisää »
Bože, Tsarja hrani
Bože, Tsarja hrani! (”Jumala, suojele tsaaria!”) oli Venäjän keisarikunnan virallinen ja viimeinen kansallislaulu.
Uusi!!: Maamme ja Bože, Tsarja hrani · Katso lisää »
Borgåbladet
Borgåbladet oli Porvoossa vuosina 1860–2014 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Maamme ja Borgåbladet · Katso lisää »
Catharina Wahllund
Catharina ”Cajsa” Christina Wahllund (1. toukokuuta 1771 Värmlanti, Ruotsi – 13. heinäkuuta 1843 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen ravintoloitsija, joka vaikutti 1800-luvun alkupuolella ensin Turussa ja sitten Helsingissä.
Uusi!!: Maamme ja Catharina Wahllund · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Maamme ja Eduskunta · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Maamme ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Emil Genetz
Emil Genetz Karl Emil Moritz Genetz (24. lokakuuta 1852 Impilahti – 1. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen kansallisromanttisen taidemusiikin säveltäjä, laulaja ja opettaja.
Uusi!!: Maamme ja Emil Genetz · Katso lisää »
Emil von Qvanten
Emil von Qvanten elämänsä loppupuolella. Emil von Qvanten, salanimi Peder Särkilax, (22. elokuuta 1827 Pori – 5. joulukuuta 1903 Sanremo) oli suomalaissyntyinen runoilija.
Uusi!!: Maamme ja Emil von Qvanten · Katso lisää »
Erik Bryggman
Erik William Bryggman (7. helmikuuta 1891 Turku – 21. joulukuuta 1955 Turku) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa.
Uusi!!: Maamme ja Erik Bryggman · Katso lisää »
Erkki Salmenhaara
Erkki Olavi Salmenhaara (12. maaliskuuta 1941 Helsinki – 19. maaliskuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kriitikko ja musiikintutkija.
Uusi!!: Maamme ja Erkki Salmenhaara · Katso lisää »
Esplanadin puisto
Esplanadin puistoa ja vasemmalla kuvassa Johan Ludvig Runebergin muistomerkki. Esplanadin puistoa talvella. Esplanadin puisto on kapea viheralue Helsingin ydinkeskustassa, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-nimisten katujen välissä.
Uusi!!: Maamme ja Esplanadin puisto · Katso lisää »
Euroopan hullu vuosi
Euroopan hullu vuosi on nimitys vuoden 1848 ajan tapahtumille Euroopassa.
Uusi!!: Maamme ja Euroopan hullu vuosi · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Maamme ja Fennomania · Katso lisää »
Finlandia (sävelruno)
Finlandia, op.
Uusi!!: Maamme ja Finlandia (sävelruno) · Katso lisää »
Finlandia-hymni
Finlandia-hymni on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämän ''Finlandia''-sävelrunon osa.
Uusi!!: Maamme ja Finlandia-hymni · Katso lisää »
Fredrik August Ehrström
Fredrik August Ehrström (12. tammikuuta 1801 Luoto – 19. maaliskuuta 1850 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja, urkuri ja laulunopettaja.
Uusi!!: Maamme ja Fredrik August Ehrström · Katso lisää »
Fredrik Cygnaeus
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä.
Uusi!!: Maamme ja Fredrik Cygnaeus · Katso lisää »
Fredrik Pacius
Fredrik Pacius (alk. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa.
Uusi!!: Maamme ja Fredrik Pacius · Katso lisää »
Heikki Klemetti
Heikki Valentin Klemetti (14. helmikuuta 1876 Kuortane – 26. elokuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, sovittaja, musiikkikriitikko ja kuoronjohtaja.
Uusi!!: Maamme ja Heikki Klemetti · Katso lisää »
Heinrich Wächter
Heinrich Hermann Wächter (13. tammikuuta 1818 Hannover – 22. huhtikuuta 1881 Viipuri) oli Suomessa vaikuttanut saksalaissyntyinen musiikinopettaja, urkuri ja kuoronjohtaja.
Uusi!!: Maamme ja Heinrich Wächter · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Maamme ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.
Uusi!!: Maamme ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta · Katso lisää »
Herää Suomi!
Herää Suomi! on Arvid Genetzin (nimimerkki Arvi Jännes) sanoittama ja hänen veljensä Emil Genetzin säveltämä suomalainen isänmaallinen laulu.
Uusi!!: Maamme ja Herää Suomi! · Katso lisää »
Hiidenmaa
Hiidenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen.
Uusi!!: Maamme ja Hiidenmaa · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Maamme ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jambi
Jambi on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.
Uusi!!: Maamme ja Jambi · Katso lisää »
Jääkärimarssi
Heikki Nurmion muistomerkki Turun Vartiovuorenmäellä. Jääkärimarssi op.
Uusi!!: Maamme ja Jääkärimarssi · Katso lisää »
Jean Sibelius
Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.
Uusi!!: Maamme ja Jean Sibelius · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: Maamme ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Johan Ludvig Runebergin muistomerkki
Johan Ludvig Runebergin muistomerkki on Helsingin Esplanadin puistossa sijaitseva runoilija J. L. Runebergin muistomerkki, jonka on veistänyt hänen poikansa, kuvanveistäjä Walter Runeberg.
Uusi!!: Maamme ja Johan Ludvig Runebergin muistomerkki · Katso lisää »
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Uusi!!: Maamme ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »
Johan Robert Tengström
Johan Robert Tengström (24. toukokuuta 1823 Turku – 13. marraskuuta 1847 Pariisi) oli suomalainen yliopiston dosentti ja kirjailija.
Uusi!!: Maamme ja Johan Robert Tengström · Katso lisää »
Johan Wrede
Johan Otto Wilhelm Wrede af Elimä (s. 18. lokakuuta 1935 Helsinki) on suomalainen kirjallisuudentutkija ja professori.
Uusi!!: Maamme ja Johan Wrede · Katso lisää »
Johann Voldemar Jannsen
Johann Voldemar Jannsen (16. toukokuuta 1819 Vändra – 13. heinäkuuta 1890 Tartto) oli virolainen lukkari, opettaja ja lehtimies.
Uusi!!: Maamme ja Johann Voldemar Jannsen · Katso lisää »
Julius Krohn
Julius Krohn, kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkija, runoilija Julius Leopold Fredrik Krohn (19. huhtikuuta 1835 Viipuri – 28. elokuuta 1888 Viipuri) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies.
Uusi!!: Maamme ja Julius Krohn · Katso lisää »
K. Kiljander
Karl Mårten Kiljander (22. syyskuuta 1817 Kaavi – 6. syyskuuta 1879 Muhos), suomalaisittain Kaarle Martti ja kirjailijanimeltään K. Kiljander, oli suomalainen pappi ja suomentaja.
Uusi!!: Maamme ja K. Kiljander · Katso lisää »
Kaarlo Slöör
Kaarlo Slöör Kaarlo (Karl) Aleksanteri Slöör (18. tammikuuta 1833 Viipuri − 21. syyskuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen hovineuvos, runoilija, suomentaja ja Suomen virallisen lehden päätoimittaja.
Uusi!!: Maamme ja Kaarlo Slöör · Katso lisää »
Kaartin soittokunta
Kaartin soittokunta Sweden International Tattoo -tapahtumassa Malmössä vuonna 2017. Kaartin soittokunta on Suomen tasavallan presidentin edustusorkesteri ja Suomen puolustusvoimien edustussoittokunta.
Uusi!!: Maamme ja Kaartin soittokunta · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Maamme ja Kalevala · Katso lisää »
Kalevalan päivä
Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi 28. helmikuuta.
Uusi!!: Maamme ja Kalevalan päivä · Katso lisää »
Kalevi Aho
Kalevi Ensio Aho (s. 9. maaliskuuta 1949 Forssa) on suomalainen säveltäjä.
Uusi!!: Maamme ja Kalevi Aho · Katso lisää »
Kansainvälinen
Kansainvälinen (Internationaali) on maailman kuuluisin työväenlaulu ja yksi maailman tunnetuimmista lauluista.
Uusi!!: Maamme ja Kansainvälinen · Katso lisää »
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Uusi!!: Maamme ja Kansakoulu · Katso lisää »
Kansalaisaloite
Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräyspiste. Kansalaisaloite on aloite, jonka tietty määrä kansalaisia voi tehdä saadakseen valtion, alueen tai kunnan päätöksentekoelimet toimimaan aloitteessa määritellyllä tavalla, esimerkiksi säätämään tietyn lain tai päättämään joihinkin toimenpiteisiin ryhtymisestä.
Uusi!!: Maamme ja Kansalaisaloite · Katso lisää »
Kansallislaulu
Kansallislaulu on kansallista yhteistuntoa ilmentävä, tietyissä virallisissa ja juhlatilaisuuksissa esitettävä laulu.
Uusi!!: Maamme ja Kansallislaulu · Katso lisää »
Kansanvalistusseura
Kansanvalistusseura sr. (Kvs-säätiö) on Suomen vanhin sitoutumaton sivistystyön organisaatio.
Uusi!!: Maamme ja Kansanvalistusseura · Katso lisää »
Karl Collan
Karl Collan noin vuonna 1864 Karl Collan (3. tammikuuta 1828 Iisalmi – 12. syyskuuta 1871 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja säveltäjä.
Uusi!!: Maamme ja Karl Collan · Katso lisää »
Kōrli Stalte
Kōrli (Karl) Stalte (1870–1947) oli Mazirbessä syntynyt liiviläinen runoilija, kääntäjä ja toimittaja.
Uusi!!: Maamme ja Kōrli Stalte · Katso lisää »
Konstantin Schröder
Konstantin Schroeder (tai Schröder) (29. kesäkuuta 1808, Uukuniemi – 9. elokuuta 1868, Valkeasaari) oli runoilija, sanomalehtimies ja Valkeasaaren kirkkoherra.
Uusi!!: Maamme ja Konstantin Schröder · Katso lisää »
Kukanpäivä
Kukanpäivä eli Flooran päivä 13. toukokuuta on ollut Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä.
Uusi!!: Maamme ja Kukanpäivä · Katso lisää »
Kumtähden kenttä
Kumtähden kenttäKumtähden kenttä (tai Kumtähdenkenttä) on pieni puistoalue Helsingin Toukolassa.
Uusi!!: Maamme ja Kumtähden kenttä · Katso lisää »
Leipzig
Leipzigin Augustusplatz ja Gewandhaus-konserttitalo Leipzigin rautatieasema on Euroopan suurin Leipzig on kaupunki Saksassa.
Uusi!!: Maamme ja Leipzig · Katso lisää »
Liiviläiset
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Maamme ja Liiviläiset · Katso lisää »
Liiviläisten lippu
Liiviläisten lippu - vihreä, valkoinen, sininen Liiviläisten lippu on liiviläisiä edustava lippu.
Uusi!!: Maamme ja Liiviläisten lippu · Katso lisää »
Liivinmaan kuvernementti
Liivinmaan kuvernementin kartta (n. 1820). Liivinmaan kuvernementti oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti), joka käsitti nykyisen Etelä-Viron sekä Pohjois- ja Keski-Latvian.
Uusi!!: Maamme ja Liivinmaan kuvernementti · Katso lisää »
Lippulaulu
Lippulaulu on V. A. Koskenniemen sanoittama ja Yrjö Kilpisen säveltämä juhlallinen lippulaulu Suomen lipulle.
Uusi!!: Maamme ja Lippulaulu · Katso lisää »
Maamme-laulun muistomerkki
Erik Bryggman ja Viktor Jansson: ''Maamme-laulun muistomerkki'' (1948). Maamme-laulun muistomerkki on Helsingin Toukolassa sijaitseva muistomerkki Suomen kansallislaulun, Maamme-laulun vuonna 1848 tapahtuneelle ensiesitykselle.
Uusi!!: Maamme ja Maamme-laulun muistomerkki · Katso lisää »
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Uusi!!: Maamme ja Maaorjuus · Katso lisää »
Marseljeesi
Marseljeesi on Ranskan kansallislaulu.
Uusi!!: Maamme ja Marseljeesi · Katso lisää »
Martti Haavio
Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.
Uusi!!: Maamme ja Martti Haavio · Katso lisää »
Masurkka
Masurkka on puolalaisperäinen kansantanssi, jonka tahtilaji on 3/4.
Uusi!!: Maamme ja Masurkka · Katso lisää »
Matti Klinge
Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Uusi!!: Maamme ja Matti Klinge · Katso lisää »
Metronomi
Metronomi. Metronomi (kreik. metronomos.
Uusi!!: Maamme ja Metronomi · Katso lisää »
Michael Branch
Michael Arthur Branch, CMG (24. maaliskuuta 1940 Shrewsbury, Englanti – 17. kesäkuuta 2019 Langley, Kent, Englanti) oli brittiläinen kielitieteilijä ja yliopiston hallintomies.
Uusi!!: Maamme ja Michael Branch · Katso lisää »
Min izāmō
Min izāmō on liiviläisten kansallislaulu.
Uusi!!: Maamme ja Min izāmō · Katso lisää »
Mu isamaa on minu arm
Mu isamaa on minu arm on virolaisen Lydia Koidulan runo, joka ilmestyi vuonna 1866 julkaistussa runokokoelmassa Emmajöe Öpik (suom. Emajoen satakieli).
Uusi!!: Maamme ja Mu isamaa on minu arm · Katso lisää »
Mu isamaa, mu õnn ja rõõm
Mu isamaa, mu õnn ja rõõm on Viron kansallislaulu.
Uusi!!: Maamme ja Mu isamaa, mu õnn ja rõõm · Katso lisää »
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Uusi!!: Maamme ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »
Paavo Cajander
Paavo (Paul) Emil Cajander (24. joulukuuta 1846 Hämeenlinna – 14. kesäkuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kaikkien aikojen työteliäin suomentaja.
Uusi!!: Maamme ja Paavo Cajander · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: Maamme ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Pitkäsilta
Pitkäsilta on Helsingissä sijaitseva silta, joka ylittää Kaisaniemenlahden yhdistäen Kruununhaan ja Hakaniemen.
Uusi!!: Maamme ja Pitkäsilta · Katso lisää »
Pohjalainen Osakunta
Pohjalainen Osakunta on yksi vuonna 1643 Turun akatemiaan perustetuista kuudesta suomalaisosakunnasta.
Uusi!!: Maamme ja Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »
Reijo Pajamo
Reijo Matti Juhani Pajamo on filosofian tohtori, Sibelius-Akatemian emeritusprofessori ja tietokirjailija, jonka tutkimusalana on suomalainen laulu- ja veisuuperinne.
Uusi!!: Maamme ja Reijo Pajamo · Katso lisää »
Richard Faltin vanhempi
Friedrich Richard Faltin (5. tammikuuta 1835 Danzig – 1. kesäkuuta 1918 Helsinki) oli suomensaksalainen säveltäjä, urkuri, kapellimestari ja musiikkipedagogi.
Uusi!!: Maamme ja Richard Faltin vanhempi · Katso lisää »
Riigikogu
Riigikogu on Viron tasavallan 101-jäseninen yksikamarinen parlamentti.
Uusi!!: Maamme ja Riigikogu · Katso lisää »
Runomitta
Runomitta eli metrumi kuvaa mitallisessa runoudessa käytettävän kielellisen muodon.
Uusi!!: Maamme ja Runomitta · Katso lisää »
Saima (lehti)
Saiman ensimmäinen numero. Saima oli Kuopiossa 4. tammikuuta 1844 – 31. joulukuuta 1846 ilmestynyt ruotsinkielinen lehti, jota julkaisi J. V. Snellman.
Uusi!!: Maamme ja Saima (lehti) · Katso lisää »
Saimaan kanava
Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.
Uusi!!: Maamme ja Saimaan kanava · Katso lisää »
Savolaisen laulu
Savolaisen laulu on Savon historiallisen maakunnan, Etelä- ja Pohjois-Savon nykymaakuntien sekä savolaisten maakuntalaulu.
Uusi!!: Maamme ja Savolaisen laulu · Katso lisää »
Säe
Säe on runon tai sävellyksen osa.
Uusi!!: Maamme ja Säe · Katso lisää »
Säkeistö
Säkeistö on runon tai sävellyksen osa, joka koostuu useasta säkeestä.
Uusi!!: Maamme ja Säkeistö · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Maamme ja Sortovuodet · Katso lisää »
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Uusi!!: Maamme ja Suojeluskunta · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Maamme ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen laki
Suomen laki tarkoittaa Suomessa voimassa olevaa lakia.
Uusi!!: Maamme ja Suomen laki · Katso lisää »
Suomen laulu (laulu)
Suomen laulu on Fredrik Paciuksen säveltämä ja Emil von Qvantenin sanoittama isänmaallinen mieskuorolaulu.
Uusi!!: Maamme ja Suomen laulu (laulu) · Katso lisää »
Suomen lippu
Suomen kansallislippu. Suomen lippu eli siniristilippu on yksi Suomen kansallissymboleista.
Uusi!!: Maamme ja Suomen lippu · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Maamme ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen vaakuna
Olof Eriksson, ''Suomen vaakuna'', 1978. Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus.
Uusi!!: Maamme ja Suomen vaakuna · Katso lisää »
Suomen valta
Elias Lönnrotin rintakuva. Suomen valta (Nouse, riennä Suomen kieli) on August Ahlqvistin (nimimerkki A. Oksanen) kirjoittama isänmaallinen runo.
Uusi!!: Maamme ja Suomen valta · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Maamme ja Suomi · Katso lisää »
Taavi Hahl
Taavi Hahl David (Taavi) Hahl (19. tammikuuta 1847 Mäntyharju – 14. elokuuta 1880 Helsinki) oli suomalainen maisteri, kuoronjohtaja, laulunopettaja ja tenorilaulaja.
Uusi!!: Maamme ja Taavi Hahl · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Maamme ja Talvisota · Katso lisää »
Tapaoikeus
Tapaoikeus eli tavanomainen oikeus on kirjoitettujen säädösten rinnalla oleva oikeuslähde, joka on syntynyt vallitsevan oikeuskäytännön vakiinnuttua aikojen kuluessa velvoittavaksi säännökseksi.
Uusi!!: Maamme ja Tapaoikeus · Katso lisää »
Tarton laulujuhlat 1869
Tarton laulujuhlat 1869 oli Tartossa silloisessa Liivinmaan kuvernementissa järjestetty virolainen laulujuhla.
Uusi!!: Maamme ja Tarton laulujuhlat 1869 · Katso lisää »
Tempo
Metronomi. Tempo on musiikkitermi, joka määrittää kappaleen nopeuden.
Uusi!!: Maamme ja Tempo · Katso lisää »
Toivo Haapanen
Toivo Haapanen. Hietalahden telakalla vuonna 1945. Toivo Elias Haapanen (15. toukokuuta 1889 Karvia – 22. heinäkuuta 1950 Asikkala) oli suomalainen kapellimestari ja musiikintutkija.
Uusi!!: Maamme ja Toivo Haapanen · Katso lisää »
Toukola
Toukola on Helsingin 23.
Uusi!!: Maamme ja Toukola · Katso lisää »
Turun yliopiston ylioppilaskunta
Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on julkisoikeudellinen yhteisö, johon kuuluvat kaikki Turun yliopistossa perustutkinto-opiskelijat automaattisesti.
Uusi!!: Maamme ja Turun yliopiston ylioppilaskunta · Katso lisää »
V. A. Koskenniemi
Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko.
Uusi!!: Maamme ja V. A. Koskenniemi · Katso lisää »
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Uusi!!: Maamme ja Valkoiset · Katso lisää »
Vanemuine
Vanemuine-teatterin ns. pieni talo, vanhempi rakennus Vanemuine on Tartossa toimiva Viron vanhin vironkielinen teatteri.
Uusi!!: Maamme ja Vanemuine · Katso lisää »
Vanha kirkko (Helsinki)
Helsingin vanha kirkko on Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko.
Uusi!!: Maamme ja Vanha kirkko (Helsinki) · Katso lisää »
Vanha ylioppilastalo
Vanhan Ylioppilastalon logo Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.
Uusi!!: Maamme ja Vanha ylioppilastalo · Katso lisää »
Vänrikki Stoolin tarinat
''Vänrikki Stoolin tarinat'', Albert Edelfeltin kuvittaman laitoksen kansi. Vänrikki Stoolin tarinat (uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860.
Uusi!!: Maamme ja Vänrikki Stoolin tarinat · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Maamme ja Viipuri · Katso lisää »
Viktor Jansson
Viktor Bernhard ”Faffan” Jansson (1. maaliskuuta 1886 Helsinki – 22. kesäkuuta 1958 Helsinki) oli suomenruotsalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: Maamme ja Viktor Jansson · Katso lisää »
Viron itsenäisyysjulistus
Viron itsenäisyysjulistus, ”Manifesti kaikille Vironmaan kansoille”. Viron itsenäisyysjulistus tai Viron itsenäisyysmanifesti on Viron tasavallan perustamisjulistus, jonka Viron pelastuskomitea antoi 24. helmikuuta 1918 ja jolla Viro irtautui Venäjästä.
Uusi!!: Maamme ja Viron itsenäisyysjulistus · Katso lisää »
Ylioppilaskunnan Laulajat
Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) on vuonna 1883 Helsingin yliopiston yhteyteen perustettu, Suomen vanhin suomenkielinen kuoro.
Uusi!!: Maamme ja Ylioppilaskunnan Laulajat · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Maamme ja Zachris Topelius · Katso lisää »
5. helmikuuta
5.
Uusi!!: Maamme ja 5. helmikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Maamme laulu, Maamme-laulu, Maammelaulu, Suomen kansallislaulu.
