Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
18 suhteet: Agaricales, Agaricomycetidae, Aitotumaiset, Avokantaiset, Cortinariaceae, Elias Magnus Fries, Haisuseitikki, Heltta, Itiö, Itiöemä, Kantasienet, Seitikit, Sienen lakki, Sienet, Sienijuuri, Sinivalmuska, Tuore kangas, Varsinaiset avokantaiset.
Agaricales
Agaricales on nykykäsityksen mukaan sienten geneettinen kladi – tarkemmin sienilahko, joka vastaa osittain helttasienten määritelmää, mutta siitä puuttuvat muun muassa rouskut (Lactarius) ja haperot (Russula), ja toisaalta siihen kuuluu esimerkiksi kääväkkäitä kuten häränkieli (Fistulina hepatica) ja kupusieniä kuten tuhkeloiden (Lycoperdon) suku.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Agaricales · Katso lisää »
Agaricomycetidae
Agaricomycetidae on sienten alaluokka.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Agaricomycetidae · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Avokantaiset
Avokantaiset eli kantaitiöiset sienet (Agaricomycotina, vanh. myös. Basidiomycetes, Hymenomycetes tai Gasteromycetes) on kantasienten alakaari.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Avokantaiset · Katso lisää »
Cortinariaceae
Cortinariaceae on helttasienten suuri heimo.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Cortinariaceae · Katso lisää »
Elias Magnus Fries
Elias Magnus Fries (1794−1878) oli ruotsalainen kasvi- ja sienitieteilijä ja ruotsalaisen sienitieteen isä.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Elias Magnus Fries · Katso lisää »
Haisuseitikki
Haisuseitikki (Cortinarius traganus) on yleinen, violetinvärinen seitikkilaji.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Haisuseitikki · Katso lisää »
Heltta
Punavyöseitikin jalka ja helttoja. Heltta on helttasienten, kuten haperoiden ja rouskujen, lakkien alapinnassa sijaitseva lisääntymiseen tarvittavien itiöiden kehittymispesäke.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Heltta · Katso lisää »
Itiö
Itiö eli spori on monilla eliöillä esiintyvä lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai pieni solujoukko.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Itiö · Katso lisää »
Itiöemä
Kärpässienten maanpäällisiä osia eli niiden itioemiä Itiöemä on sienen maanpäällinen osa, jossa sen itiöt kehittyvät ja jonka avulla itiöt leviävät.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Itiöemä · Katso lisää »
Kantasienet
Kantasienet (Basidiomycota) on suuri sienikunnan kaari.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Kantasienet · Katso lisää »
Seitikit
Seitikit (Cortinarius) on helttasieniin kuuluva suuri suku, joka on saanut nimensä jalan pinnalla olevasta seitistä, joka on jäänne helttoja peittäneestä suojuksesta.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Seitikit · Katso lisää »
Sienen lakki
helttoja. Sienen lakki on monien sienilajien itiöemän ylin osa, jonka väri ja muoto samoin kuin se, onko lakin alla helttoja, piikkejä vai pillejä, toimii sienen tunnistamisen apuna.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Sienen lakki · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Sienet · Katso lisää »
Sienijuuri
kärpässieniin (''Amanita'') kuuluvan sienen sienirihmastoa. Sienijuuri eli mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, symbioosi.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Sienijuuri · Katso lisää »
Sinivalmuska
Sinivalmuska (Lepista nuda) on helttasieni, jota tavataan havu- ja lehtimetsissä.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Sinivalmuska · Katso lisää »
Tuore kangas
Tuore kangas on Suomen metsätyyppiopin mukaisesti lehtomaista kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi kasvupaikkatyyppi, ja myös parempi erilaisille kasveille.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Tuore kangas · Katso lisää »
Varsinaiset avokantaiset
Varsinaiset avokantaiset (Agaricomycetes) on sienien luokka kantasienten kaaressa ja avokantaisten alakaaressa.
Uusi!!: Löyhkäseitikki ja Varsinaiset avokantaiset · Katso lisää »
