Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
46 suhteet: Ainemäärä, Atomi, Atomiydin, Aurinko, Boltzmannin vakio, E=mc², Elektroni, Energia, Energian tasajakautumisperiaate, Entropia, Gottfried Leibniz, Ideaalikaasu, Integraali, Intensiivi- ja ekstensiivisuureet, James Prescott Joule, Kaasu, Kelvin, Kemiallinen energia, Kemiallinen reaktio, Kitka, Kvanttimekaniikka, Latenttilämpö, Lämpö, Lämpökapasiteetti, Lämpöliike, Lämpötila, Lepomassa, Liike-energia, Maa, Massa, Molekyyli, Nukleoni, Olomuoto, Ominaislämpökapasiteetti, Paine, Planckin laki, Potentiaalienergia, Radioisotooppi, Sisäenergia, Termodynaaminen tasapaino, Termodynamiikka, Tilanfunktio, Tilastollinen fysiikka, Työ (fysiikka), Vapausaste (termodynamiikka), Vuorovesi.
Ainemäärä
Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Ainemäärä · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Atomi · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Atomiydin · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Aurinko · Katso lisää »
Boltzmannin vakio
Boltzmannin vakio (k tai kB) on fysiikan vakio, joka suhteuttaa lämpötilan energiaan molekyyliä kohti.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Boltzmannin vakio · Katso lisää »
E=mc²
Kuuluisa yhtälö Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005 E.
Uusi!!: Lämpöenergia ja E=mc² · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Elektroni · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Energia · Katso lisää »
Energian tasajakautumisperiaate
Energian tasajakautumisperiaatteen eli ekvipartitioteoreeman mukaan termisessä tasapainossa olevan klassisen järjestelmän energia on jakautunut tasaisesti kaikkien vapausasteiden kesken, niin että keskimääräinen energia vapausastetta kohti on ½kT, missä T on järjestelmän lämpötila ja k on Boltzmannin vakio.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Energian tasajakautumisperiaate · Katso lisää »
Entropia
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Entropia · Katso lisää »
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »
Ideaalikaasu
Kaavio ideaalikaasun olemuksesta ja törmäyksien johdosta aiheutunut hiukkasen satunnainen rata. Kuva on kaappaus ohjelmasta, jonka teki prof. Fu-Kwun Hwang, Taipei, Taiwan. Ideaalikaasu on yksinkertaisin kaasumaisen olomuodon teoreettinen malli, jolla selitetään todellisten kaasujen eli reaalikaasujen ominaisuuksia.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Ideaalikaasu · Katso lisää »
Integraali
Käyrän y.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Integraali · Katso lisää »
Intensiivi- ja ekstensiivisuureet
Monet materiaalien ja fysikaalisten systeemien ominaisuuksia kuvaavat suureet voidaan luokitella joko intensiivisiksi tai ekstensiivisiksi sen mukaan miten ne riippuvat systeemin koosta.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Intensiivi- ja ekstensiivisuureet · Katso lisää »
James Prescott Joule
James Prescott Joule (24. joulukuuta 1818 – 11. lokakuuta 1889) oli englantilainen fyysikko ja olutpanimon omistaja.
Uusi!!: Lämpöenergia ja James Prescott Joule · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Kaasu · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Kelvin · Katso lisää »
Kemiallinen energia
Kemiallisella energialla tarkoitetaan aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Kemiallinen energia · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kitka
Kitkavoima Ff vastustaa voimaa F. Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Kitka · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Latenttilämpö
Latenttilämpö (tunnus Ql) on se entalpiamuutos, joka tapahtuu aineen olomuodon muutoksen yhteydessä aineen lämpötilan pysyessä kuitenkin vakiona.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Latenttilämpö · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Lämpökapasiteetti · Katso lisää »
Lämpöliike
Lämpöliike. Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Lämpöliike · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Lämpötila · Katso lisää »
Lepomassa
Lepomassa kuvaa kappaleen massaenergiaa, silloin kun kappale on levossa.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Lepomassa · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Liike-energia · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Maa · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Massa · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Molekyyli · Katso lisää »
Nukleoni
Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Nukleoni · Katso lisää »
Olomuoto
Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Olomuoto · Katso lisää »
Ominaislämpökapasiteetti
Ominaislämpökapasiteetti eli ominaislämpö (tunnus c) kuvaa, kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Ominaislämpökapasiteetti · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Paine · Katso lisää »
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Planckin laki · Katso lisää »
Potentiaalienergia
Potentiaalienergia eli asemaenergia kuvaa kappaleen kykyä tehdä työtä asemansa ansiosta.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Potentiaalienergia · Katso lisää »
Radioisotooppi
Radioisotooppi eli radionuklidi on atomi, jolla on epävakaa atomiydin.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Radioisotooppi · Katso lisää »
Sisäenergia
Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Sisäenergia · Katso lisää »
Termodynaaminen tasapaino
Fysikaalinen järjestelmä on termodynaamisessa tasapainossa, jos siinä ei tapahdu vapaaehtoisesti minkäänlaisia makroskooppisia muutoksia.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Termodynaaminen tasapaino · Katso lisää »
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Tilanfunktio
Tilanfunktio on termodynaamisen systeemin tasapainotilaa kuvaava suure, jonka arvo riippuu ainoastaan systeemin makroskooppisesta tilasta.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Tilanfunktio · Katso lisää »
Tilastollinen fysiikka
Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »
Työ (fysiikka)
Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »
Vapausaste (termodynamiikka)
Vapausasteet ovat fysikaalisen systeemin tilaa kuvaavia, toisistaan riippumattomia muuttujia.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Vapausaste (termodynamiikka) · Katso lisää »
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Uusi!!: Lämpöenergia ja Vuorovesi · Katso lisää »
