39 suhteet: Affrikaatta, Akkusatiivi, Alveolaari, Approksimantti, Belgia, Bilabiaali, Datiivi, Frikatiivi, Germaaniset kielet, Glottaali, Hollannin kieli, Indoeurooppalaiset kielet, Internet, Kaksoispiste, Kansainvälinen foneettinen aakkosto, Köln, Klusiili, Labiodentaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Luxemburg, Luxemburgin kansalaisuus, Nasaali, Nominatiivi, Obstruentti, Palataali, Perifraasi, Ranska, Ranskan kieli, Saksa, Saksan kieli, Sija, Suku (kielioppi), Teitittely, Tietojenkäsittelytiede, Tietoliikenne, Tremulantti, Uvulaari, Velaari.
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Alveolaari · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Approksimantti · Katso lisää »
Belgia
Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Belgia · Katso lisää »
Bilabiaali
Bilabiaali on äänne, jossa ilmavirran kulkua estää kapeikko tai täysi sulkeuma huulissa (latinan etuliite bi- 'kaksi kerrallaan; kahdesti' ja labium 'huuli').
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Bilabiaali · Katso lisää »
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Datiivi · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Glottaali · Katso lisää »
Hollannin kieli
Puhuttua hollantia Hollannin kieli (Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Hollannin kieli · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Internet
Merenalaiset tiedonsiirtokaapelit yhdistävät mantereet verkostoksi. Internet (puhekielessä usein "verkko", "netti") on maailmanlaajuinen toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmä, joka käyttää internet-protokollaa (TCP/IP) yhdistämään tietoteknisiä laitetta toisiinsa.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Internet · Katso lisää »
Kaksoispiste
Kaksoispiste on typografinen välimerkki, joka toimii erottimena useissa kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Kaksoispiste · Katso lisää »
Kansainvälinen foneettinen aakkosto
Kansainvälinen foneettinen aakkosto (suomennettu kaavio) Kansainvälinen foneettinen aakkosto (myös kansainvälinen foneettinen kirjaimisto;, IPA) on foneettiseen merkitsemiseen tarkoitettu kirjaimisto.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Kansainvälinen foneettinen aakkosto · Katso lisää »
Köln
Köln on Saksan neljänneksi suurin kaupunki.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Köln · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Klusiili · Katso lisää »
Labiodentaali
Labiodentaalit ovat äänteitä, jotka tuotetaan siten, että alahuuli koskettaa yläetuhampaita.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Labiodentaali · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Luxemburg
Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Luxemburg · Katso lisää »
Luxemburgin kansalaisuus
Luxemburgin passi, jota maan kansalaiset voivat hakea Luxemburgin kansalaisuus on laillinen suhde yksittäiden henkilön sekä Luxemburgin suurherttuakunnan välillä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Luxemburgin kansalaisuus · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Nasaali · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »
Obstruentti
Obstruentti on pulmoninen konsonantti, jonka ääntötapa on sellainen, ettei ilmavirralla ole vapaata pääsyä ulos ääntöväylästä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Obstruentti · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Palataali · Katso lisää »
Perifraasi
Perifraasi on retorinen tyylikeino, jossa asia ilmaistaan useammalla sanalla kuin olisi tarpeen.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Perifraasi · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Ranska · Katso lisää »
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Ranskan kieli · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Saksa · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Saksan kieli · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Sija · Katso lisää »
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »
Teitittely
Teitittely on kohteliaisuutta tai kunnioitusta ilmaiseva puhuttelumuoto, joka muodostetaan esimerkiksi suomen kielessä käyttämällä yksikön toisen persoonan pronominin sinä asemasta monikon toisen persoonan pronominia te ja sen mukaisia verbien persoonamuotoja, kuitenkin niin, että esimerkiksi predikatiivi samoin kuin liittomuodoissa oleva partisiippi ovat yksikkömuotoisia.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Teitittely · Katso lisää »
Tietojenkäsittelytiede
Tietojenkäsittelytiede tai tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa tiedon tallennusta, prosessointia, esittämistä ja siirtämistä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Tietojenkäsittelytiede · Katso lisää »
Tietoliikenne
Tietoliikenne on tiedon siirtoa lähettäjältä vastaanottajalle.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Tietoliikenne · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Tremulantti · Katso lisää »
Uvulaari
Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Uvulaari · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Luxemburgin kieli ja Velaari · Katso lisää »