Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Enevaldus Svenonius, Herätysliike, Isaacus Rothovius, Johannes Gezelius nuorempi, Johannes Gezelius vanhempi, Kirkko, Konventikkeliplakaatti, Kreikan kieli, Kristinusko, Luterilaisuus, Martin Chemnitz, Ortodoksia, Pappi, Pietismi, Puhdasoppisuuden aika Suomessa, Tunnustuskirjat, Turun ja Suomen arkkipiispa, Uusluterilaisuus, Valistusteologia.
Enevaldus Svenonius
Enevaldus Svenonius (käytti opiskeluaikanaan sukunimeä Pontanus; 24. joulukuuta 1617 Annerstad, Småland – 18. huhtikuuta 1688 Turku) Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721, Biografiakeskus 19.1.2011.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Enevaldus Svenonius · Katso lisää »
Herätysliike
Gustaf Cederström, ''Baptisterna'', 1886. Herätysliike tarkoittaa kristillistä liikettä, joka on syntynyt herätyksen seurauksena.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Herätysliike · Katso lisää »
Isaacus Rothovius
Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland – 10. helmikuuta 1652) toimi Turun piispana vuosina 1627–1652.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Isaacus Rothovius · Katso lisää »
Johannes Gezelius nuorempi
Johannes Gezelius nuorempi, Johan Erik Lindhin vuonna 1839 maalaama kopio Helena Arnellin tekemästä muotokuvasta. Johannes (Juhana) Gezelius, nuorempi (6. syyskuuta 1647 – 10. huhtikuuta 1718) toimi Turun piispana vuosina 1690–1718.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Johannes Gezelius nuorempi · Katso lisää »
Johannes Gezelius vanhempi
Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 1615 – 20. tammikuuta 1690) oli Turun piispa sekä Turun akatemian varakansleri vuosina 1664–1690.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Johannes Gezelius vanhempi · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Kirkko · Katso lisää »
Konventikkeliplakaatti
Konventikkeliplakaatti oli Ruotsissa vuonna 1726 säädetty laki, joka kielsi herätysliikkeiden seurat rangaistuksen uhalla.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Konventikkeliplakaatti · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Kristinusko · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Martin Chemnitz
Chemnitz, Martin Martin Chemnitz (1522–1586) oli saksalainen luterilainen teologi.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Martin Chemnitz · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Ortodoksia · Katso lisää »
Pappi
Katolisen kirkon pappeja. Pappi on uskonnollisen yhteisön hengellisten toimitusten hoitaja ja johtaja.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Pappi · Katso lisää »
Pietismi
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Pietismi · Katso lisää »
Puhdasoppisuuden aika Suomessa
Puhdasoppisuuden aika tarkoittaa Suomen historiassa aikakautta, jonka uskonnollista elämää leimasi tiukka evankelis-luterilainen puhdasoppisuus eli ortodoksia.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Puhdasoppisuuden aika Suomessa · Katso lisää »
Tunnustuskirjat
''Liber concordiae''n saksankielinen laitos (1580). Tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisen kirkon opin.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Tunnustuskirjat · Katso lisää »
Turun ja Suomen arkkipiispa
Turun ja Suomen arkkipiispa (vuoteen 1817 Turun piispa) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Turun ja Suomen arkkipiispa · Katso lisää »
Uusluterilaisuus
Uusluterilaisuus on aluksi Saksassa 1800-luvulla kehittynyt luterilainen reformivirtaus, joka korostaa tunnustuskirjojen, dogman, kirkon ja viran merkitystä.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Uusluterilaisuus · Katso lisää »
Valistusteologia
Valistusteologia oli Englannissa alkunsa saanut kristinuskon tulkinta, jossa mielenkiinto suuntautui dogmaattisen oppikysymysten ja kirkkotyyppien sijasta kristinuskoon universaalisena, yksilölle ja yhteiskunnalle pätevänä uskontomuotona, mistä oli hyötyä ihmisten yhteiselämälle.
Uusi!!: Luterilainen puhdasoppisuus ja Valistusteologia · Katso lisää »
