Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Lope de Vega

Indeksi Lope de Vega

Félix Lope de Vega y Carpio eli lyhyemmin Lope de Vega (25. marraskuuta 1562 Madrid – 27. elokuuta 1635) oli espanjalainen renessanssiajan näytelmäkirjailija ja runoilija.

22 suhteet: Balladi, Englannin kuningaskunta, Epiikka, Espanja, Ferdinand Katolilainen, Filip II (Espanja), Isabella Katolilainen, Kastilia, Komedia, Länsigootit, Lissabon, Madrid, Matti Ranin, Näytelmä, Proosa, Renessanssi, Runoilija, Teatteri, 1562, 1635, 25. marraskuuta, 27. elokuuta.

Balladi

Balladi oli alun perin lyhyt lyyrinen, tavallisesti tanssin säestyksenä laulettu lemmenruno.

Uusi!!: Lope de Vega ja Balladi · Katso lisää »

Englannin kuningaskunta

Englannin kuningaskunta oli valtio Länsi-Euroopassa, Ison-Britannian saaren eteläosassa vuosina 927–1707.

Uusi!!: Lope de Vega ja Englannin kuningaskunta · Katso lisää »

Epiikka

Epiikka (kreikan adjektiivista epike, epikos ’kertova’) eli kertomakirjallisuus on kertovaa kaunokirjallisuutta.

Uusi!!: Lope de Vega ja Epiikka · Katso lisää »

Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.

Uusi!!: Lope de Vega ja Espanja · Katso lisää »

Ferdinand Katolilainen

Ferdinand Katolilainen (tai Fernando el Católico, tai Ferran el Catòlic), 10. maaliskuuta 1452 – 25. tammikuuta 1516) oli Aragonian (Ferdinand II), Kastilian ja Leónin (Ferdinand V), Sisilian, Napolin (Ferdinand III) ja Navarran kuningas ja Barcelonan kreivi. Ferdinand oli Aragonian Juhana II:n ja tämän toisen vaimon Juanan poika. Hän nai serkkunsa Kastilian Isabellan, jonka noustessa valtaistuimelle vuonna 1474 Ferdinand Katolilaisesta tuli Kastilian ja Leónin kuningas. Hän peri myös Aragonian vuonna 1479, mutta Isabellasta ei tullut virallisesti sen kuningatarta. Valtakuntia hallittiin kuitenkin yhtenä Isabellan kuolemaan saakka vuonna 1504, jolloin Kastilian peri heidän tyttärensä Johanna. Ferdinand sai jälleen Kastilian hallintaansa vuonna 1506 Johannan miehen Filipin kuoleman ja Johannan mielisairauden takia. Ferdinand oli myös Sisilian (1468–1516) ja Napolin (1504–1516) kuningas. Ferdinandin ja Isabellan avioliitto yhdisti kaksi kuningaskuntaa. Vuonna 1492 viimeinen islaminuskoisten maurien Alhambran linnoitus Granadassa kukistettiin ja niemimaan takaisinvaltaus saatiin päätökseen. Ferdinand perusti Espanjan inkvisition, joka vainosi maureja ja juutalaisia. Valencialainen paavi Aleksanteri VI antoi heille näistä saavutuksista arvonimen Katolilaiset monarkit (los Reyes Católicos). Ferdinand osoittaa Atlantin yli Kolumbusta, joka nousee maihin suuren intiaanijoukon luokse. Puukaiverrus n. vuodelta 1500. Valtakaudellaan Isabella myönsi Kristoffer Kolumbukselle varat hänen matkaansa, joka johti Amerikan mantereen löytämiseen. Tordesillasin sopimuksella vuonna 1494 Espanja ja Portugali jakoivat vielä löytämättömät maat keskenään, jolloin Amerikkojen valloitus tuli niiden yksinoikeudeksi, ja sen seurauksena espanjan kieli on nykyisin neljänneksi puhutuin maailmassa. Heidän lapsiaan olivat Isabella, Juhana Asturian ruhtinas (1478—1497), Johanna I, Maria ja Katariina Aragonialainen, Henrik VIII:n ensimmäinen vaimo. Tyttäret naitettiin muihin Euroopan hoveihin, minkä ansiosta heidän lapsenlapsensa Kaarle V peri valtavan omaisuuden. Isabellan kuoltua Kastilian peri heidän tyttärensä Johanna, joka oli kolmantena kruununperimysjärjestyksessä. Johannan veljen Asturian ruhtinas Juhanan kuoltua vuonna 1497, vanhemman siskon Portugalin kuningatar Isabellan kuoltua vuonna 1498 ja tämän pojan Miguel de la Pazin kuoltua vuonna 1500, Kastilian ja Aragonian valtiopäivät (cortes) luovuttivat vuonna 1502 vallan Johannalle ja tämän miehelle, arkkiherttua Filipille. Kun Filip myös kuoli vuonna 1506, hulluksi nimetty Johanna ei pystynyt hallitsemaan ja Ferdinand otti Kastilian valtionhoitajan toimen. Marraskuussa 1511 Ferdinand ja Englannin Henrik VIII solmivat Westminsterin sopimuksen Ranskaa vastaan. Aikaisemmin samana vuonna Ferdinand oli valloittanut Navarran eteläosan ja liittänyt sen valtakuntaansa. Koska hän oli jo leski, hän nai paljon nuoremman Germaine de Foix'n (1490–1538), Navarran kuningattaren Eleonooran tyttärentyttären.

Uusi!!: Lope de Vega ja Ferdinand Katolilainen · Katso lisää »

Filip II (Espanja)

Filip II, (21. toukokuuta 1527 Valladolid – 13. syyskuuta 1598 El Escorial) oli ensimmäinen virallinen Espanjan kuningas 1556–1598, Napolin ja Sisilian kuningas 1544–1559 ja Portugalin kuningas (hallitsijanimellä Filip I) 1580–1598 sekä Englannin kuningas 1554–1558 vaimonsa Maria I:n puolisona.

Uusi!!: Lope de Vega ja Filip II (Espanja) · Katso lisää »

Isabella Katolilainen

Ferdinand II Isabella Katolilainen (Ysabel, nykyespanjaksi: Isabel La Católica), (22. huhtikuuta 1451 – 26. marraskuuta 1504) oli Kastilian kuningatar vuodesta 1474.

Uusi!!: Lope de Vega ja Isabella Katolilainen · Katso lisää »

Kastilia

Kastilia on muinainen Espanjan kuningaskunta.

Uusi!!: Lope de Vega ja Kastilia · Katso lisää »

Komedia

Tragedian (oikealla) sijaan. Komedia ja tragedia ovat draaman kaksi päälajia. Komedia on yleensä onnellisesti päättyvä näytelmä, jossa koomiset ainekset vallitsevat.

Uusi!!: Lope de Vega ja Komedia · Katso lisää »

Länsigootit

Visigoottien kulkureitti. Länsigootit eli visigootit (Wisigothi, Vesi, Visi, Wesi, tai Wisi) olivat gootteihin lukeutunut germaaniheimo.

Uusi!!: Lope de Vega ja Länsigootit · Katso lisää »

Lissabon

Lissabon on Portugalin pääkaupunki ja suurin kaupunki.

Uusi!!: Lope de Vega ja Lissabon · Katso lisää »

Madrid

Madrid on Espanjan pääkaupunki.

Uusi!!: Lope de Vega ja Madrid · Katso lisää »

Matti Ranin

Matti Helge Ranin oli suomalainen näyttelijä, joka esiintyi teatterissa, elo­kuvissa ja televisio­sarjoissa.

Uusi!!: Lope de Vega ja Matti Ranin · Katso lisää »

Näytelmä

Honoré Daumier, ''Melodraama'', 1856–1860. Näytelmä on kirjallisen teoksen muoto, joka koostuu yleensä henkilöiden vuoropuhelusta, ja se on pääasiallisesti tarkoitettu esitettäväksi, ei niinkään luettavaksi.

Uusi!!: Lope de Vega ja Näytelmä · Katso lisää »

Proosa

Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.

Uusi!!: Lope de Vega ja Proosa · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Uusi!!: Lope de Vega ja Renessanssi · Katso lisää »

Runoilija

Runoilija on luova ja taiteellinen kirjailija, joka kirjoittaa runoja.

Uusi!!: Lope de Vega ja Runoilija · Katso lisää »

Teatteri

Modernit teatterin sisätilat. Teatteri eli näyttämötaide on taidemuoto, jossa näyttelijät esiintyvät yleisön edessä puhetta, musiikkia, tanssia, liikkeitä ja eleitä hyödyntäen.

Uusi!!: Lope de Vega ja Teatteri · Katso lisää »

1562

Ei kuvausta.

Uusi!!: Lope de Vega ja 1562 · Katso lisää »

1635

Ei kuvausta.

Uusi!!: Lope de Vega ja 1635 · Katso lisää »

25. marraskuuta

25.

Uusi!!: Lope de Vega ja 25. marraskuuta · Katso lisää »

27. elokuuta

27.

Uusi!!: Lope de Vega ja 27. elokuuta · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »