Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
55 suhteet: Aapinen, Aunuksen Karjala, Dmitri Bubrih, Etnonyymi, Heikki Leskinen, Hyrsylä, Impilahti, Inkeroisen kieli, Itämerensuomalaiset kielet, Juhani Aho, Kalevi Wiik, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Katariina Suuri, Kieli, Kotkatjärvi, Laatokka, Latinalaiset aakkoset, Liivin kieli, Ljudmila Markianova, Luovutetut alueet, Lyydin kieli, Mäkriä, Muinais-Karjala, Muinaiskarjalan kieli, Munjärvi, Myöhäiskantasuomi, Petroskoi, Raja-Karjala, Riipuskala, Saamelaiset, Salmi, Salmi (kunta), Säämäjärvi, Substraatti (kielitiede), Suistamo, Suojärvi, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen karjalankieliset, Suomen kieli, Suomenlahti, Suomi, Talvisota, Tulemajärvi, Tverin Karjala, Uralilaiset kielet, Valkeajärvi, Varsinaiskarjala, Vatja, Venäjä, ..., Vepsän kieli, Vieljärvi, Viikingit, Viron kieli, Vitele. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Aapinen
Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja jossa käydään tavallisesti eri kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Aapinen · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Dmitri Bubrih
Dmitri Bubrih Dmitri Vladimirovitš Bubrih (25. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1890 Pietari – 30. marraskuuta 1949 Leningrad) oli venäläinen kielitieteilijä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Dmitri Bubrih · Katso lisää »
Etnonyymi
Etnonyymi (kreikan sanoista ἔθνος, éthnos, 'kansakunta' ja ὄνομα, ónoma, 'nimi') on nimi, jolla viitataan tiettyyn etniseen ryhmään, kuten kansaan tai heimoon.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Etnonyymi · Katso lisää »
Heikki Leskinen
Heikki Olavi Leskinen (10. lokakuuta 1930 Kurkijoki – 7. joulukuuta 2021) oli suomalainen kielentutkija ja professori.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Heikki Leskinen · Katso lisää »
Hyrsylä
Hyrsylä on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Veskelyksen kunnassa, ennen sotia Suomelle kuuluneessa Raja-Karjalassa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Hyrsylä · Katso lisää »
Impilahti
Impilahden perinnevaakuna. Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Impilahti · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Juhani Aho
Venny Soldanin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1891. Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho; 11. syyskuuta 1861 Lapinlahti – 8. elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Juhani Aho · Katso lisää »
Kalevi Wiik
Kaino Kalevi Wiik (2. elokuuta 1932 Turku – 12. syyskuuta 2015 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja Turun yliopiston fonetiikan professori vuosina 1968–1997.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Kalevi Wiik · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Kieli · Katso lisää »
Kotkatjärvi
Kotkajärven rantamaisemaa 2009. Näkymä kylän sillalta. Kotkatjärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kotkatjärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Kotkatjärvi · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Laatokka · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Liivin kieli · Katso lisää »
Ljudmila Markianova
Ljudmila Fjodorovna Markianova (s. 14. heinäkuuta 1941 Saarikoski, Aunuksen piiri Neuvostoliitto) on karjalainen professori emerita ja kielentutkija.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Ljudmila Markianova · Katso lisää »
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Luovutetut alueet · Katso lisää »
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Lyydin kieli · Katso lisää »
Mäkriä
Mäkriän kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Mäkriä (aikaisemmin myös Nekkula) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Mäkriä · Katso lisää »
Muinais-Karjala
Muinais-Karjala oli alue, joka käsitti kulttuurisesti yhtenäisen osan Karjalasta.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Muinais-Karjala · Katso lisää »
Muinaiskarjalan kieli
Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »
Munjärvi
Munjärvi (myös Mundjärvi) oli Venäjän keisarikunnan aikainen kunta Aunuksen Karjalassa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Munjärvi · Katso lisää »
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Petroskoi · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Riipuskala
Riipuskala on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Aunuksen kaupunkikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Riipuskala · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Saamelaiset · Katso lisää »
Salmi
Gibraltarinsalmi satelliittikuvassa E10-tie ylittää Tjeldsundbru-sillan kautta Tjeldsundet-salmen manner-Norjasta Hinnøyan saarelle. Kuva syyskuulta 2010. Salmi on kapea vesiyhteys kahden laajemman vesialueen välillä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Salmi · Katso lisää »
Salmi (kunta)
Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Salmi (kunta) · Katso lisää »
Säämäjärvi
Säämäjärven rantaa 2009. Säämäjärven kylänraittia 2009. Säämäjärvi (liv. Siämäjärvi eteläkarj. Siämärvi) on kylä sekä historiallinen Aunuksen Karjalan kunta ja Neuvosto-Karjalan hallintopiiri nykyisen Prääsän piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Säämäjärvi · Katso lisää »
Substraatti (kielitiede)
Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Substraatti (kielitiede) · Katso lisää »
Suistamo
Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Suistamo · Katso lisää »
Suojärvi
Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Suojärvi · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomen karjalankieliset
Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Suomi · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Talvisota · Katso lisää »
Tulemajärvi
Tulemajärven rantaa Kohtuselän kylässä. Tulemajärvi oli ortodoksinen seurakunta ja historiallinen kunta eli volosti Aunuksen Karjalassa Venäjällä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Tulemajärvi · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Tverin Karjala · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Valkeajärvi
Valkeajärvi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Valkeajärvi · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Vatja · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Venäjä · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Vieljärvi
Vieljärven profeetta Elian kirkko. Vieljärven kunta Prääsän piirin kartalla. Vieljärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Prääsän kansallisessa piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Vieljärvi · Katso lisää »
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Viikingit · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Viron kieli · Katso lisää »
Vitele
Vitelen kunta Aunuksen piirin kartalla. Vitelen ortodoksinen kirkko kesällä 2007. Vitele on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Livvinkarjala ja Vitele · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aunuksen kieli, Aunuksen murre, Aunuksenkarjala, Aunuksenkarjalan kieli, Livvi, Livvin kieli, Livvin murre.
