Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Limerikki

Indeksi Limerikki

Edward Learin ''A Book of Nonsense'', kuvan painos noin vuodelta 1875. Limerikki on viisisäkeinen pilailuruno, jonka ensimmäinen säe päättyy tavallisesti paikannimeen ja jonka viimeinen säe sisältää yllättävän, usein kaksimielisen kärjistyksen.

19 suhteet: Alfred Tennyson, Anapesti, Antologia, Arvo Salo, Edward Lear, Epigrammi, Huumori, Ilpo Tiihonen, Ironia, Juha Itkonen, Kaksimielisyys, Limerick, Mark Twain, Parodia, Predikaatti, Reino Palmroth, Robert Louis Stevenson, Rudyard Kipling, Satiiri.

Alfred Tennyson

Alfred Tennyson, Lordi Tennyson (6. elokuuta 1809 Somersby, Lincolnshire, Englanti – 6. lokakuuta 1892 Aldsworth, Surrey, Englanti) oli eräs aikansa suosituimmista englantilaisista runoilijoista.

Uusi!!: Limerikki ja Alfred Tennyson · Katso lisää »

Anapesti

Anapesti (”hakkaava”, ”takova”) on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.

Uusi!!: Limerikki ja Anapesti · Katso lisää »

Antologia

Antologia (Tieteen termipankki. runoja, novelleja ja pienoisromaaneja. Suomessa on albumi ollut antologian muotona 1800-luvun puolivälistä alkaen.

Uusi!!: Limerikki ja Antologia · Katso lisää »

Arvo Salo

Arvo Salo vuonna 1961. Arvo Jaakko Henrikki Salo (2. toukokuuta 1932 Merikarvia – 9. heinäkuuta 2011 Merikarvia) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kansanedustaja.

Uusi!!: Limerikki ja Arvo Salo · Katso lisää »

Edward Lear

Edward Lear (1870). Learin maalaama fasaani. Learin tyylinäyte limerikistä ja siihen liittyvästä piirroksesta. Edward Lear (12. toukokuuta 1812 Highgate – 29. tammikuuta 1888 San Remo, Italia) oli brittiläinen taiteilija, kuvittaja ja runoilija.

Uusi!!: Limerikki ja Edward Lear · Katso lisää »

Epigrammi

Epigrammi (Epigrammeissa on usein lopussa terävä pisto tai lakoninen tai kiusoitteleva toteamus. Epigrammit ovat hyvä osoitus runouden voimasta oivallusten ja sukkeluuksien esittämisessä. Alun perin epigrammi tarkoitti rakennuksen päätykirjoitusta ”päälle kirjoitettua”, temppelilahjojen omistuskirjoitusta tai päällekirjoitusta. Hautakiviin piirretyt epigrammit kertoivat haudatun nimen ja jotain hänen elämänvaiheistaan. Jo muinaisessa Egyptissä laadittiin epigrammeja. Ensimmäinen nimeltä tunnettu epigrammirunoilija on kreikkalainen Arkhilokhos (n. 680–645 eaa.). Roomalainen Martialis (n. 40–104 jaa.) laati yli satiirista epigrammia, joista on suomennettu valikoima Venus, viini ja vapaus. Suomalaisia epigrammaatikkoja ovat esim. J. L. Runeberg, V. A. Koskenniemi ja Otto Manninen. Kreikkalaisen epigrammirunouden tärkein lähde on Kreikkalainen antologia. Roomalaiset epigrammit ovat paljossa velkaa kreikkalaisille edeltäjille ja aikalaisille. Roomalaiset epigrammit olivat kuitenkin kreikkalaisia useammin satiirisia ja käyttivät joskus epäsiveellistä kieltä vaikutuksen aikaansaamiseksi. Nykypäivänä epigrammin tunnetuin muoto on viisisäkeinen limerikki.

Uusi!!: Limerikki ja Epigrammi · Katso lisää »

Huumori

Huumori on leikinlaskua ja leikillisyyttä sekä kykyä tajuta ja ilmaista huvittavat asiat.

Uusi!!: Limerikki ja Huumori · Katso lisää »

Ilpo Tiihonen

Ilpo Tiihonen (1. syyskuuta 1950 Kuopio – 8. kesäkuuta 2021 Ylöjärvi) oli suomalainen runoilija.

Uusi!!: Limerikki ja Ilpo Tiihonen · Katso lisää »

Ironia

Ironinen tilanne. Ihmisiä leipäjonossa yhdysvaltalaista elämäntapaa ja korkeaa elintasoa ylistävän mainoskyltin edessä. (Margaret Bourke-White, 1937) Ironia (Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Verbal Irony and Sarcasm.” Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Sokraattinen ironia tarkoittaa tietämättömyyden teeskentelemistä. Termi on saanut nimensä kreikkalaisesta filosofi Sokrateesta (470–399 eaa.). Eräs hänen argumentointistrategioistaan oli esittää tietämätöntä (vilpittömästi tai hämäykseksi) saadakseen vastaväittäjänsä paljastamaan oletuksensa ja uskomuksensa. Dramaattinen ironia syntyy siitä, että katsojat tietävät enemmän kuin näytelmän tai muun fiktion hahmot. Dramaattisen ironian avulla voidaan kiihottaa yleisön uteliaisuutta ja synnyttää jännitystä ja ahdistusta. Jännitys laukeaa näytelmän lopussa, kun hahmotkin ymmärtävät mistä on kyse. Dramaattisen ironian prototyyppi on Sofokleen näytelmä Kuningas Oidipus (429 eaa.), jossa katsojat ovat koko ajan askeleen edellä päähahmo Oidipusta. Myöhemmin esimerkiksi Shakespeare käytti näytelmissään usein dramaattista ironiaa, kuten Romeossa ja Juliassa, jonka Romeo surmaa itsensä kuvitellessaan rakastettunsa olevan kuollut. Tragedian ohella dramaattista ironiaa on käytetty myös huumorin synnyttämiseksi farssissa ja muussa komediassa, esimerkiksi valeasujen, identiteettisekaannuksien ja aikamatkustuksen yhteydessä. Kohtalon ironia (tai kohtalon iva) viittaa välinpitämättömään tai pahantahtoiseen maailmaan, joka pyrkii tukahduttamaan ihmisten toiveet ja halut. Syyllinen on siis jokin ihmisen ulkopuolinen voima, eikä ihmisen omilla teoilla ole tapahtumiin vaikutusta, kuten esimerkiksi karmasta puhuttaessa. Antiikin aikoina epäonnen aiheuttivat jumalten teot, ja kristityille tekijä oli ihmisten asioihin sekaantuva Jumala. Joskus kohtalon ironiasta syytetään vain kohtaloa tai sattumaa. Tilannekohtainen ironia tarkoittaa odotusten ja toteutuneiden tapahtumien ristiriitaa, joka tuntuu julmalta, oudolta tai huvittavalta. Historiallinen ironia tarkoittaa jälkiviisasta viittausta lausuntoihin ja ennustuksiin, jotka osoittautuivat myöhemmin täysin virheellisiksi. Tunnettu esimerkki on Britannian pääministeri Neville Chamberlainin vuonna 1938 tekemä ennustus, että hänen Hitlerille tekemänsä myönnytys tulisi estämään suursodan. Toinen esimerkki on joidenkin kuuluisien ihmisten viimeiset sanat, joissa he toteavat että he eivät ole missään vaarassa. Romanttinen ironia on näkökulma, johon kuuluu ristiriitaisten, vastakohtaisten ajatusten jännitteinen vaihtelu. Esimerkiksi Thomas Mannin novellissa Kuolema Venetsiassa romanttista ironiaa synnyttävät kertojan viileä välinpitämättömyys ja päähahmon epävakaa käytös. Romanttista ironiaa käytetään myös postmodernissa kirjallisuudessa. Elokuvissa niin sanottu ”neljännen seinän rikkominen” on esimerkki romanttisesta ironiasta. Ironinen asenne tarkoittaa teennäisyyttä, jossa ihmisen mielenlaatu on ulkopuolinen mutta kyyninen, kuiva mutta ylenkatseellinen, trendikäs mutta epäkunnioittava. Tällainen asenne yhdistetään usein nykyajan nuoriin, mutta sillä viitattiin jo 1700-luvun taitteessa eläneeseen englantilaiseen aristokraattiin Anthony Ashley-Cooperiin. Itseen kohdistuvaa ivaa kutsutaan itseironiaksi.

Uusi!!: Limerikki ja Ironia · Katso lisää »

Juha Itkonen

Juha Itkonen BookCrossing Kesäpäivillä Suomenlinnassa 2008. Juha Heikki Itkonen (s. 8. kesäkuuta 1975 Hämeenlinna) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Limerikki ja Juha Itkonen · Katso lisää »

Kaksimielisyys

Ei kuvausta.

Uusi!!: Limerikki ja Kaksimielisyys · Katso lisää »

Limerick

Limerick (iiriksi Luimneach) on Irlannin kolmanneksi suurin kaupunki.

Uusi!!: Limerikki ja Limerick · Katso lisää »

Mark Twain

Mark Twain (1909) Mark Twain (oikealta nimeltään Samuel Langhorne Clemens, 30. marraskuuta 1835 Florida, Missouri, Yhdysvallat – 21. huhtikuuta 1910 Redding, Connecticut) oli yhdysvaltalainen kirjailija.

Uusi!!: Limerikki ja Mark Twain · Katso lisää »

Parodia

Parodia eli ivamukaelma on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleisön tunteman) teoksen jäljitelmä (myös pienet viittaukset kohteeseen riittävät).

Uusi!!: Limerikki ja Parodia · Katso lisää »

Predikaatti

Predikaatti tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Limerikki ja Predikaatti · Katso lisää »

Reino Palmroth

Reino Wilhelm Palmroth (2. huhtikuuta 1906 Ruovesi – 2. toukokuuta 1992 Helsinki) oli sanoittaja ja radiotoimittaja, kirjailija ja majuri.

Uusi!!: Limerikki ja Reino Palmroth · Katso lisää »

Robert Louis Stevenson

Robert Louis Stevenson (13. marraskuuta 1850 Edinburgh, Skotlanti – 3. joulukuuta 1894 Vailima, Samoa), alun perin Robert Lewis Balfour Stevenson, oli skotlantilainen romaanikirjailija, runoilija ja matkakirjailija, jonka tunnetuimmat teokset ovat seikkailuromaani Aarresaari sekä kauhuromaani Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde.

Uusi!!: Limerikki ja Robert Louis Stevenson · Katso lisää »

Rudyard Kipling

Joseph Rudyard Kipling oli englantilainen kirjailija, runoilija, novellisti ja toimittaja.

Uusi!!: Limerikki ja Rudyard Kipling · Katso lisää »

Satiiri

Pieter Bruegelin satiirinen maalaus ''Sokeat johtamassa sokeita'' (1568). Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia.

Uusi!!: Limerikki ja Satiiri · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »