Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Aktiini, Energia, Gliasolu, Glykogeeni, Kantasolu, Kuusikulmio, Lihaskudos, Lipidi, Luurankolihas, Lysosomi, Mitokondrio, Myokardium, Myosiini, Proteiini, Ribosomi, Sarkomeeri, Sidekudos, Sileä lihaskudos, Solu, Soluelin, Solukalvo, Solulima, Tuma, Tyvikalvo.
Aktiini
G-aktiini Aktiini on pallomainen, polymerisoituva 42–47 kilodaltonin (kDa) suuruinen proteiini.
Uusi!!: Lihassolu ja Aktiini · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Lihassolu ja Energia · Katso lisää »
Gliasolu
Gliasolut (gliosyytit) eli hermotukisolut ovat hermotukikudoksen (neuroglia) muodostavia soluja, ja niitä on hermokudoksessa paljon enemmän kuin hermosoluja eli neuroneja.
Uusi!!: Lihassolu ja Gliasolu · Katso lisää »
Glykogeeni
400x400px Glykogeenit ovat monihaaraisia D-glukoosista koostuvia polysakkarideja, joiden perusrakenne on sama, mutta keskinäiset koot ja yksityiskohtaiset rakenteet vaihtelevat.
Uusi!!: Lihassolu ja Glykogeeni · Katso lisää »
Kantasolu
Kantasoluista syntyvät kaikki erilaistuneet solut. Kantasolu tai emosolu on solu, joka pystyy jakaantumalla tuottamaan uusia kantasoluja sekä toisenlaisia, erilaistuneita soluja.
Uusi!!: Lihassolu ja Kantasolu · Katso lisää »
Kuusikulmio
Säännöllinen kuusikulmio. Kuusiomutteri ja kuusiokolopultti. Kuusikulmio eli heksagoni on monikulmio, jossa on kuusi kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Lihassolu ja Kuusikulmio · Katso lisää »
Lihaskudos
Lihaskudos on säikeistä pehmytkudosta, josta lihakset enimmäkseen muodostuvat.
Uusi!!: Lihassolu ja Lihaskudos · Katso lisää »
Lipidi
Lipidien rakenne. Lipidi eli rasva-aine on yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, kuten rasvoille, öljyille, vahoille, kolesterolille, steroideille, rasvaliukoisille vitamiineille (A-, D-, E- ja K-vitamiinit), monoglyserideille, diglyserideille, triglyserideille (varsinaiset rasvat) ja fosfolipideille.
Uusi!!: Lihassolu ja Lipidi · Katso lisää »
Luurankolihas
Luustolihasten rakenne Luustolihakset eli luurankolihakset käsittävät suurimman osan elimistön lihaksista.
Uusi!!: Lihassolu ja Luurankolihas · Katso lisää »
Lysosomi
solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima '''12. Lysosomi''' 13. Keskusjyvänen Lysosomit ovat eläimissä esiintyviä yksinkertaisen fosfolipidikaksoiskalvon verhoamia pyöreitä soluelimiä, joiden halkaisija on noin 0,5 mikrometriä.
Uusi!!: Lihassolu ja Lysosomi · Katso lisää »
Mitokondrio
solulimakalvosto '''9. Mitokondrio''' 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Mitokondrio (vanh. suom. sauvajyvänen) on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta.
Uusi!!: Lihassolu ja Mitokondrio · Katso lisää »
Myokardium
Kuvassa näkyy selvästi sydämen seinämän paksuin osa, myokardium. Myokardium eli sydänlihas on sydämen seinämän keskimmäinen ja paksuin osa.
Uusi!!: Lihassolu ja Myokardium · Katso lisää »
Myosiini
Myosiinit ovat proteiineja, joita on aitotumallisten lihaksissa.
Uusi!!: Lihassolu ja Myosiini · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Lihassolu ja Proteiini · Katso lisää »
Ribosomi
Ribosomi on sille tyypillisestä proteiinista ja RNA:sta koostuva pieni soluelin, jonka pinnalla proteiinisynteesi tapahtuu.
Uusi!!: Lihassolu ja Ribosomi · Katso lisää »
Sarkomeeri
Sarkomeeri on lihaksen pienin toiminnallinen osa.
Uusi!!: Lihassolu ja Sarkomeeri · Katso lisää »
Sidekudos
Sidekudos on selkärankaisten eläinten ja ihmisen kudostyyppi, josta muodostuu yhdessä luu- ja rustokudoksen kanssa eri elinten tukirakenne.
Uusi!!: Lihassolu ja Sidekudos · Katso lisää »
Sileä lihaskudos
Sileä lihaskudos on lihaskudosta, joka muodostaa ruumiin painosta noin kolme prosenttia.
Uusi!!: Lihassolu ja Sileä lihaskudos · Katso lisää »
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Lihassolu ja Solu · Katso lisää »
Soluelin
Soluelimet eli soluorganellit ovat solun "elimiä" eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä.
Uusi!!: Lihassolu ja Soluelin · Katso lisää »
Solukalvo
Solukalvo (plasmalemma eli plasmolemma) on jokaisessa solussa ja kaikkien eliöiden solua ympäröivä kalvo.
Uusi!!: Lihassolu ja Solukalvo · Katso lisää »
Solulima
Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Uusi!!: Lihassolu ja Solulima · Katso lisää »
Tuma
Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
Uusi!!: Lihassolu ja Tuma · Katso lisää »
Tyvikalvo
Tyvikalvo on soluväliaineen erikoismuoto, joka esiintyy epiteelisolujen ja sidekudoksen rajalla, lisäksi se ympäröi lihas- ja rasvasoluja sekä ääreishermojen tukisoluja.
Uusi!!: Lihassolu ja Tyvikalvo · Katso lisää »
