Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
21 suhteet: Agglutinatiivinen kieli, Eteläiset ja pohjoiset dynastiat, Jin-dynastia (1115–1234), Kaifeng, Karakitain valtakunta, Keski-Aasia, Kiina, Kiinalainen aikakausinimi, Kiinan dynastiat, Kiinan kieli, Kiinan kirjoitusjärjestelmä, Kitaanin kieli, Kitaanit, Mantšuria, Mongolivaltakunta, Nestoriolaisuus, Song-dynastia, Tang-dynastia, Tšingis-kaani, Turkin kieli, Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika.
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Agglutinatiivinen kieli · Katso lisää »
Eteläiset ja pohjoiset dynastiat
Eteläiset ja pohjoiset dynastiat (南北朝) on yhteisnimitys Kiinan eri osia välillä 386–589 hallinneille dynastioille.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Eteläiset ja pohjoiset dynastiat · Katso lisää »
Jin-dynastia (1115–1234)
Jin-dynastia (džurtšeniksi: Anchu, kiinaksi 金) hallitsi osia Pohjois-Kiinasta 1115–1234.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Jin-dynastia (1115–1234) · Katso lisää »
Kaifeng
Kaifeng (pinyin: Kāifēng Shì) on prefektuuritason kaupunki Kiinan Henanin maakunnan itä-keskellä.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kaifeng · Katso lisää »
Karakitain valtakunta
Karakitain valtakunta oli kitaanien perustama feodaalinen valtio Keski-Aasiassa noin 1140–1213.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Karakitain valtakunta · Katso lisää »
Keski-Aasia
Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Keski-Aasia · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kiina · Katso lisää »
Kiinalainen aikakausinimi
Kiinalainen aikakausinimi (perint.: 年號, yksink.: 年号, pinyin: nían hào) oli Kiinan keisarin asettama nimitys osalle hänen hallintokauttaan.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kiinalainen aikakausinimi · Katso lisää »
Kiinan dynastiat
Kiinan dynastiat ovat Kiinan hallitsijoiden tai hallitsijasukujen valtakausia, joiden kautta Kiinan historia jaotellaan.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kiinan dynastiat · Katso lisää »
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kiinan kieli · Katso lisää »
Kiinan kirjoitusjärjestelmä
Kiinan kirjoitusjärjestelmä koostuu logogrammeista, joilla kirjoitetaan kiinan kieltä ja joita käytetään myös japanin ja korean kielten kirjoittamisessa.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kiinan kirjoitusjärjestelmä · Katso lisää »
Kitaanin kieli
Kirgisiasta löydetty kitaaninkielinen käsikirjoitus. Kitaanin kieli on Mongoliassa ja Koillis-Kiinassa 300–1100-luvuilla asuneiden kitaanien puhuma kuollut mongolikieli.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kitaanin kieli · Katso lisää »
Kitaanit
Kitaanimetsästäjiä Song-dynastian aikaisessa maalauksessa. Kitaanit olivat paimentolaiskansa, joka tunnetaan etenkin Pohjois-Kiinassa 900-luvulta 1100-luvulle vaikuttaneen Liao-dynastian perustajina.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Kitaanit · Katso lisää »
Mantšuria
Mantšurian sijainti Kiinassa. Tummanpunaiset alueet luetaan Koillis-Kiinaan, vaaleanpunaiset ovat nykyisin osa Sisä-Mongoliaa. John Tallisin kartta vuodelta 1851, yksi varhaisimmista eurooppalaisista kartoista, joissa nimi Mantšuria esiintyy. Aikaisemmin sekä Mantšuriaa että Mongoliaa oli länsimaissa tavallisimmin nimitetty Kiinan Tartariaksi.esim. http://books.google.com.au/books?id.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Mantšuria · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Nestoriolaisuus
Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Nestoriolaisuus · Katso lisää »
Song-dynastia
Song-dynastia (宋朝) hallitsi Kiinassa 960–1279.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Song-dynastia · Katso lisää »
Tang-dynastia
Tang-dynastian Kiina (keltainen alue). Tummemmalla ovat ne alueet, jotka olivat joko Tang-dynastian Kiinan alaisuudessa, sen liittolaisia tai konfliktissa sen kanssa. Tang-dynastia (唐朝) hallitsi Kiinaa 618–907.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Tang-dynastia · Katso lisää »
Tšingis-kaani
Tšingis-kaani (alkuperäinen nimi Temüdžin (Тэмүжин), 1162/1167 – 18. elokuuta 1227) oli mongolien sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti 1200-luvun alussa suuren osan Keski- ja Itä-Aasiaa.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Tšingis-kaani · Katso lisää »
Turkin kieli
Turkki on turkkilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan äidinkielenä Turkissa, Kyproksella, Bulgariassa, Kreikassa ja muissa Osmanien valtakuntaan kuuluneissa maissa sekä Ukrainassa ja Venäjän Tatarstanin tasavallassa.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Turkin kieli · Katso lisää »
Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika
Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika oli poliittisen epäyhtenäisyyden ajanjakso Kiinan historiassa vuodesta 907 vuoteen 960 Tang-dynastian ja Song-dynastian välillä, jolloin viisi lyhytikäiseksi jäänyttä dynastiaa hallitsivat vuorotellen Kiinan vanhaa keskusaluetta Pohjois-Kiinassa ja samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Kiinaa hallitsi kymmenen vakaampaa kuningaskuntaa.
Uusi!!: Liao-dynastia ja Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika · Katso lisää »
