Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
27 suhteet: Östergrundet, Espoo, Flada, Gåsgrund, Hylky, Inre Notgrundet, Itämeri, Jörn Donner, Karl Lindahl, Lehtisaaret (Sysmä, Päijänne), Lehtomainen kangas, Lilla Grötholmen, Maankohoaminen, Notgrundet, Pirunpelto, Siirtolohkare, Stora Grötholmen, Suomenlahti, Suomi, Suvisaaristo, Täällä alkaa seikkailu, Tervaleppä, Tirrevet, Torra Lövö, Uudenmaan maakunta, Villa Zilliacus, Viro.
Östergrundet
Östergrundet on saari Espoossa Pienen Lehtisaaren itäpuolella.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Östergrundet · Katso lisää »
Espoo
Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Espoo · Katso lisää »
Flada
Flada (kaislikkoinen merenlahti Göran Karlsson (toimittanut): Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982, ISBN 951-717-213-3. on maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Pohjanmaalla sijaitseva ihmisen muokkaama flada. Suomessa fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun laakealla maankohoamisrannikolla, jossa Rogen- ja De Geer -moreenit luovat hyvät edellytykset niiden muodostumiselle. Ruotsissa fladat kehittyvät usein drumliiniselänteiden väliin. Jatkuvan maankohoamisen ja vedenpinnan vaihteluiden takia fladojen eliöstö ovat jatkuvassa muutostilassa. Kasvillisuus ja muut ominaisuudet vaihtuvat usein vyöhykkeittäin suuosaa kohti. Sellaisissa fladoissa, jonne ei pääse maa-alueilta ravinteita, kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin rikasta. Näissä fladoissa putkilokasvi- ja näkinpartaisleväyhdyskunnat ovat monimuotoisimmillaan. Fladoissa kasvaa monia uhanalaisia näkinpartaisleviä. Runsaslukuinen uposvesikasvillisuus sitoo tehokkaasti ravinteita, estää pohjan sedimenttejä sekoittumasta, ja pehmeästä pohjasta huolimatta vesi on kirkasta. Vesiväylä tai salmi, joka erottaa meren ja fladan toisistaan, on usein hieman korkeammalla, koska niissä on esimerkiksi moreeniselänne, hiekkasärkkä tai kasvillisuutta, jolloin ne rajoittavat veden vaihtumista, estävät sedimenttejä kulkeutumasta fladasta ulos ja myös veden suolapitoisuus voi olla alhaisempi kuin meressä. Flada alkaa sieltä, missä tunnistettavissa olevat pohjamuodostumat tai salmet rajoittavat veden vaihtumista. Kun allas tai sen laskuaukko on 1,4 m merenpinnan yläpuolella, flada päättyy. Näkinpartaislevää kasvaa puhtaissa fladoissa. Hyvälaatuisen fladan tunnusmerkkeinä voidaan pitää hyvin kehittynyttä pohjakasvillisuutta, kutevien rannikkokalojen esiintymistä ja vaikuttumatonta valuma-aluetta. Fladat ovatkin usein tärkeitä kalojen kutu- ja poikasalueita. Fladat ovat äärimmäisen suojaisia, joten niiden eliöstö on erityisen herkkä veden ja pohjasedimenttien sekoittamiselle. Moottoriveneiden potkurivirrat ja aallot ovat fladojen ekosysteemille tuhoisia. Suomen vuoden 1961 vesilain 1 luvun 15 a §:n 1 momentissa kielletään toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven säilymisen luonnontilaisena. Vuosina 2005 ja 2006 Lounais-Suomen ympäristökeskus teki Selkämeren ja Saaristomeren alueella fladainventoinnin. Alueita, joissa flada ei ole enää yhteydessä mereen ja vesi on makeaa, kutsutaan glo-järviksi, kluuveiksi tai kluuvifladoiksi. Korkean veden aikana merivesi voi kuitenkin vielä nousta kluuviin.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Flada · Katso lisää »
Gåsgrund
Veneitä Gåsgrundin laiturissa. Gåsgrund on ulkoilusaari Espoon Suvisaaristossa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Gåsgrund · Katso lisää »
Hylky
American Star'' -aluksen hylky Fuerteventuran rannikolla. RMS ''Titanicin'' hylky lienee yksi maailman kuuluisimpia hylkyjä. Se makaa Pohjois-Atlantin pohjassa noin neljän kilometrin syvyydessä. Hylky on uponneen tai muutoin hylätyn eli haaksirikkoutuneen laivan tai muun aluksen runko ja aluksessa oleva irtaimisto.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Hylky · Katso lisää »
Inre Notgrundet
Inre Notgrundet on noin 20 aarin laajuinen kalliosaari Espoon ulkosaaristossa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Inre Notgrundet · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Itämeri · Katso lisää »
Jörn Donner
Jörn Johan Donner (5. helmikuuta 1933 Helsinki – 30. tammikuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Jörn Donner · Katso lisää »
Karl Lindahl
Karl Håkan Einar Lindahl (10. maaliskuuta 1874 Jönköping, Ruotsi – 12. huhtikuuta 1930 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen arkkitehti.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Karl Lindahl · Katso lisää »
Lehtisaaret (Sysmä, Päijänne)
Lehtisaaret on Päijänteen saariryhmä Päijät-Hämeessä Sysmässä.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Lehtisaaret (Sysmä, Päijänne) · Katso lisää »
Lehtomainen kangas
Lehtomainen kangas on kostea lehtoa kuivempi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsätyyppi.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Lehtomainen kangas · Katso lisää »
Lilla Grötholmen
Lilla Grötholmen on noin 0,6 hehtaarin laajuinen saari Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Lilla Grötholmen · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Notgrundet
Notgrundet on noin 10 aarin laajuinen kalliosaari Espoon ulkosaaristossa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Notgrundet · Katso lisää »
Pirunpelto
Nunnavuorella. Pirunpeltoa Ångermanlandissa Skuleskogenin kansallispuistossa, Ruotsissa. Pirunpelto on laaja kivikko, joka sijaitsee muinaisella rannalla.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Pirunpelto · Katso lisää »
Siirtolohkare
Siirtolohkare Yhdysvaltojen Iowassa. Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Siirtolohkare · Katso lisää »
Stora Grötholmen
Stora Grötholmen on noin 1,7 hehtaarin laajuinen saari Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Stora Grötholmen · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Suomi · Katso lisää »
Suvisaaristo
Lill-svinön tilan rakennuksia 1957 Suvisaaristo on Espoon merellinen kaupunginosa (alueet 451 ja 452), saaristo Suomenlahteen pistävän Soukan niemen edessä, Espoon lounaiskolkassa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Suvisaaristo · Katso lisää »
Täällä alkaa seikkailu
Täällä alkaa seikkailu (Här börjar äventyret) on Jörn Donnerin ohjaama elokuva vuodelta 1965, ja se on Donnerin kolmas ohjaustyö.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Täällä alkaa seikkailu · Katso lisää »
Tervaleppä
Tervaleppä (Alnus glutinosa) on leppien sukuun kuuluva kesävihanta lehtipuu.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Tervaleppä · Katso lisää »
Tirrevet
Tirrevet on noin 1,1 hehtaarin laajuinen kallioinen saari Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Tirrevet · Katso lisää »
Torra Lövö
Torra Lövö on yksi Espoon kaupungin ulkoilusaarista.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Torra Lövö · Katso lisää »
Uudenmaan maakunta
Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »
Villa Zilliacus
Villa Zilliacus on rakennushistoriallisesti arvokas jugendhuvila Pienen Lehtisaaren länsiosassa Espoon ulkosaaristossa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Villa Zilliacus · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Lehtisaaret ja Viro · Katso lisää »
