Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Käsikiria Castesta

Indeksi Käsikiria Castesta

''Käsikiria Castesta'' Käsikiria Castesta ia Muista Christikunnan Menoista oli Mikael Agricolan kirjoittama kirkkokäsikirja, joka julkaistiin vuonna 1549.

8 suhteet: Kaste, Kirkko, Kirkkokäsikirja, Martti Luther, Mikael Agricola, Olaus Petri, Rukoilu, 1549.

Kaste

Jeesus kasteella, James Tissot, 1916. Jordanjoki, jossa Jeesus kastettiin Raamatun mukaan. Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja Kaste · Katso lisää »

Kirkko

Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja Kirkko · Katso lisää »

Kirkkokäsikirja

Kirkkokäsikirja (lat. manuale) on jonkin kirkon, esim.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja Kirkkokäsikirja · Katso lisää »

Martti Luther

Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja Martti Luther · Katso lisää »

Mikael Agricola

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja Mikael Agricola · Katso lisää »

Olaus Petri

Suurkirkon luona. Olaus Petri, myös muodossa Olavus Petri latinalaistettu, alkuaan Olof Persson, (6. tammikuuta 1493 – 9. huhtikuuta 1552 Tukholma) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja Olaus Petri · Katso lisää »

Rukoilu

Maria Magdaleena ristin juurella'', noin 1847. Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa jumalien, henkien tai muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä Rukous tarkoittaa samaa kuin rukoileminen tai määrämuotoista rukoiltaessa käytettävää lausejaksoa.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja Rukoilu · Katso lisää »

1549

Ei kuvausta.

Uusi!!: Käsikiria Castesta ja 1549 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Käsikiria, Käsikiria Castesta ia Muista Christikunnan Menoista, Käsikiria castesta, Käsikirja Castesta, Käsikirja kasteesta.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »