Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
8 suhteet: Heeros, Homeros, Kärpäset, Loeb Classical Library, Lukianos, Muinaiskreikka, Satiiri, Sielu.
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Heeros · Katso lisää »
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Homeros · Katso lisää »
Kärpäset
Kärpäset (Brachycera) ovat kaksisiipisiä hyönteisiä.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Kärpäset · Katso lisää »
Loeb Classical Library
''Loeb Classical Libraryn'' vihreäkantisen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden sarjan niteitä. Loeb Classical Library on Harvard University Pressin julkaisema kirjasarja, jossa julkaistaan merkittäviä antiikin kreikkalaisia ja latinankielisiä teoksia.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Loeb Classical Library · Katso lisää »
Lukianos
Lukianos Samosatalainen (n. 125 – n. 180) oli syyrialainen reettori ja kirjailija, joka tunnetaan satiireistaan.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Lukianos · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Satiiri
Pieter Bruegelin satiirinen maalaus ''Sokeat johtamassa sokeita'' (1568). Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Satiiri · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Kärpäsen ylistys ja Sielu · Katso lisää »
