Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
39 suhteet: Abraham Nordenheim, Adolf Broberg, Anders Gustaf Langenskiöld, Erik Wallensköld, Fredrik Adolf Jägerhorn, Heinola, Heinolan keskustaajama, Heinolan kirkonkylä, Johan Herman Lode, Jyrängönvirta, Käkisalmen lääni, Kuopio, Kuopion lääni, Kustaa III, Kymenkartanon ja Savon lääni, Kymenkartanon läänin voutikunta, Kymijoki, Lappeenranta, Loviisa, Luettelo Ruotsin hallitsijoista, Mikkeli, Mikkelin lääni, Nikolai I, Otto Wilhelm Ramsay, Residenssi, Robert Wilhelm de Geer, Savon ja Karjalan lääni, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni, Turun rauha, Uudenkaupungin rauha, Uudenmaan lääni, Venäjä, Venäjän keisari, Viipurin ja Savonlinnan lääni, 1721, 1747, 1775, 1831, 1839.
Abraham Nordenheim
Abraham Joachim Nordenheim (vuoteen 1833 Molander; 6. maaliskuuta 1771 Kesälahti – 22. helmikuuta 1847 Helsinki)Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 212.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Abraham Nordenheim · Katso lisää »
Adolf Broberg
Johan Adolf Ulrik Jakob Broberg (26. syyskuuta 1770 – 4. helmikuuta 1849 Lapinjärvi) oli suomalainen eversti ja maaherra.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Adolf Broberg · Katso lisää »
Anders Gustaf Langenskiöld
Anders Gustaf Langenskiöld (29. elokuuta 1771 Orimattila – 17. tammikuuta 1853 Helsinki)Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, H–R, s. 689–690.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Anders Gustaf Langenskiöld · Katso lisää »
Erik Wallensköld
Erik Wallensköld (alk. Wallenius 4. toukokuuta 1779 Tohmajärvi – 18. lokakuuta 1846 Turku) oli suomalainen senaattori, tuomari ja maaherra, joka toimi muun muassa Turun hovioikeuden presidenttinä.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Erik Wallensköld · Katso lisää »
Fredrik Adolf Jägerhorn
Fredrik Adolf Jägerhorn af Spurila, (2. toukokuuta 1760 Helsingin pitäjässä – 23. joulukuuta 1817 Pernaja) oli suomalainen upseeri.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Fredrik Adolf Jägerhorn · Katso lisää »
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Heinola · Katso lisää »
Heinolan keskustaajama
Heinolan keskustaajama on Heinolan kaupungin keskustaajama Päijät-Hämeen maakunnan itäosassa, Ruotsalaisen laskuväylän, Kymijokeen kuuluvan Jyrängönvirran rannalla.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Heinolan keskustaajama · Katso lisää »
Heinolan kirkonkylä
Heinolan pitäjänkirkko kirkonkylässä. Heinolan kirkonkylä on entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylä ja taajama, joka kuuluu nykyään Heinolan kaupunkiin.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Heinolan kirkonkylä · Katso lisää »
Johan Herman Lode
Johan Herman Lode (12. tammikuuta 1739 Vartsala, Halikko – 27. helmikuuta 1817 Turku)Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, H–R, s. 704.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Johan Herman Lode · Katso lisää »
Jyrängönvirta
Jyrängönvirran ylittävät Heinolan rautatiesilta ja seututien 140 maantiesilta kuvattuna elokuussa 2020. Jyrängönvirta on Kymijoen Heinolan kaupungin kohdalla oleva ja erityisesti keskustan siltojen alajuoksun puolella oleva joen osuus.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Jyrängönvirta · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Kuopio · Katso lisää »
Kuopion lääni
Kuopion lääni oli vuosina 1831–1997 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Kuopion lääni · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Kustaa III · Katso lisää »
Kymenkartanon ja Savon lääni
Kymenkartanon ja Savon lääni oli 1747-1775 toiminut Suomen entinen lääni, joka käsitti Ruotsille Turun rauhan 1743 jälkeen jääneet osat entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Kymenkartanon ja Savon lääni · Katso lisää »
Kymenkartanon läänin voutikunta
Kymenkartanon läänin voutikunnan perusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1556.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Kymenkartanon läänin voutikunta · Katso lisää »
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Kymijoki · Katso lisää »
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Lappeenranta · Katso lisää »
Loviisa
Loviisa (vuoteen 1752 Degerby) on vuonna 1745 perustettu Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Loviisa · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin hallitsijoista
Tämä on Luettelo Ruotsin hallitsijoista.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Luettelo Ruotsin hallitsijoista · Katso lisää »
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Mikkeli · Katso lisää »
Mikkelin lääni
Mikkelin lääni oli 1831–1997 toiminut entinen Suomen lääni.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Mikkelin lääni · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Nikolai I · Katso lisää »
Otto Wilhelm Ramsay
Otto Wilhelm Ramsay (1743 Lövkoski – 1806 Espoo) oli suomalainen sotilas ja maaherra.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Otto Wilhelm Ramsay · Katso lisää »
Residenssi
Residenssi (.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Residenssi · Katso lisää »
Robert Wilhelm de Geer
Robert Wilhelm de Geer maamarsalkan sauvan kanssa, B. A. Godenhjelmin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1865. Robert Wilhelm de Geer till Tervik (vuoteen 1809 De Geer af Tervik; 6. syyskuuta 1750 Pernaja – 4. marraskuuta 1820 Helsinki) oli suomalainen virkamies, eversti ja kreivi, joka toimi Kyminkartanon läänin maaherrana vuosina 1785–1789, Porvoon valtiopäivien maamarsalkkana vuonna 1809 ja Suomen senaatin sotilastoimituskunnan ensimmäisenä päällikkönä vuosina 1809–1820.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Robert Wilhelm de Geer · Katso lisää »
Savon ja Karjalan lääni
Savon ja Karjalan lääni (tai Savo-Karjalan lääni) oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Savon ja Karjalan lääni · Katso lisää »
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni oli Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 perustettu lääni, johon sisältyivät Viipurin ja Savonlinnan läänin sekä Käkisalmen läänin Ruotsin puolelle jääneet osat.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni · Katso lisää »
Turun rauha
Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Turun rauha · Katso lisää »
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Uudenmaan lääni · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Viipurin ja Savonlinnan lääni
Viipurin ja Savonlinnan lääni oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka käsitti suurin piirtein nykyiset Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat sekä Viipurin ympäristön ja Karjalankannaksen länsiosan.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja Viipurin ja Savonlinnan lääni · Katso lisää »
1721
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja 1721 · Katso lisää »
1747
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja 1747 · Katso lisää »
1775
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja 1775 · Katso lisää »
1831
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja 1831 · Katso lisää »
1839
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kymenkartanon lääni ja 1839 · Katso lisää »
