Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
49 suhteet: Albanus Jurva, Alexandra Frosterus-Såltin, Alttaritaulu, Asfalttihuopa, Elsi Borg, Gustaf Renvall, Hirsi, Hufvudstadsbladet, Iloniemen lasitehdas, Inspehtori, Kalkki (astia), Kellotapuli, Kirkkotalli, Kirkonkello, Kolehti, Kurkela (Kuusjoki), Kuusjoen seurakunta, Kuusjoki, Kyynärä, Lehteri, Leiviskä (mittayksikkö), Malkakatto, Messukasukka, Pertteli, Pitäjänmakasiini, Pitkäkirkko, Rakennusmestari, Ratsutila, Rima, Rukoushuone, Saarnastuoli, Sakasti, Salo, Salon kappelikirkko, Salon seurakunta, Taksvärkki, Talollinen, Teollisuuspatruuna, Tuomiokapituli, Tupa, Uskela, Uskelan Isokylän emäkirkko, Uusgotiikka, Vapaaherra, Varsinais-Suomen maakunta, Veikko Virtanen, Venäjän rupla, 1823, 1882.
Albanus Jurva
Juho Albanus Jurva (9. kesäkuuta 1865 Turtola – 4. heinäkuuta 1926 Amerikka) oli suomalainen urkujenrakentaja.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Albanus Jurva · Katso lisää »
Alexandra Frosterus-Såltin
Alexandra Theodora Frosterus-Såltin (6. joulukuuta 1837 Inkoo – 29. helmikuuta 1916 Vaasa) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti alttaritauluista.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Alexandra Frosterus-Såltin · Katso lisää »
Alttaritaulu
Helsingin tuomiokirkon alttari Alttaritaulu on kristillisessä kirkossa alttarin takana yleensä oleva maalaus tai muu taideteos.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Alttaritaulu · Katso lisää »
Asfalttihuopa
Asfalttihuopa (oli asfaltilla kyllästetty lumppu- tai selluloosapahvi, jota käytettiin rakennusten vesikaton peitteenä tai muualla kosteutta eristävänä kerroksena. Ennen ensimmäistä maailmansotaa asfaltiksi kutsuttiin puhdasta bitumia, myöhemmin asfaltiksi on kutsuttu bitumin ja kiviaineksen seosta. Asfalttihuovan edeltäjä oli ruotsalaisen Arvid Faxen 1780-luvulla keksimä kivipaperi. Se oli valmistettu kastamalla paperi tervan ja hiekan seokseen. Oulussa ja Turussa tehtiin 1820-luvulla kokeiluja molemmilta puolilta tervatulla vuorauspaperilla. Se kiinnitettiin lautakaton päälle tasakantanauloilla ja pinnoitettiin hartsin, tervan ja punamullan seoksella. Ennen seoksen kuivumista pintaan siroteltiin hiekkaa, hienojakoista pajakuonaa ja tiilijauhoa, joilla vuorauspaperi saatiin pinnaltaan kivimäiseksi.Helamaa s. 76. Asfalttihuopaa alettiin tuoda Suomeen 1870-luvulla ja siitä tulikin pian suosittu katemateriaali kaupunkien puutaloihin. Suomessa sen valmistus alkoi 1876 Turun Asfalttihuopatehtaassa, jossa huovat kyllästettiin luonnonasfaltilla. Jo 1880-luvulla kehitettiin menetelmä tislata maaöljystä bitumia huopien kyllästysaineeksi. Vuonna 1922 ilmestynyt Tavarasanakirja piti nimityksiä asfalttihuopa ja kattohuopa samaa asiaa tarkoittavina. Siihen aikaan kaupoista oli ostettavissa useanlaisia kattohuopalajeja, joista toiset tarvitsivat ajoittain pinnan sivelyn eli ”tervauksen” ja toiset kestivät katteena ilman sivelyä. Kattohuopa valmistettiin yleensä villasta tai pehmeistä kuiduista, joiden lisänä käytettiin paperia, ja näin saatu vanuke kyllästettiin kuumassa asfalttitervassa. Joidenkin kattohuopalaatujen pinta hiekoitettiin ja jotkin toiset kyllästettiin kumia muistuttavilla aineilla. Yleensä vaikeasti syttyvä kattohuopa soveltui myös pärekaton kattamiseen. Vähän myöhäisempi eli 1930-luvulla ilmestynyt Iso tietosanakirja piti asfalttihuopakattoa halpana, tulenkestävänä ja muutenkin kestävänä, kunhan rakennuksessa ei tapahtunut muodonmuutoksia. Sitä varten piti tehdä ruodelaudoitus pontatuista laudoista ja se tarvitsi kattokaltevuudeksi vähintään 10–15 astetta. Asennettu asfalttihuopakatto tuli sivellä kivihiilitervalla ja hiekoittaa. Kirja mainitsi, että vielä parempi maine oli bitumiinihuopakatoilla. Otavan iso tietosanakirja ilmestyi 1960-luvulla ja sen mukaan asfalttihuopa ja kattohuopa merkitsivät samaa asiaa. Tällaisessa kateaineessa oli bitumilla tai kivihiilitervalla kyllästetty raakahuopa, joka tavallisesti oli lumppu- tai selluloosahuopaa tai vaativissa kohteissa juutti-, asbestikuitu- tai lasikuitukudosta. Pinnan sirotteena käytettiin hiekkaa tai talkkia. Näihin aikoihin oli tullut käyttöön myös menetelmä valaa huovan pintaan muovikalvo, joka mahdollisti huovan käärimisen rullalle ilman sen kerrosten kiinniliimautumista, ja näin käsitellyn huovan kyllästysaine ei myöskään alkanut valua, vaikka kattoon kohdistui auringonpaiste.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Asfalttihuopa · Katso lisää »
Elsi Borg
Elsi Naemi Borg (3. lokakuuta 1893 Nastola – 30. joulukuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Elsi Borg · Katso lisää »
Gustaf Renvall
Gustaf (Kustaa) Renvall (23. syyskuuta 1781 Halikko – 22. tammikuuta 1841 Ulvila) oli suomalainen pappi, kielentutkija ja yksi suomen kirja- ja yleiskielen merkittävistä kehittäjistä.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Gustaf Renvall · Katso lisää »
Hirsi
Seurasaaressa. Hirsi on perinteinen kokopuinen tukkipuusta valmistettava rakennusmateriaali.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Hirsi · Katso lisää »
Hufvudstadsbladet
Hufvudstadsbladet (lyh. HBL) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Hufvudstadsbladet · Katso lisää »
Iloniemen lasitehdas
Iloniemen lasitehdas toimi Kuusjoella 1857–1890.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Iloniemen lasitehdas · Katso lisää »
Inspehtori
Inspehtori (on osakunnan valvoja, jonka tulee olla yliopiston virkaan nimitetty professori. Inspehtorin tehtävänä on tukea ja valvoa osakunnan toimintaa sekä olla yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä. Alun perin inspehtorin tehtävänä oli valvoa ja hillitä riehakkaasti juhlivia ylioppilaita. Osakuntalaitos perustettiin, jotta huonotapaiset ylioppilaat saataisiin kuriin. Osakuntien inspehtorit muodostavat inspehtorikollegion, jolle voi valittaa osakunnan tekemästä päätöksestä. Puheenjohtajana toimii pisimpään inspehtorina toiminut. Inspehtorin vanha merkitys on tarkastaja, tarkastusmies, hoitaja; esimerkiksi maatilan tai teollisuuslaitoksen inspehtori. Sanaa on aiemmin käytetty yleisesti myös virkamiehen nimityksenä, kuten esimerkiksi tullikamarin pakkahuoneeninspehtori.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Inspehtori · Katso lisää »
Kalkki (astia)
Kalkki Kalkki tarkoittaa kristillisessä kielenkäytössä maljaa, jota käytetään ehtoollisviinin jakamiseen.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kalkki (astia) · Katso lisää »
Kellotapuli
Hollolan kirkon uusklassinen kellotapuli vuodelta 1831 Kellotapuli on kirkon läheisyydessä sijaitseva hirsirakenteinenTietojätti, 2.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kellotapuli · Katso lisää »
Kirkkotalli
Kirkkotalleja Rättvikin kirkon luona Ruotsissa. Närpiön kirkkotalleja. Kirkkotalli on etäältä kirkkoon tulevien seurakuntalaisten hevosille tarkoitettu hirsirakennus kirkon läheisyydessä.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kirkkotalli · Katso lisää »
Kirkonkello
Kirkonkellon poikkileikkaus. Venäläinen munkki soittaa kirkonkelloja. Kirkonkello on kirkon tornissa tai sen läheisyydessä erillisessä kellotapulissa soitettava suuri metallinen kello.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kirkonkello · Katso lisää »
Kolehti
Karl Emanuel Jansson, ''Ropo haaviin'', 1872. Kolehti on kristillisen jumalanpalveluksen aikana kerättävä vapaaehtoinen rahalahjoitus. Se käytetään yhteisöstä riippuen joko yhteisön toiminnan ylläpitämiseen tai laupeudentyöhön.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kolehti · Katso lisää »
Kurkela (Kuusjoki)
Kurkela (tilastollisen taajaman nimenä Kuusjoen kirkonkylä) on kylä ja taajama Salossa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kurkela (Kuusjoki) · Katso lisää »
Kuusjoen seurakunta
Kuusjoen seurakunta oli Turun arkkihiippakuntaan ja Perniön rovastikuntaan kuulunut evankelis-luterilainen seurakunta Varsinais-Suomen maakunnassa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kuusjoen seurakunta · Katso lisää »
Kuusjoki
Kuusjoki on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Salon kaupunkia Varsinais-Suomen maakunnassa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kuusjoki · Katso lisää »
Kyynärä
Kyynärän mitta. Kyynärä on vanha pituusmitta, joka osapuilleen vastaa kyynärpään ja keskisormen pään välistä etäisyyttä.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Kyynärä · Katso lisää »
Lehteri
Lehteri on kirkon tai kokoushuoneen parveke.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Lehteri · Katso lisää »
Leiviskä (mittayksikkö)
Leiviskä on Skandinaviassa ja Itämeren alueella käytetty vanha painomitta.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Leiviskä (mittayksikkö) · Katso lisää »
Malkakatto
Malkakattoja Helsingin Seurasaaressa Malka- eli tuohikatto on yksi historiallisesti käytetty kattojen katetyyppi.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Malkakatto · Katso lisää »
Messukasukka
Nykyaikainen messukasukka alt.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Messukasukka · Katso lisää »
Pertteli
Pertteli on Suomen entinen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Pertteli · Katso lisää »
Pitäjänmakasiini
Alatornion entinen pitäjänmakasiini. Perniön kirkon vieressä, 1820, laajennus 1896. Pitäjänmakasiini eli lainajyvästö tai lainamakasiini oli Ruotsissa ja Suomessa viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Pitäjänmakasiini · Katso lisää »
Pitkäkirkko
Antti ja Mikael Piimänen. Pitkäkirkko on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kirkko, jonka pidemmät sivut ovat usein itä-länsisuuntaisia.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Pitkäkirkko · Katso lisää »
Rakennusmestari
Rakennusmestari (lyhenne rkm. tai rak.mest.) on rakennusalan tutkinto ja ammattinimike.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Rakennusmestari · Katso lisää »
Ratsutila
Ratsutila eli rustholli oli maatila, jonka tehtävänä oli verohelpotusten vastikkeeksi pitää kruunun palveluksessa armeijan ratsumiestä sekä tämän hevosta.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Ratsutila · Katso lisää »
Rima
Läpisahattua puutavaraa. Rima tarkoittaa ohuehkoa ja kapeahkoa vähintään kolmelta sivulta pituussuuntaan sahattua kappaletta.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Rima · Katso lisää »
Rukoushuone
Rukoushuone vuoristossa. Nurmeksen rukoushuone. Rukoushuone on seurakunnan tai muun kristillisen yhteisön ylläpitämä rakennus tai muu kokoustila hartaudenharjoitusta varten.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Rukoushuone · Katso lisää »
Saarnastuoli
Turun linnan kirkossa. Lohjan Pyhän Laurin kirkon asehuone, jossa sisäänkäynnin yläpuolella näkyy ulkosaarnastuolin aukko. Saarnastuoli tai saarnatuoli on kirkkojen etuosassa sijaitseva erillinen puhujakoroke, josta pidetään saarnoja.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Saarnastuoli · Katso lisää »
Sakasti
St. Martin kirkon sakaristo, Gennep, Alankomaat. Pöydän alla olevissa laatikoissa säilytetään messukasukoita. Sakaristo eli sakasti (lat. sacarium, sacrisha, secretarium) on kirkossa oleva huone, jossa papit ja muut jumalanpalveluksen toimittajat valmistautuvat palvelukseen.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Sakasti · Katso lisää »
Salo
Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008 Salo on noin asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Salo · Katso lisää »
Salon kappelikirkko
Salon kappelikirkko, tunnettu myös Pyhän Annan kappelina, oli 1500-luvulla rakennettu Uskelan seurakuntaan kuuluneen Salon kappeliseurakunnan kivikirkko.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Salon kappelikirkko · Katso lisää »
Salon seurakunta
Salon seurakunta on evankelis-luterilainen seurakunta Varsinais-Suomessa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Salon seurakunta · Katso lisää »
Taksvärkki
Taksvärkki (”päivätyö”) oli alun perin vuokratilallisen päivätyövelvollisuus.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Taksvärkki · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Talollinen · Katso lisää »
Teollisuuspatruuna
Patruunaksi kutsutaan tehdaslaitoksen, ruukin tai kartanon omistajaa tai isäntää.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Teollisuuspatruuna · Katso lisää »
Tuomiokapituli
Tuomiokapituli on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa sekä pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Tuomiokapituli · Katso lisää »
Tupa
Tupa on perinteisessä, lähinnä itäsuomalaisessa ja paikoin eteläsuomalaisessa maalaistalossa, ollut rakennuksen eteläpäädyssä sijaitseva tilava asuinhuone, joka nykykäsityksessä vastaa sekä olohuonetta että keittiötä.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Tupa · Katso lisää »
Uskela
Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Uskela · Katso lisää »
Uskelan Isokylän emäkirkko
Uskelan Isokylän emäkirkko oli varsinaissuomalaisen Uskelan seurakunnan kirkko, joka sijaitsi Isokylässä Uskelan- eli Salonjoen rannalla nykyisen Salon kaupungin alueella.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Uskelan Isokylän emäkirkko · Katso lisää »
Uusgotiikka
Uusgoottilainen oikeustalo Royal Courts of Justice Lontoossa. Uusgotiikka eli neogotiikka on arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus, joka kuuluu 1800-luvun kertaustyyleihin.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Uusgotiikka · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Vapaaherra · Katso lisää »
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »
Veikko Virtanen
äk) Veikko Virtanen (s. 14. kesäkuuta 1928 Helsinki) on suomalainen urkujen rakentaja.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Veikko Virtanen · Katso lisää »
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja Venäjän rupla · Katso lisää »
1823
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja 1823 · Katso lisää »
1882
Vuosi 1882 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Kuusjoen kirkko ja 1882 · Katso lisää »
