Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
26 suhteet: Affrikaatta, Alveolaari, Approksimantti, Arabialainen kirjaimisto, Armenia, Bilabiaali, Frikatiivi, Glottaali, Indoeurooppalaiset kielet, Indoiranilaiset kielet, Irakin Kurdistan, Iranilaiset kielet, Jesidit, Klusiili, Kurdi, Labiodentaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Nasaali, Palataali, Pääilmansuunnat, Postalveolaari, Soranî, Tremulantti, Uvulaari, Velaari.
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Kurmandži ja Affrikaatta · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Kurmandži ja Alveolaari · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Kurmandži ja Approksimantti · Katso lisää »
Arabialainen kirjaimisto
Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään muun muuassa arabian ja persian kirjoittamiseen.
Uusi!!: Kurmandži ja Arabialainen kirjaimisto · Katso lisää »
Armenia
Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Uusi!!: Kurmandži ja Armenia · Katso lisää »
Bilabiaali
Bilabiaali on äänne, jossa ilmavirran kulkua estää kapeikko tai täysi sulkeuma huulissa (latinan etuliite bi- 'kaksi kerrallaan; kahdesti' ja labium 'huuli').
Uusi!!: Kurmandži ja Bilabiaali · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Kurmandži ja Frikatiivi · Katso lisää »
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Uusi!!: Kurmandži ja Glottaali · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Kurmandži ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Indoiranilaiset kielet
Indo-Iranilaiset kielet Indoiranilaiset kielet ovat indoeurooppalaisten kielten itäinen kieliryhmä, joka jakautuu kahteen suureen alaryhmään, iranilaiseen ja indoarjalaiseen.
Uusi!!: Kurmandži ja Indoiranilaiset kielet · Katso lisää »
Irakin Kurdistan
Irakin Kurdistan eli Kurdistanin autonominen alue on Irakin pohjoisosassa sijaitseva autonominen hallintoalue.
Uusi!!: Kurmandži ja Irakin Kurdistan · Katso lisää »
Iranilaiset kielet
Iranilaisten kielten puhuma-alue. Iranilaiset kielet ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluva keskenään sukua oleva kieliryhmä.
Uusi!!: Kurmandži ja Iranilaiset kielet · Katso lisää »
Jesidit
Perinteiseen asuun pukeutunut jesidimies. Jesidit eli dasnilaiset ovat Irakissa ja muilla kurdialueilla Sindžarin vuoristossa asuvaOtavan Iso Tietosanakirja osa 3, palsta 1575 etnis-uskonnollinen ryhmä.
Uusi!!: Kurmandži ja Jesidit · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Kurmandži ja Klusiili · Katso lisää »
Kurdi
Kurdi (کوردی, kurdî) on iranilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Kurmandži ja Kurdi · Katso lisää »
Labiodentaali
Labiodentaalit ovat äänteitä, jotka tuotetaan siten, että alahuuli koskettaa yläetuhampaita.
Uusi!!: Kurmandži ja Labiodentaali · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Kurmandži ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Kurmandži ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Kurmandži ja Nasaali · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Kurmandži ja Palataali · Katso lisää »
Pääilmansuunnat
Pääilmansuunnat ovat sovittuja suuntia, jotka pätevät kaikkialla maapallon pinnalla.
Uusi!!: Kurmandži ja Pääilmansuunnat · Katso lisää »
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Uusi!!: Kurmandži ja Postalveolaari · Katso lisää »
Soranî
Puhuttua sorania Soranî (myös keskikurdi) on kurdin kielen murre, jota puhutaan Etelä- ja Itä-Kurdistanissa.
Uusi!!: Kurmandži ja Soranî · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Kurmandži ja Tremulantti · Katso lisää »
Uvulaari
Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.
Uusi!!: Kurmandži ja Uvulaari · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Kurmandži ja Velaari · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kurmancî, Kurmandzhi, Kurmandzi, Kurmanji.
