Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kulmahammas

Indeksi Kulmahammas

Koiran kulmahampaat. Ihmisen kulmahampaan (canine) sijoittuminen. Kulmahammas, C, on useimmilla eläinlajeilla oleva hammas etu- ja poskihampaiden välissä.

17 suhteet: Etuhampaat, Hammas, Hevonen, Kissa, Koira, Lammas, Märehtijät, Mursu, Nauta, Ori, Petoeläimet, Poro, Poskihampaat, Sika, Syöksyhammas, Välihampaat, Vuohi.

Etuhampaat

Etuhampaiden sijainti purukalustossa. Etuhampaat ovat ihmisen hampaiston hampaita.

Uusi!!: Kulmahammas ja Etuhampaat · Katso lisää »

Hammas

Hammas (alaleuan viisaudenhammas, ihmisen takahammas). röntgenkuvassa. Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla.

Uusi!!: Kulmahammas ja Hammas · Katso lisää »

Hevonen

Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on yksi hevosen alalajeista.

Uusi!!: Kulmahammas ja Hevonen · Katso lisää »

Kissa

Kissa eli kesykissa tai kotikissa (Felis catus, aiemmin Felis silvestris catus) on afrikanvillikissasta (Felis lybica) polveutuva ja petoeläinten (Carnivora) lahkon kissaeläinten (Felidae) heimoon kuuluva kesy nisäkäslaji.

Uusi!!: Kulmahammas ja Kissa · Katso lisää »

Koira

Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris, aiemmin Canis familiaris) on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto.

Uusi!!: Kulmahammas ja Koira · Katso lisää »

Lammas

Lammas (Ovis aries) on vuohieläinten alaheimoon kuuluva nisäkäs, jota kasvatetaan etenkin sen villan, lihan ja maidon vuoksi.

Uusi!!: Kulmahammas ja Lammas · Katso lisää »

Märehtijät

Märehtijät (Ruminantia) on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäsryhmä, joka perinteisessä tieteellisessä luokituksessa on luokiteltu yhdeksi sorkkaeläinten lahkon alalahkoista.

Uusi!!: Kulmahammas ja Märehtijät · Katso lisää »

Mursu

Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji.

Uusi!!: Kulmahammas ja Mursu · Katso lisää »

Nauta

Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Siitä on kesytetty ja jalostettu viimeisten noin 9 000 vuoden aikana noin tuhat nautarotua. Maailmassa elää nykyisin yli miljardi nautaa. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Naudasta käytetään esimerkiksi liha, maito ja nahka. Naudanlihantuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi.

Uusi!!: Kulmahammas ja Nauta · Katso lisää »

Ori

Ori on uroshevonen.

Uusi!!: Kulmahammas ja Ori · Katso lisää »

Petoeläimet

Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia.

Uusi!!: Kulmahammas ja Petoeläimet · Katso lisää »

Poro

Poro Finnmarkin läänissä Norjassa. Poro vaeltaa Kebnekaisen laaksossa Ruotsissa. Poro on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolivilli kotieläin, joka laiduntaa tuntureilla ja Metsä-Lapin alueella.

Uusi!!: Kulmahammas ja Poro · Katso lisää »

Poskihampaat

Poskihampaat ovat purukaluston takimmaiset hampaat.

Uusi!!: Kulmahammas ja Poskihampaat · Katso lisää »

Sika

Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.

Uusi!!: Kulmahammas ja Sika · Katso lisää »

Syöksyhammas

Mammuteilla oli valtavat syöksyhampaat. Syöksyhammas on joidenkin nisäkkäiden suusta kasvava huomattavan pitkä hammas.

Uusi!!: Kulmahammas ja Syöksyhammas · Katso lisää »

Välihampaat

Välihampaiden sijainti purukalustossa Välihampaat ovat ihmisen hampaiston hampaita.

Uusi!!: Kulmahammas ja Välihampaat · Katso lisää »

Vuohi

Vuohi eli kesyvuohi (Capra hircus tai Capra aegagrus hircus) on märehtivä sorkkaeläin.

Uusi!!: Kulmahammas ja Vuohi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kulmahampaat, Torahammas.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »