Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
64 suhteet: Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Anglit, Anglosaksit, Approksimantti, Švaa, Bilabiaalinen nasaali, Bretoni, Cornwall, Dentaali, Devon, Draama, Edvard VI, Euroopan unioni, Filosofian lohdutus, Frikatiivi, Germaanit, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, Hunnit, Iiri, Indoeurooppalaiset kielet, Isä meidän, Juutit, Kelttiläiset kielet, Klusiili, Kornit, Kumbri, Kymri, Labiaali, Latina, Latinalaiset aakkoset, Lavea lähes väljä etuvokaali, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Liisan seikkailut ihmemaassa, Maailman ympäri 80 päivässä, Michael Palmer, Nasaali, Palataali, Persoona (kielioppi), Prepositio, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, Rooman valtakunta, Saksit, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, ..., Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Soinniton velaarinen frikatiivi, Tremulantti, Uusi testamentti, Velaari, Velaarinen nasaali, Vokaali, VSO-kieli. Laajenna indeksi (14 lisää) »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Korni ja Alveolaari · Katso lisää »
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Korni ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »
Anglit
Anglien, saksien ja juuttien asuinalueet Englannissa vuonna 600. Anglit (saksaksi: Angeln, muinaisenglanniksi: Englas, latinaksi: yks. Anglus, mon. Anglii) olivat germaanikansa, joka asui alun perin Angelnissa, nykyisessä Schleswig-Holsteinissa.
Uusi!!: Korni ja Anglit · Katso lisää »
Anglosaksit
Anglosaksien muuttoliike 400-luvulla. Englannin kansat noin vuonna 600. Anglit punaisella, saksit ruskealla, juutit keltaisella. Anglosaksit ovat Englantia varhaiskeskiajalta lähtien asuttaneita germaanisia kansoja, jotka puhuivat alun perin muinaisenglannin kieltä.
Uusi!!: Korni ja Anglosaksit · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Korni ja Approksimantti · Katso lisää »
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Uusi!!: Korni ja Švaa · Katso lisää »
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Korni ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »
Bretoni
Tienviittoja ranskaksi ja bretoniksi. Bretoni on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Bretagnessa, Luoteis-Ranskassa bretonien keskuudessa.
Uusi!!: Korni ja Bretoni · Katso lisää »
Cornwall
Cornwall (on muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä.
Uusi!!: Korni ja Cornwall · Katso lisää »
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Uusi!!: Korni ja Dentaali · Katso lisää »
Devon
Devon on hallinnollinen, muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Bristolin kanaalin etelärannikolla ja Englannin kanaalin pohjoisrannikolla.
Uusi!!: Korni ja Devon · Katso lisää »
Draama
Draama (’toiminta’ Yrjö Hosiaisluoma Draamalla viitataan joskus puhekielessä dramaattisuuteen yleensä. Myös elokuvien lajityyppiä voidaan nimittää draamaksi.
Uusi!!: Korni ja Draama · Katso lisää »
Edvard VI
Edvard VI (12. lokakuuta 1537 – 6. heinäkuuta 1553) oli Englannin kuningas ja Irlannin kuningas vuosina 1547–1553.
Uusi!!: Korni ja Edvard VI · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Korni ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Filosofian lohdutus
Filosofian lohdutus on Boëthiuksen kirjoittama filosofinen teos, jossa hän käsittelee antiikin ajan filosofian merkitystä.
Uusi!!: Korni ja Filosofian lohdutus · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Korni ja Frikatiivi · Katso lisää »
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Uusi!!: Korni ja Germaanit · Katso lisää »
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Uusi!!: Korni ja Glottaali · Katso lisää »
Glottaalifrikatiivi
Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.
Uusi!!: Korni ja Glottaalifrikatiivi · Katso lisää »
Hunnit
''Hunnit taistelussa alaaneja vastaan''. Peter Johann Nepomuk Geigerin piirrokseen perustuva kaiverrus 1870-luvulta. Hunnit oli etnisesti kirjava paimentolaisväestö, joka tunkeutui Keski-Aasian arojen suunnasta Eurooppaan 300-luvun lopulla.
Uusi!!: Korni ja Hunnit · Katso lisää »
Iiri
Iiri (Gaeilge) on Irlannissa puhuttu kelttiläisten kielten Q-kelttiläiseen tai gaelilaiseen (goidelilaiseen) alaryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Korni ja Iiri · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Korni ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Isä meidän
Jeesus pitämässä vuorisaarnaa. Isä meidän eli Herran rukous on kristinuskon tunnetuin rukous.
Uusi!!: Korni ja Isä meidän · Katso lisää »
Juutit
Juutit olivat germaaninen kansa, joiden uskotaan alun perin asuneen nykyisen Tanskan Jyllannissa (Jutland, ”Juutinmaa”) sekä Friisian rannikolla.
Uusi!!: Korni ja Juutit · Katso lisää »
Kelttiläiset kielet
Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Korni ja Kelttiläiset kielet · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Korni ja Klusiili · Katso lisää »
Kornit
Kornit ovat Englannin Cornwallissa asuva kelttiläinen kansa.
Uusi!!: Korni ja Kornit · Katso lisää »
Kumbri
Kumbri on nykyisessä Pohjois-Englannissa Cumbriassa ja sen lähiseuduilla enintään noin 1300-luvulle puhuttu kelttiläinen kieli.
Uusi!!: Korni ja Kumbri · Katso lisää »
Kymri
Kymri (kymriksi Cymraeg tai y Gymraeg) eli wales on Walesissa puhuttava britanninen kieli, jonka puhujia sanotaan kymreiksi.
Uusi!!: Korni ja Kymri · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Korni ja Labiaali · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Korni ja Latina · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Korni ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Lavea lähes väljä etuvokaali
Ei kuvausta.
Uusi!!: Korni ja Lavea lähes väljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Uusi!!: Korni ja Lavea puoliväljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Korni ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Uusi!!: Korni ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »
Liisan seikkailut ihmemaassa
Liisan seikkailut ihmemaassa on englantilaisen matemaatikon Charles Lutwidge Dodgsonin alias Lewis Carrollin kirjoittama lastenromaani vuodelta 1865.
Uusi!!: Korni ja Liisan seikkailut ihmemaassa · Katso lisää »
Maailman ympäri 80 päivässä
Ranskalaisen painoksen kansi (julkaistu 30. tammikuuta 1873). Kustantaja Pierre-Jules Hetzel & Cie, Paris. 217 sivua. Mustavalkoinen kuvitus: De Neuville ja Benett. Maailman ympäri 80 päivässä on Jules Vernen tunnettu romaani.
Uusi!!: Korni ja Maailman ympäri 80 päivässä · Katso lisää »
Michael Palmer
Michael Palmer (9. lokakuuta 1942 Springfield, Massachusetts – 30. lokakuuta 2013) oli yhdysvaltalainen kirjailija.
Uusi!!: Korni ja Michael Palmer · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Korni ja Nasaali · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Korni ja Palataali · Katso lisää »
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Uusi!!: Korni ja Persoona (kielioppi) · Katso lisää »
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Uusi!!: Korni ja Prepositio · Katso lisää »
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Korni ja Pyöreä suppea etuvokaali · Katso lisää »
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Korni ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Korni ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Saksit
Saksit eli saksilaiset olivat germaaninen heimo, kansa tai muu ryhmä nykyisen luoteisen Saksan alueella sekä kapealla kaistaleella nykyistä Hollantia.
Uusi!!: Korni ja Saksit · Katso lisää »
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Uusi!!: Korni ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Katso lisää »
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Korni ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Uusi!!: Korni ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »
Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi
Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi (myös soinnillinen palatoalveolaarinen frikatiivi tai soinnillinen postalveolaarinen sibilantti) on konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä ”suhu-z”.
Uusi!!: Korni ja Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Korni ja Soinnillinen velaariklusiili · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Uusi!!: Korni ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Korni ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Uusi!!: Korni ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Uusi!!: Korni ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Korni ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »
Soinniton velaarinen frikatiivi
Soinniton velaarinen frikatiivi eli soinniton velaarifrikatiivi on konsonanttiäänne.
Uusi!!: Korni ja Soinniton velaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Korni ja Tremulantti · Katso lisää »
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Uusi!!: Korni ja Uusi testamentti · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Korni ja Velaari · Katso lisää »
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Uusi!!: Korni ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Korni ja Vokaali · Katso lisää »
VSO-kieli
VSO-kieli on kielitieteessä kieli, jossa perussanajärjestys on verbi-subjekti-objekti eli ajan minä autoa.
Uusi!!: Korni ja VSO-kieli · Katso lisää »
