Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kirvat

Indeksi Kirvat

Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.

31 suhteet: Biologinen torjunta, Eläimet, Harlekiinileppäpirkko, Home, Hyönteiset, Isokirvavainokainen, Jättikirvavainokainen, Johtosolukko, Kaksipistepirkko, Kätköpistiäiset, Kirvakiilukainen, Kirvansukuiset, Klooni, Luettelo Suomen kirvoista, Mäntysuopa, Metri, Muurahaiset, Nauta, Niveljalkaiset, Nivelkärsäiset, Osittainen muodonvaihdos, Partenogeneesi, Permikausi, Pierre André Latreille, Seitsenpistepirkko, Sienet, Symbioosi, Tarhamehiläinen, Triaskausi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Virukset.

Biologinen torjunta

punkkeja ja muita selkärangattomia jonka vuoksi ne ovat sopivia biologisiksi torjujiksi. Biologinen torjunta on menetelmä tuholaisten, kuten tuhoeläinten, kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaan hyödyntäen muita eliöitä kuten mikro-organismeja tai hyönteisiä kemiallisten torjunta-aineiden sijaan.

Uusi!!: Kirvat ja Biologinen torjunta · Katso lisää »

Eläimet

Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.

Uusi!!: Kirvat ja Eläimet · Katso lisää »

Harlekiinileppäpirkko

Harlekiinileppäpirkko eli harlekiinipirkko (Harmonia axyridis) on 5-9 millimetriä pitkä leppäkerttulaji, jonka pohjaväri voi olla, keltaoranssi, oranssinpunainen, punainen tai musta.

Uusi!!: Kirvat ja Harlekiinileppäpirkko · Katso lisää »

Home

nektariineja Home on sieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.

Uusi!!: Kirvat ja Home · Katso lisää »

Hyönteiset

Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.

Uusi!!: Kirvat ja Hyönteiset · Katso lisää »

Isokirvavainokainen

Isokirvavainokainen (Aphidius colemani) on vainopistiäisten (Braconidae) heimoon kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Kirvat ja Isokirvavainokainen · Katso lisää »

Jättikirvavainokainen

Jättikirvavainokainen (Aphidius ervi) on vainopistiäisten (Braconidae) heimoon kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Kirvat ja Jättikirvavainokainen · Katso lisää »

Johtosolukko

Johtosolukko on kasvien kuljetustiehye, joka on erikoistunut veden ja siihen liuenneiden ravinteiden pitempiin kuljetuksiin läpi koko kasvin.

Uusi!!: Kirvat ja Johtosolukko · Katso lisää »

Kaksipistepirkko

Kaksipistepirkko (Adalia bipunctata) on leppäkerttujen heimoon kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Kirvat ja Kaksipistepirkko · Katso lisää »

Kätköpistiäiset

Kätköpistiäiset (Parasitica) on hoikkatyvisten alalahkoon kuuluva pistiäisryhmä.

Uusi!!: Kirvat ja Kätköpistiäiset · Katso lisää »

Kirvakiilukainen

Kirvakiilukainen (Aphelinus abdominalis) on epelikiilupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Uusi!!: Kirvat ja Kirvakiilukainen · Katso lisää »

Kirvansukuiset

Kirvansukuiset (Sternorrhyncha) on nivelkärsäisten alalahko.

Uusi!!: Kirvat ja Kirvansukuiset · Katso lisää »

Klooni

Klooni tarkoittaa eri yhteyksissä seuraavaa.

Uusi!!: Kirvat ja Klooni · Katso lisää »

Luettelo Suomen kirvoista

Luettelo Suomen kirvoista sisältää Suomesta tavatut, yläheimoihin Aphidoidea ja Phylloxeroidea kuuluvat kirvalajit.

Uusi!!: Kirvat ja Luettelo Suomen kirvoista · Katso lisää »

Mäntysuopa

Mäntysuopa on lähinnä Suomessa käytetty emäksinen pesuneste.

Uusi!!: Kirvat ja Mäntysuopa · Katso lisää »

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.

Uusi!!: Kirvat ja Metri · Katso lisää »

Muurahaiset

Muurahaiset (Formicidae) ovat hyönteisten heimo.

Uusi!!: Kirvat ja Muurahaiset · Katso lisää »

Nauta

Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Siitä on kesytetty ja jalostettu viimeisten noin 9 000 vuoden aikana noin tuhat nautarotua. Maailmassa elää nykyisin yli miljardi nautaa. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Naudasta käytetään esimerkiksi liha, maito ja nahka. Naudanlihantuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi.

Uusi!!: Kirvat ja Nauta · Katso lisää »

Niveljalkaiset

Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.

Uusi!!: Kirvat ja Niveljalkaiset · Katso lisää »

Nivelkärsäiset

Pää (HEAD), Keskiruumis (THORAX), Takaruumis (ABDOMEN) – Tuntosarvi (''anteenna''), suukilpi (''clypeus''), etuselkä (''pronotum''), verkkosilmä (''compound eye''), kilveke (''scutellum''), reisi (''femur''), sääri (''tibia''), nilkka (''tarsus''), kynnet (''claws''). Siivet (HEMIELYTRON) – (''clavus''), – (''corium''), – (''embolium''), – (''laterotergites''), kärkikalvo (''membrane''). Nivelkärsäiset (Hemiptera) on lahko, joka kuuluu hyönteisten luokkaan.

Uusi!!: Kirvat ja Nivelkärsäiset · Katso lisää »

Osittainen muodonvaihdos

''Lygaeus''-suvun ludelajin toukkia (vasemmalla) ja aikuisia yksilöitä (oikealla) Osittainen muodonvaihdos eli vaillinainen muodonvaihdos on tapahtumasarja, jossa hyönteisen elämä jakautuu kolmeen kehitysvaiheeseen: munaan, toukkavaiheeseen ja aikuiseen yksilöön.

Uusi!!: Kirvat ja Osittainen muodonvaihdos · Katso lisää »

Partenogeneesi

Partenogeneesillä eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta.

Uusi!!: Kirvat ja Partenogeneesi · Katso lisää »

Permikausi

Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Kirvat ja Permikausi · Katso lisää »

Pierre André Latreille

Pierre André Latreille. Pierre André Latreille (20. marraskuuta 1762 Brive-la-Gaillarde – 6. helmikuuta 1833 Pariisi) oli ranskalainen hyönteistieteilijä sekä hämähäkki- ja äyriäistutkija.

Uusi!!: Kirvat ja Pierre André Latreille · Katso lisää »

Seitsenpistepirkko

Seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata) on 5,2–8 millimetriä pitkä leppäkerttulaji, jolla on punaisissa peitinsiivissään seitsemän mustaa täplää.

Uusi!!: Kirvat ja Seitsenpistepirkko · Katso lisää »

Sienet

Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.

Uusi!!: Kirvat ja Sienet · Katso lisää »

Symbioosi

merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.

Uusi!!: Kirvat ja Symbioosi · Katso lisää »

Tarhamehiläinen

Tarhamehiläinen eli kesymehiläinen (Apis mellifera) on mesipistiäisiin lukeutuva hyönteislaji.

Uusi!!: Kirvat ja Tarhamehiläinen · Katso lisää »

Triaskausi

Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.

Uusi!!: Kirvat ja Triaskausi · Katso lisää »

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (lyh. Tukes) on Suomen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva virasto.

Uusi!!: Kirvat ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto · Katso lisää »

Virukset

Virus on hyvin pieni biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen.

Uusi!!: Kirvat ja Virukset · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Aphididae, Kirva, Lehtikirva, Lehtikirvat.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »