Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
22 suhteet: Akkadin kieli, Babylonia, Halakha, Hieraattinen kirjoitus, Hieroglyfit, Käsikirjoitus, Kohokuva, Kynä, Mezuza, Muinainen Egypti, Munkki, Muste, Nuolenpääkirjoitus, Painaminen, Papyrus, Pergamentti, Rooman valtakunta, Ruokokynä, Sumeri, Talmud, Tefillin, Toora.
Akkadin kieli
nuolenpääkirjoituksella. Akkadin kieli (𒀝𒅗𒁺𒌑, akkadû) on kuollut itäseemiläinen kieli, jota puhuttiin kolmannelta vuosituhannelta ensimmäiselle vuosituhannelle asti Assyrian ja Babylonian alueilla, mutta joka levisi jopa Persiaan ja Egyptiin asti.
Uusi!!: Kirjuri ja Akkadin kieli · Katso lisää »
Babylonia
Hammurabin lakipatsaan yläosa. Babylonia oli valtakunta Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa.
Uusi!!: Kirjuri ja Babylonia · Katso lisää »
Halakha
Halakha (suom. 'polku' tai 'tapa kulkea ') on juutalainen lakikokoelma, joka kattaa uskonnollisen ja käytännön elämän alueita.
Uusi!!: Kirjuri ja Halakha · Katso lisää »
Hieraattinen kirjoitus
Hieraattista kirjoitusta Georg Ebersin papyruksessa. Hieraattinen kirjoitus oli hieroglyfikirjoituksen tyylitelty muoto, joka korvasi vaikeatekoisemman edeltäjänsä kirjeissä, papyruksissa ja muissa kiireellisimmissä viestinnän muodoissa.
Uusi!!: Kirjuri ja Hieraattinen kirjoitus · Katso lisää »
Hieroglyfit
Hieroglyfikirjoitusta haudassa Assuanissa. Hieroglyfit (Ensimmäiset hieroglyfit kirjoitettiin esidynastisen kauden lopulla noin 3100–3000 eaa. Ne ovat lyhyitä leimatekstejä kivessä ja saviastioissa.Davies 1987, s. 10–11. Kun kursiivinen hieraattinen kirjoitus oli kehitetty, hieroglyfien käyttö rajattiin enenevästi lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin ja monumentteihin, joihin niitä kaiverrettiin kohokirjoituksiksi. Osa perusmerkeistä säilyi samana vuosisatojen ajan, mutta uusia merkkejä kehitettiin tarvittaessa niiden rinnalle muodin muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Samalla vanhoja merkkejä jäi pois käytöstä. Kaikkiaan hieroglyfejä tunnetaan yli 6 000 erilaista. Niistä suurin osa on peräisin kreikkalaisroomalaiselta kaudelta, jolloin uusia merkkejä jostain syystä keksittiin runsaasti. Aikaisemmilla kausilla hieroglyfejä oli kerrallaan käytössä korkeintaan 1000, joista vain pieni osa esiintyi useasti. Viimeinen ajoitettu hieroglyfiteksti kaiverrettiin Filain saarella vuonna 394 jaa.
Uusi!!: Kirjuri ja Hieroglyfit · Katso lisää »
Käsikirjoitus
kuvitetussa käsikirjoituksessa. Käsikirjoituksella on kolme päämerkitystä.
Uusi!!: Kirjuri ja Käsikirjoitus · Katso lisää »
Kohokuva
Persialainen kohokuva Qajar-kaudelta Tangeh Savashissa Iranissa. Kohokuva eli korkokuva eli reliefi on taideteos, jossa kuvan hahmon muodot liittyvät yhtenäiseen taustapintaan, josta ne joko työntyvät ulospäin (pintareliefi) tai on koverrettu sen sisään (upotettu reliefi).
Uusi!!: Kirjuri ja Kohokuva · Katso lisää »
Kynä
Erilaisia kyniä. Vasemmalta kaksi erilaista kuulakärkikynää, värikynä sekä lyijykynä. Vincent van Gogh: Terassikahvila yöllä, 1888. Ruokokynällä ja musteella tehty piirustus, 65 x 47 cm. Kynä on väline, jolla voi piirtää tai kirjoittaa erilaisille pinnoille.
Uusi!!: Kirjuri ja Kynä · Katso lisää »
Mezuza
Mezuza on juutalaisen kodin oven oikeaan pieleen kiinnitettävä pieni kotelo, joka sisältää pergamentille kirjoitettuja Tooran jakeita.
Uusi!!: Kirjuri ja Mezuza · Katso lisää »
Muinainen Egypti
Muinainen Egypti tärkeimpine kaupunkeineen ja viljelykelpoisine alueineen Niilin varrella. Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa.
Uusi!!: Kirjuri ja Muinainen Egypti · Katso lisää »
Munkki
Kaksi kristillistä munkkia esittävää vahanukkea Munkki on eri uskontokuntien tapaperinteessä mies, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Uusi!!: Kirjuri ja Munkki · Katso lisää »
Muste
Mustepulloja Muste on nestettä, joka sisältää erilaisia väriaineita.
Uusi!!: Kirjuri ja Muste · Katso lisää »
Nuolenpääkirjoitus
Nuolenpääkirjoitusta savitaulussa noin vuodelta 2360 eaa. Nuolenpääkirjoitus eli kiilakirjoitus on sumerilaisten kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa.
Uusi!!: Kirjuri ja Nuolenpääkirjoitus · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Kirjuri ja Painaminen · Katso lisää »
Papyrus
Papyruskaisla (''Cyperus papyrus'') Papyrus on papyruskaislasta (Cyperus papyrus) valmistettava paperinkaltainen materiaali, jota käytettiin erityisesti muinaisessa Egyptissä.
Uusi!!: Kirjuri ja Papyrus · Katso lisää »
Pergamentti
puupiirros vuodelta 1568. Saxo Grammaticuksen pergamentille kirjoittaman Gesta Danorumin neljä lehteä käsittävä osa, jota sanotaan Angersin katkelmaksi. Pergamentti on käsiteltyä eläimen nahkaa, jolle aikoinaan kirjoitettiin käsin kirjoja ja muistiinpanoja.
Uusi!!: Kirjuri ja Pergamentti · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Kirjuri ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Ruokokynä
Ruokokynä on vanha kirjoitusvälinetyyppi.
Uusi!!: Kirjuri ja Ruokokynä · Katso lisää »
Sumeri
Sumerin kieli (𒅴𒂠, emeĝir ’alkuperäinen kieli’) on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä.
Uusi!!: Kirjuri ja Sumeri · Katso lisää »
Talmud
C. Schleicher, ''Kiistakysymys Talmudista'', 1800-luku. Talmud (’oppi, opetus, tutkimus’) on Tanakia eli heprealaista Raamattua täydentävän suullisen lain yhteenveto ja selitysteos.
Uusi!!: Kirjuri ja Talmud · Katso lisää »
Tefillin
Jemeninjuutalainen rukoilee ''tefillinit'' yllään. Kuva vuodelta 1914. Tefillin ovat nahasta tehtyjä koteloita, joiden sisältämiin pergamentteihin on kirjoitettu Tooran jakeita.
Uusi!!: Kirjuri ja Tefillin · Katso lisää »
Toora
Toorakäärö Kölnissä. Toora (hepr. תּוֹרָה, Torah, ’opetus’) on heprealaisen Raamatun eli Tanakin ensimmäinen osa.
Uusi!!: Kirjuri ja Toora · Katso lisää »
