Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Khares Lindoslainen

Indeksi Khares Lindoslainen

Khares Lindoslainen (300/200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti hellenististä kuvanveistoa.

15 suhteet: Antiikin Kreikan kuvanveisto, Antiikin Kreikka, Helios, Hellenistinen kuvanveisto, Itsemurha, Lindos, Lysippos, Maailman seitsemän ihmettä, Maanjäristys, Pronssi, Ródos, Rhodoksen kolossi, Rhodos (kaupunki), 200-luku eaa., 300-luku eaa..

Antiikin Kreikan kuvanveisto

Antiikin Kreikan kuvanveisto viittaa kuvanveistoon Kreikan arkaaisella, klassisella ja hellenistisellä kaudella eli noin vuosina 700–30 eaa.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Antiikin Kreikan kuvanveisto · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Helios

Helios aurinkovaunuissaan, J. B. Zimmermannin fresko 1700-luvulta. Helios oli kreikkalaisessa mytologiassa auringon henkilöitymä.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Helios · Katso lisää »

Hellenistinen kuvanveisto

''Hellenistinen prinssi'', n. 100-luku eaa. Palazzo Massimo alle Terme, Rooma. Hellenistinen kuvanveisto viittaa antiikin Kreikan kuvanveistoon hellenistisellä kaudella noin vuosina 323–30 eaa.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Hellenistinen kuvanveisto · Katso lisää »

Itsemurha

Édouard Manet, ''Itsemurha'', 1877–1881. Itsemurha eli suisidi tarkoittaa itsensä tarkoituksellista surmaamista.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Itsemurha · Katso lisää »

Lindos

Lindos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Rhodoksen (nyk. Ródos) saarella Kreikassa.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Lindos · Katso lisää »

Lysippos

Lysippos (n. 390–300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti myöhäisklassista kuvanveistoa.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Lysippos · Katso lisää »

Maailman seitsemän ihmettä

Hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin väritetyt kaiverrukset Maailman seitsemästä ihmeestä (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas lukien): Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rhodoksen kolossi ja Faroksen majakka. Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin ajan maailman rakennuksia ja monumentteja, joita useat senaikaiset kreikkalaiskirjailijat ylistivät aikansa suurina nähtävyyksinä.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Maanjäristys

Maanjäristyksen tuhoama koulu El Salvadorissa. Richterin asteikolla, 1973–2004. Väri kuvaa maanjäristyksen esiintymissyvyyttä. Maanjäristysten keskipisteet 1963–1998. 358 214 järistystä. Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. San Franciscon raunioita vuoden 1906 maanjäristyksen jälkeen Maanjäristys on Maan peruskallion tärähtelyä, joka on voimakkaana hyvin tuhoisaa rakennuksille ja ihmisille.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Maanjäristys · Katso lisää »

Pronssi

Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Pronssi · Katso lisää »

Ródos

Ródos, antiikin Rhodos, on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Ródos · Katso lisää »

Rhodoksen kolossi

Rhodoksen kolossi (myös Rodoksen kolossi, Antiikin kirjailijan Filon Bysanttilaisen mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi vuonna 294 eaa. alkaen kolossin paikalla, mutta osina. Ensin valettiin jalkaterät, ja ne asetettiin paikoilleen valkoiselle marmorijalustalle. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä. Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja saaren vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rhodoksen kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja rhodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä. Martin Heemskerckin kolossia esittävä maalaus 1500-luvulta. Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa. Se jäi lyhytikäiseksi, sillä se tuhoutui maanjäristyksessä noin 227 eaa. (eri arvioissa 227–220 eaa.). Tuolloin kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi jälleenrakentaa patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rhodoslaisia ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rhodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky. Arabit valtasivat Rhodoksen vuonna 654 jaa. ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle. Kauppiaan kerrotaan kuljettaneen patsaan osina kotiinsa, mikä vaati 900 kamelia, ja myi osat eteenpäin. Tämän vuoksi Rhodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Rhodoksen kolossi · Katso lisää »

Rhodos (kaupunki)

Rhodos (joskus Rodos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Rhodoksen (nyk. Ródos) saarella Kreikassa.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja Rhodos (kaupunki) · Katso lisää »

200-luku eaa.

200-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 299–200 eaa.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja 200-luku eaa. · Katso lisää »

300-luku eaa.

300-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 399–300 eaa.

Uusi!!: Khares Lindoslainen ja 300-luku eaa. · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »