Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
52 suhteet: Abraham de Moivre, Alan Turing, Andrei Kolmogorov, Andrei Markov, Attraktori, Augustin Louis Cauchy, Benfordin laki, Binomijakauma, Cambridgen yliopisto, Cauchy-jakauma, Diskreetti satunnaismuuttuja, Eksponenttifunktio, Entropia, Fluktuaatio, Fourier-muunnos, Francis Galton, Friedrich Bessel, George Pólya, Histogrammi, Indikaattorifunktio, Jarl Waldemar Lindeberg, Jos ja vain jos, Kertymäfunktio, Kiderakenne, Kolikon heittäminen, Konvoluutio, Log-normaalijakauma, Logaritmi, Monotoninen funktio, Normaalijakauma, Odotusarvo, Otanta, Pareton periaate, Pierre-Simon Laplace, Potenssilaki, Regressioanalyysi, Riippumaton ja identtisesti jakautunut, Riippuvat ja riippumattomat muuttujat, Satunnaiskulku, Satunnaismuuttuja, Siméon Denis Poisson, Suppeneminen, Supremum, Suurten lukujen laki, Tasainen suppeneminen, Tasajakauma, Tiheysfunktio, Tilastotiede, Todennäköisyys, Todennäköisyysteoria, ..., Varianssi, Välttämätön ja riittävä ehto. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Abraham de Moivre
Abraham de Moivre (26. toukokuuta 1667 – 27. marraskuuta 1754) oli ranskalainen matemaatikko, joka tunnetaan erityisesti kehittämästään de Moivren kaavasta, joka yhdistää kompleksiluvut ja trigonometrian.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Abraham de Moivre · Katso lisää »
Alan Turing
Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Alan Turing · Katso lisää »
Andrei Kolmogorov
Andrei Nikolajevitš Kolmogorov (25. huhtikuuta (J: 12. huhtikuuta) 1903 Tambov – 20. lokakuuta 1987 Moskova) oli neuvostoliittolainen matemaatikko, joka teki huomattavia tutkimuksia todennäköisyyslaskennan ja topologian aloilla sekä virtausmekaniikassa turbulenssin mallinnuksessa.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Andrei Kolmogorov · Katso lisää »
Andrei Markov
Andrei Markov Andrei Andrejevitš Markov (14. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1856 Rjazan – 20. heinäkuuta 1922 Pietari) oli venäläinen matemaatikko, jonka stokastisia prosesseja koskevat tutkimukset olivat merkittäviä.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Andrei Markov · Katso lisää »
Attraktori
Lorenzin differentiaaliyhtälöiden outo attraktori on tunnetuimpia attraktoreja. Attraktori on faasiavaruuden joukko, johon dynaaminen systeemi päätyy, kun aikaa kuluu tarpeeksi ja jonka läheisyydessä se myös pysyy, vaikka systeemiä häirittäisiin hieman.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Attraktori · Katso lisää »
Augustin Louis Cauchy
Augustin Louis Cauchy. Augustin Louis Cauchy (21. elokuuta 1789 Pariisi - 23. toukokuuta 1857 Sceaux) oli ranskalainen matemaatikko, joka antoi ensimmäisenä täsmällisiä todistuksia analyysin tuloksille ollen siten eräs analyysin pioneereista.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Augustin Louis Cauchy · Katso lisää »
Benfordin laki
Lukujoukko on Benfordin lain mukainen, mikäli joukkoon kuuluvien lukujen ensimmäisten numeroiden (.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Benfordin laki · Katso lisää »
Binomijakauma
Binomijakauma on dikotomisen toistokokeen lopputulosten lukumäärän jakauma.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Binomijakauma · Katso lisää »
Cambridgen yliopisto
Cambridgen yliopisto on Cambridgessa, Englannissa sijaitseva Oxfordin yliopiston jälkeen maailman toiseksi vanhin englanninkielinen yliopisto.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Cambridgen yliopisto · Katso lisää »
Cauchy-jakauma
Cauchy-jakauma (Cauchyn jakauma) on Augustin Cauchyn mukaan nimetty jatkuva todennäköisyysjakauma.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Cauchy-jakauma · Katso lisää »
Diskreetti satunnaismuuttuja
Diskreetti satunnaismuuttuja eli diskreetti stokastinen muuttuja on todennäköisyyslaskennassa äärellisen tai numeroituvasti äärettömän määrän arvoja saava satunnaismuuttuja.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Diskreetti satunnaismuuttuja · Katso lisää »
Eksponenttifunktio
Eksponenttifunktion e^x kuvaaja. Eksponenttifunktio tai eksponentiaalifunktio on matematiikassa transsendenttisiin alkeisfunktioihin kuuluva funktio.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Eksponenttifunktio · Katso lisää »
Entropia
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Entropia · Katso lisää »
Fluktuaatio
Fluktuaatio tai fluktuointi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Fluktuaatio · Katso lisää »
Fourier-muunnos
Fourier-muunnos (myös Fourier’n muunnos) on matematiikassa käytetty jatkuva integraalimuunnos.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Fourier-muunnos · Katso lisää »
Francis Galton
Sir Francis Galton 1850-luvulla. Francis Galton (16. helmikuuta 1822 Sparkbrook, Birmingham – 17. tammikuuta 1911 Haslemere, Surrey) oli englantilainen tutkimusmatkailija, kirjailija, antropologi, psykometrikko ja tilastotieteilijä, joka aloitti perinnöllisyystutkimukset.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Francis Galton · Katso lisää »
Friedrich Bessel
Friedrich Wilhelm Bessel (22. heinäkuuta 1784, Minden – 17. maaliskuuta 1846, Königsberg (nykyinen Kaliningrad)) oli saksalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Friedrich Bessel · Katso lisää »
George Pólya
George Pólya (13. joulukuuta 1887 Budapest, Unkari – 7. syyskuuta 1985 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli unkarilainen matemaatikko.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja George Pólya · Katso lisää »
Histogrammi
Esimerkki histogrammista: 100 havainnon satunnaisotos normaalijakaumasta. X-akselilla havaintojen arvo ja Y-akselilla havaintojen lukumäärä.Histogrammissa voi olla erilevyiset pylväät, jolloin niiden osuus on verrannollinen pylvään pinta-alaan. Histogrammi on tilastotieteessä yleisesti käytetty graafinen esitys eli diagrammi tilastollisesta luokitellusta aineistossa.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Histogrammi · Katso lisää »
Indikaattorifunktio
kuvaajasta. Nelikulmainen punainen pohja-alue kuvaa perusjoukkoa A ja ''korotettu'' vihreä alue joukkoa B. Pisteen väri (tai korkeus) kuvassa kertoo, mikä on sitä vastaava indikaattorifunktion arvo: punaisella alueella 0 ja vihreällä (korotetulla) alueella 1. Olkoon A joukko ja B \subset A. Indikaattorifunktio, matematiikassa lyhyemmin indikaattori, on kuvaus A \rightarrow \, jota merkitään yleensä 1_B tai I_B, ja jonka arvo pisteellä a \in A on 1_B (a).
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Indikaattorifunktio · Katso lisää »
Jarl Waldemar Lindeberg
Jarl Waldemar Lindeberg (4. elokuuta 1876 Helsinki – 24. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, joka tunnettiin keskeisen raja-arvolauseen tutkimisesta.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Jarl Waldemar Lindeberg · Katso lisää »
Jos ja vain jos
Jos ja vain jos (lyhenne: joss, (lyhenne: iff)) on konnektiivi eli looginen yhdistäjä, jota käytetään logiikassa ja sitä soveltavilla aloilla kuten matematiikassa ja filosofiassa.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Jos ja vain jos · Katso lisää »
Kertymäfunktio
Diagrammissa on jatkuvan satunnaismuuttujan kuvaaja, johon on väritetty näkyviin tapahtuman "todennäköisyysmassat". Väritetyn alueen määrätty integraalit eli kuvaajan pinta-alat ovat suhteessa tapahtuman todennäköisyyteen. Kertymäfunktio eli jakaumafunktio (cdf) on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä reaaliarvoisen satunnaismuuttujan todennäköisyyden jakautumista kuvaava funktio.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Kertymäfunktio · Katso lisää »
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Kiderakenne · Katso lisää »
Kolikon heittäminen
Kolikon heitto on arpomista, jos sille saadaan aikaiseksi kieppuva ilmalento. Siinä on peukalon liikkeellä tärkeä merkitys. amerikkalaisessa jalkapallossa. Kolikon heittäminen (tai kruuna vai klaava) on eräs arvonnan muoto, tapa tehdä päätös tai valinta kahden eri vaihtoehdon välillä.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Kolikon heittäminen · Katso lisää »
Konvoluutio
Kahden aikasarjan konvoluutio. Matematiikassa ja erityisesti funktionaalianalyysissä konvoluutio on kahden funktion f \ ja g \ välille määritelty operaatio, joka tuottaa uuden funktion f*g \. Konvoluutiota käytetään tilastotieteessä, signaalinkäsittelyssä ja differentiaalilaskennassa.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Konvoluutio · Katso lisää »
Log-normaalijakauma
Log-normaalijakauma eli logaritminormaalijakauma on todennäköisyyslaskennassa sellaisen jatkuvan satunnaismuuttujan jakauma, jonka logaritmi on normaalisti jakautunut.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Log-normaalijakauma · Katso lisää »
Logaritmi
Logaritmi, eli logaritmifunktio on eksponenttifunktion (a^y.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Logaritmi · Katso lisää »
Monotoninen funktio
Monotoninen funktio on matematiikassa funktio, jonka arvot pelkästään kasvavat tai vähenevät määrittelyjoukossaan.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Monotoninen funktio · Katso lisää »
Normaalijakauma
Normaalijakauma (toisilta nimiltään Gaussin jakauma tai Gaussin kellokäyrä) on jatkuva todennäköisyysjakauma.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Normaalijakauma · Katso lisää »
Odotusarvo
Odotusarvo on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaisilmiön tuottamien lukujen odotettavissa oleva arvo.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Odotusarvo · Katso lisää »
Otanta
Otanta on tilastotieteen osa-alue, joka tarkastelee kuinka havaintoyksiköt kannattaa poimia perusjoukosta.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Otanta · Katso lisää »
Pareton periaate
Pareton periaate voi päteä esimerkiksi rahankeräykseen; 20 % ihmisistä lahjoittaa 80 % kokonaissummasta. Pareton periaate on Pareto-jakaumien erityistapaus, jonka mukaan missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Pareton periaate · Katso lisää »
Pierre-Simon Laplace
Pierre-Simon de Laplace (23. maaliskuuta 1749 Beaumont-en-Auge – 5. maaliskuuta 1827 Pariisi) oli ranskalainen markiisi, tähtitieteilijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Pierre-Simon Laplace · Katso lisää »
Potenssilaki
Potenssilaki on matemaattinen kahden muuttujan välinen suhde, jossa toisen muuttujan arvo vaihtelee toisen muuttujan potenssiin.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Potenssilaki · Katso lisää »
Regressioanalyysi
Regressioanalyysi on tilastotieteen menetelmä, jonka avulla tarkastellaan vastemuuttujan riippuvuutta valituista selittävistä muuttujista.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Regressioanalyysi · Katso lisää »
Riippumaton ja identtisesti jakautunut
Riippumaton ja identtisesti jakautunut (lyhennetään joskus iid., engl. independent and identically distributed) tarkoittaa todennäköisyysteoriassa ja tilastotieteessä sarjaa tai muuta joukkoa satunnaismuuttujia, joilla kullakin on sama todennäköisyysjakauma kuin toisilla ja jotka ovat toisistaan riippumattomia.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Riippumaton ja identtisesti jakautunut · Katso lisää »
Riippuvat ja riippumattomat muuttujat
Termejä riippuva ja riippumaton muuttuja käytetään hieman eri tavoin matematiikassa, tilastotieteessä ja kokeellisessa psykologiassa.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Riippuvat ja riippumattomat muuttujat · Katso lisää »
Satunnaiskulku
Kahdeksan esimerkkiä yksiulotteisesta satunnaiskävelystä. Pystyakselilla on sijainti lukusuoralla, vaaka-akselilla otettujen askelien määrä. Satunnaiskulku on matematiikassa yksinkertainen stokastinen prosessi, joka formalisoi ajatuksen satunnaiseen suuntaan otetuista peräkkäisistä askelista.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Satunnaiskulku · Katso lisää »
Satunnaismuuttuja
Satunnaismuuttuja eli stokastinen muuttuja on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön määräämää lukua.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Satunnaismuuttuja · Katso lisää »
Siméon Denis Poisson
Siméon Denis Poisson Siméon Denis Poisson (21. kesäkuuta 1781 Pithiviers – 25. huhtikuuta 1840 Sceaux) oli ranskalainen tiedemies, matemaatikko ja fyysikko, joka keksi Poissonin-jakauman ja P-ja S-aaltojen olemassaolon vuonna 1829.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Siméon Denis Poisson · Katso lisää »
Suppeneminen
Topologisen avaruuden T pisteiden ääretön jono x_n suppenee pisteeseen x, jos x:n mikä tahansa avoin ympäristö sisältää kaikki jonon pisteet äärellistä määrää lukuun ottamatta.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Suppeneminen · Katso lisää »
Supremum
Supremumin käsite lukusuoralla kuvattuna. Järjestetyn joukon T osajoukon S supremum eli pienin yläraja on joukon T alkio, joka on pienin kaikista osajoukon S kaikkia alkioita suuremmista tai yhtä suurista alkioista.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Supremum · Katso lisää »
Suurten lukujen laki
400px Suurten lukujen laki on todennäköisyyslaskennan tulos, joiden mukaan sellaisten satunnaismuuttujien jonon keskiarvo, joilla on sama odotusarvo, voidaan tietyin edellytyksin ja tietyssä mielessä sanoa suppenevan kohti niiden odotusarvoa, kun satunnaismuuttujien lukumäärä kasvaa rajatta.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Suurten lukujen laki · Katso lisää »
Tasainen suppeneminen
Tasainen suppeneminen on funktiojonon ominaisuus, joka on pisteittäistä suppenemista vahvempi.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Tasainen suppeneminen · Katso lisää »
Tasajakauma
Tasajakauma eli tasainen jakauma on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä jatkuvan satunnaismuuttujan todennäköisyysjakauma, jossa jokainen perusjoukon eli määrittelyjoukon arvo esiintyy yhtä todennäköisesti.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Tasajakauma · Katso lisää »
Tiheysfunktio
Normaalijakauman tiheysfunktion kuvaajaa kutsutaan "kellokäyräksi" tai "Gaussin käyräksi". Kun halutaan laskea todennäköisyys \scriptstyle P(X \le 0,75), integroidaan tiheysfunktio vasemmalta oikealle päin arvoon 0,75 asti. Määrätyn integraalin tulos on sama kuin keltaisella merkitty pinta-ala, joka on suoraan kysytty todennäköisyyden arvo.Tiheysfunktio on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä jatkuvan satunnaismuuttujan todennäköisyyden jakautumista kuvaava todennäköisyysfunktio.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Tiheysfunktio · Katso lisää »
Tilastotiede
Normaalijakauma on tilastotieteessa usein käytetty työkalu. Tilastotiede on todennäköisyyslaskentaan perustuva tieteenala, joka tutkii tilastollisten aineistojen keräämistä, käsittelyä ja tältä pohjalta tehtävää päättelyä.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Tilastotiede · Katso lisää »
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Todennäköisyys · Katso lisää »
Todennäköisyysteoria
Todennäköisyysteoria on matematiikan osa-alue, joka tutkii todennäköisyyksiä hyödyntäen mittateorian käsitteitä.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Todennäköisyysteoria · Katso lisää »
Varianssi
Varianssi on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan hajonnan mitta.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Varianssi · Katso lisää »
Välttämätön ja riittävä ehto
Välttämättömät ja riittävät ehdot viittaavat logiikassa väittämien välisiin implikatiivisiin suhteisiin.
Uusi!!: Keskeinen raja-arvolause ja Välttämätön ja riittävä ehto · Katso lisää »
