Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
199 suhteet: Additioreaktio, Aktiivisuus, Aktivointienergia, Aldehydit, Alkaanit, Alkalimetalli, Alkeenit, Alkeisreaktio, Alkoholit, Alkuaine, Alkyynit, Amfoteerisuus, Amiinit, Aminohapot, Anhydridit, Anioni, Anodi, Antioksidantit, Aromaattinen yhdiste, Arrheniuksen yhtälö, Atomi, Atomiorbitaali, Atomiydin, Autoprotolyysi, Avogadron vakio, Bentseeni, Brownin liike, CFC-yhdisteet, Cis-trans-isomeria, Clausiuksen teoreema, Delokalisaatio, Denaturoituminen, Denitrifikaatio, Dipoli, Dipoli-dipolisidos, DNA, Eksoterminen reaktio, Ekvivalenttipiste, Elektrolyysi, Elektrolyytti, Elektronegatiivisuus, Elektroni, Eliminaatioreaktio, Emäs, Emäsvakio, Emulsio, Enantiomeeri, Endoterminen reaktio, Entalpia, Entropia, ..., Entsyymi, Epäorgaaninen yhdiste, Esterit, Faasi, Faradayn vakio, Fenoli, Fenoliftaleiini, Fluoresenssi, Fosforesenssi, Funktionaalinen ryhmä, Galvaaninen kenno, Geeli, Gibbsin energia, Haber–Bosch-menetelmä, Haihtuminen, Halogeeni, Hapetus-pelkistysreaktio, Hapetusluku, Happamuus, Happihappo, Happo, Happo-emäsreaktio, Happovakio, Höyrynpaine, Hydraatti, Hydraus, Hydroksyyli, Hydrolyysi, Ideaalikaasu, Indikaattori, Inhibiittori, Ioni, Ionisidos, Isomeria, Isotooppi, Jaksollinen järjestelmä, Jalokaasut, Jalometalli, Järjestysluku (kemia), Kahtaisioni, Kaksoissidos, Karboksyylihapot, Katalyytti, Kationi, Katodi, Kemiallinen kaava, Kemiallinen reaktio, Kemiallinen sidos, Kemiallinen tasapaino, Ketjuisomeria, Ketonit, Kiderakenne, Kidevesi, Kiehumispiste, Kiraliakeskus, Kolloidi, Kompleksi (kemia), Kondensaatioreaktio, Konformaatio, Konsentraatio, Koordinaatiosidos, Korroosio, Kovalenttinen sidos, Kuumaliekkipalaminen, Kylläisyys, Kylmäliekkipalaminen, Lähdejännite, Le Châtelier’n periaate, Ligandi, Liukeneminen, Liukoisuus, Liukoisuustulo, Liuos, Liuotin, Maa-alkalimetalli, Malmi, Massaluku, Massavaikutuksen laki, Metallien sähkökemiallinen jännitesarja, Metalliseos, Metallisidos, Molekulaarinen jakaumafunktio, Molekyyli, Monityydyttymätön rasvahappo, Monomeeri, Mooli, Moolimassa, Morse-potentiaali, Nernstin teoreema, Neutraloituminen, Neutroni, Nitrifikaatio, NTP, Oksidi, Oksoniumioni, Ominaislämpökapasiteetti, Orgaaninen yhdiste, Osmoosi, Palaminen, Paulin kieltosääntö, Pääkvanttiluku, Peptidi, Polymeeri, Poolisuus, Primäärinen alkoholi, Proteiini, Protoni, Puolimetalli, Puskuriliuos, Radikaali, Rakenneisomeria, Rakennekaava, Raskasmetalli, Rasvahapot, Reaktionopeus, Rikastus, RRKM-teoria, Sekundäärinen alkoholi, Selluloosa, Seos, Sidosenergia, Siirtymätilateoria, Sivukvanttiluku, Soluseinä, Spinkvanttiluku, Steerinen este, Stereoisomeria, Substituutio (kemia), Sulaminen, Sulamispiste, Suola, Synteesi, Taitekerroin, Tasapainovakio, Törmäysteoria, Termodynaaminen tasapaino, Tiheys, Tislaus, Titraus, Uuttaminen, Vaahto, Vahva emäs, Vahva happo, Valenssielektroni, Van der Waalsin voima, Veden ionitulo, Veden kovuus, Vetysidos, Viivakaava. Laajenna indeksi (149 lisää) »
Additioreaktio
Additio- eli liittymisreaktio on kemiallinen reaktio, jossa molekyyliin liittyy atomi tai atomiryhmä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Additioreaktio · Katso lisää »
Aktiivisuus
Aktiivisuus (so. termodynaaminen aktiivisuus) on käsite, jonka avulla voidaan termodynaamiset tarkastelut laajentaa ideaalisista liuoksista käytännön liuoksiin, joissa termodynaamiset ominaisuudet eivät aina suoraan ole verrannollisia ainemääriin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Aktiivisuus · Katso lisää »
Aktivointienergia
Aktivointi- eli aktivoitumis- eli aktivaatioenergia on kemiassa ja biologiassa se energia, joka tarvitaan käynnistämään kemiallinen reaktio.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Aktivointienergia · Katso lisää »
Aldehydit
Aldehydi. Aldehydit muodostavat orgaanisen yhdisteryhmän, jonka funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on terminaalinen karbonyyliryhmä -CHO, jota voidaan kutsua myös aldehydiryhmäksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Aldehydit · Katso lisää »
Alkaanit
Metaani on yksinkertaisin alkaani Alkaani on hiilivety, jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Alkaanit · Katso lisää »
Alkalimetalli
Alkalimetallit ovat alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ensimmäinen pääryhmä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Alkalimetalli · Katso lisää »
Alkeenit
Eteeni on yksinkertaisin alkeeni. Alkeenit ovat hiiliatomien välisen kaksoissidoksen sisältäviä hiilivetyjä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Alkeenit · Katso lisää »
Alkeisreaktio
Alkeisreaktio on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu yhdessä vaiheessa muodostaen vain yhden siirtymätilan.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Alkeisreaktio · Katso lisää »
Alkoholit
Alkoholit ovat ryhmä orgaanisia yhdisteitä, joissa hydroksyyliryhmä (-OH) on kiinnittynyt tyydyttyneeseen hiiliatomiin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Alkoholit · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Alkuaine · Katso lisää »
Alkyynit
Etyyni on alkyyneista yksinkertaisin Alkyynit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on vähintään yksi kolmoissidos kahden hiiliatomin välillä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Alkyynit · Katso lisää »
Amfoteerisuus
Amfoteerinen aine eli amfolyytti voi toimia sekä happona että emäksenä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Amfoteerisuus · Katso lisää »
Amiinit
Primäärinen amiini/ Sekundäärinen amiini/ Tertiäärinen amiini Amiinit ovat ammoniakin (NH3) kaltaisia yhdisteitä, joissa on vetyatomin tai -atomien tilalla orgaaninen ryhmä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Amiinit · Katso lisää »
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Aminohapot · Katso lisää »
Anhydridit
Anhydridit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden voidaan ajatella muodostuvan H2O-molekyylin poistamisella.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Anhydridit · Katso lisää »
Anioni
Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Anioni · Katso lisää »
Anodi
Anodi vastaanottaa elektroneja liuoksen atomeilta. Anodi on elektrolyyttisessä systeemissä se elektrodi, jolla hapetusreaktio tapahtuu.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Anodi · Katso lisää »
Antioksidantit
C-vitamiini on tunnettu antioksidantti. Kuvassa C-vitamiinin rakennekaavio. Hapettumisenestoaine eli antioksidantti on kemiallinen yhdiste, joka estää toisten yhdisteiden hapettumista.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Antioksidantit · Katso lisää »
Aromaattinen yhdiste
Aromaattiset yhdisteet ovat kemiallisia yhdisteitä, joissa on rengasrakenne, jonka elektronit ovat delokalisoituneet koko renkaan alueelle.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Aromaattinen yhdiste · Katso lisää »
Arrheniuksen yhtälö
Arrheniuksen yhtälö kuvaa kemiallisen reaktion nopeusvakion riippuvuutta lämpötilasta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Arrheniuksen yhtälö · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Atomi · Katso lisää »
Atomiorbitaali
Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Atomiorbitaali · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Atomiydin · Katso lisää »
Autoprotolyysi
Autoprotolyysi on kemiallinen reaktio, jossa aine itse (auto-) luovuttaa ja vastaanottaa protonin (H+) (-protolyysi).
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Autoprotolyysi · Katso lisää »
Avogadron vakio
Amadeo Avogadro (ennen vuotta 1856). Avogadron vakio (tunnus NA) on fysiikassa ja kemiassa käytetty vakio, joka ilmoittaa moolissa ainetta olevien hiukkasten lukumäärän.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Avogadron vakio · Katso lisää »
Bentseeni
Bentseeni (C6H6, bentsoli, sykloheksatrieeni) on kirkas ja helposti syttyvä neste, joka liukenee heikosti veteen (1,8 g/l 25 °C) ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Bentseeni · Katso lisää »
Brownin liike
Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Brownin liike · Katso lisää »
CFC-yhdisteet
CFC-yhdisteet eli freonit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja CFC-yhdisteet · Katso lisää »
Cis-trans-isomeria
''cis''-2-buteeni ''trans''-2-buteeni Cis-trans-isomeria on geometrisen isomerian ja stereoisomerian muoto, jolla kuvataan atomien tai atomiryhmien suuntautumista molekyylissä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Cis-trans-isomeria · Katso lisää »
Clausiuksen teoreema
Clausiuksen teoreema tai Clausiuksen epäyhtälö ilmaisee termodynaamisen järjestelmän vapaaehtoisen muutoksen suunnan ja eristetyn järjestelmän tasapainotilan.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Clausiuksen teoreema · Katso lisää »
Delokalisaatio
Bentseenirenkaassa on delokalisoituneita elektroneita. Delokalisaatio on kvanttimekaniikan käsite, jolla kemiassa tarkoitetaan ilmiötä, jossa elektronin ei voida sanoa kuuluvan mihinkään tiettyyn sidokseen tai atomiin vaan se on molekyyliorbitaalilla, joka kattaa useamman peräkkäisen atomin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Delokalisaatio · Katso lisää »
Denaturoituminen
Kananmunassa proteiinit denaturoituvat palautumattomasti korkeassa lämpötilassa, kun sitä paistetaan. Denaturoituminen (latinan sanoista "de natura", "pois luonnosta") on biokemian käsite, jolla tarkoitetaan nukleiinihapon tai proteiinin kvaternaari-, sekundaari- tai tertiäärirakenteen tuhoutumista, jonka seurauksena proteiini menettää biologisen toimintakykynsä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Denaturoituminen · Katso lisää »
Denitrifikaatio
Denitrifikaatio on biologinen prosessi, jossa anaerobiset bakteerit hajottavat nitraatteja ja nitriittejä typpikaasuksi tai vaihtoehtoisesti typpioksidiksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Denitrifikaatio · Katso lisää »
Dipoli
Dipoli tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Dipoli · Katso lisää »
Dipoli-dipolisidos
Dipoli-dipolisidos on molekyylien välinen kemiallinen sidos.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Dipoli-dipolisidos · Katso lisää »
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja DNA · Katso lisää »
Eksoterminen reaktio
Kompostoinnissa tapahtuva eksoterminen reaktio. Eksoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lämpöä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Eksoterminen reaktio · Katso lisää »
Ekvivalenttipiste
Oksaalihapon titrauskäyrä. Ekvivalenttipisteitä on kaksi noin 17 ja 30 ml:n emäslisäyksien kohdalla Ekvivalenttipiste on kemiallinen termi, joka liittyy yleensä titraukseen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ekvivalenttipiste · Katso lisää »
Elektrolyysi
Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Elektrolyysi · Katso lisää »
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Elektrolyytti · Katso lisää »
Elektronegatiivisuus
Elektronegatiivisuus on suhteellinen mitta, joka kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Elektronegatiivisuus · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Elektroni · Katso lisää »
Eliminaatioreaktio
Eliminaatio- eli eliminointireaktio on additioreaktion käänteisreaktio, jossa lähtöaineesta syntyy pienimolekyylisen yhdisteen lohjetessa tyydyttymätön yhdiste, yleensä alkeeni tai rengasrakenteinen yhdiste, joka voi olla myös tyydyttynyt.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Eliminaatioreaktio · Katso lisää »
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Emäs · Katso lisää »
Emäsvakio
Emäsvakio kertoo kuinka suuri osa emäksestä protolysoituu kyseisen emäksen vesiliuoksessa eli kuinka vahva emäs on.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Emäsvakio · Katso lisää »
Emulsio
Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen, kuten veden ja ruokaöljyn, seos.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Emulsio · Katso lisää »
Enantiomeeri
Maitohapon enantiomeerit Enantiomeerit eli peilikuvaisomeerit ovat isomeerejä, joiden molekyylit ovat toistensa peilikuvia, mutta joilla ei ole muuta rakenteellista eroa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Enantiomeeri · Katso lisää »
Endoterminen reaktio
Endoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka sitoo lämpöä ympäristöstä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Endoterminen reaktio · Katso lisää »
Entalpia
Entalpia (eli lämpösisältö), \Delta H, on termodynaamisen järjestelmän ominaisuus, joka koostuu järjestelmän sisäenergioiden summasta sekä paineen ja tilavuuden tulosta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Entalpia · Katso lisää »
Entropia
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Entropia · Katso lisää »
Entsyymi
Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Entsyymi · Katso lisää »
Epäorgaaninen yhdiste
Epäorgaaninen yhdiste ("ei-eloperäinen yhdiste") on kemiallinen yhdiste, joka ei ole orgaaninen yhdiste.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Epäorgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Esterit
Esterin funktionaalinen ryhmä makeiset, jäätelöt, virvoitusjuomat ja leivonnaiset on maustettu keinotekoisesti. Esterit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä) on korvautunut -O-alkyyli(alkoksi)ryhmällä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Esterit · Katso lisää »
Faasi
Lasi, ilma, jää ja juoma muodostavat kukin oman faasinsa Faasi eli olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jota erottaa rajapinta toisesta faasista.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Faasi · Katso lisää »
Faradayn vakio
Faradayn vakio (merkitään tunnuksella F) määritellään Avogadron vakion ja alkeisvarauksen tulona: missä NA on Avogadron vakio (6,02214076 x 1023 mol-1) ja q on elektronin varaus (1,602176634 x 10−19 coulombia).
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Faradayn vakio · Katso lisää »
Fenoli
Kolmiulotteinen malli fenolimolekyylistä Fenolit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa yksi tai useampi hydroksyyliryhmä (-OH) on liittyneenä suoraan bentseenirenkaaseen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Fenoli · Katso lisää »
Fenoliftaleiini
Fenoliftaleiini (C20H14O4) on väriaine, jota käytetään muun muassa pH-indikaattorina.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Fenoliftaleiini · Katso lisää »
Fluoresenssi
Fluoresenssi on ilmiö, jossa aineen molekyylit absorboivat fotonin ja lyhyen ajan jälkeen emittoivat matalaenergisemmän fotonin, jolla on suurempi aallonpituus.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Fluoresenssi · Katso lisää »
Fosforesenssi
Fosforoivaa ainetta tavallisessa valaistuksessa, UV-valossa ja pimeässä. Fosforesenssi (myös fosforenssi) on ilmiö, jossa fosforoiva aine absorboi sähkömagneettista säteilyä ja emittoi eli säteilee sitten viiveellä pienempienergistä säteilyä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Fosforesenssi · Katso lisää »
Funktionaalinen ryhmä
Funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on molekyylin sisältämä atomi, atomiryhmä tai sidos, joka antaa sille tyypilliset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet riippumatta molekyylin muusta rakenteesta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Funktionaalinen ryhmä · Katso lisää »
Galvaaninen kenno
Esimerkki galvaanisesta kennosta ja sen toiminnasta. Galvaaninen kenno on kemiallinen systeemi, jossa kemiallista energiaa muuttuu sähköenergiaksi ilman välivaiheita siten, että tätä sähköenergiaa voidaan käyttää työn suorittamiseen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »
Geeli
Geeli on heterogeeninen seos (kolloidisysteemi), jossa huokoisen kiinteän aineen sisäosa on täynnä nestettä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Geeli · Katso lisää »
Gibbsin energia
Gibbsin energia, joka tunnetaan myös nimellä Gibbsin vapaaenergia tai Gibbsin funktio on termodynaaminen potentiaali, joka kuvaa suurinta mahdollista työtä, jonka reversiibeli prosessi voi tehdä vakiopaineessa ja -lämpötilassa, kun ilmakehää vastaan tehtyä työtä ei huomioida.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Gibbsin energia · Katso lisää »
Haber–Bosch-menetelmä
Haber–Bosch-menetelmä: 1. höyryreformointi, 2. ilman lisäys, 3. CO:n hapetus, 4. CO2 poisto, 5. ammoniakkisynteesi, 6. ammoniakin nesteytys Haber–Bosch-menetelmä on nykyaikainen ja taloudellinen ammoniakin valmistusmenetelmä, jonka kehittivät saksalaiset tiedemiehet Fritz Haber ja Carl Bosch vuonna 1909.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Haber–Bosch-menetelmä · Katso lisää »
Haihtuminen
Haihtuminen tarkoittaa nesteen, yleensä veden muuttumista kaasuksi ja siirtymistä ympäröivään tilaan.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Haihtuminen · Katso lisää »
Halogeeni
Halogeeneja: kloori, bromi ja jodi. Halogeenit ovat jaksollisen järjestelmän 17.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Halogeeni · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Hapetusluku
Hapetusluku eli hapetusaste on luku, joka kuvaa jossakin määrin atomin luovuttamaa tai vastaanottamaa elektronijakaumaa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Hapetusluku · Katso lisää »
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Happamuus · Katso lisää »
Happihappo
Kromihappo on happihappo. Vasemmalla dikromihappo H2Cr2O7 ja oikealla kromihappo H2CrO4. Happihapot eli oksohapotKivinen, Mäkitie: Kemia, s. 203, luku Happihapot ovat happoja, joiden molekyylissä on ainakin yksi happiatomi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Happihappo · Katso lisää »
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Happo · Katso lisää »
Happo-emäsreaktio
Svante Arrhenius oli ensimmäinen, joka loi ensimmäisen modernin teorian happo-emäsreaktioille. Happo-emäsreaktio eli protolyysi on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu hapon ja emäksen välillä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Happo-emäsreaktio · Katso lisää »
Happovakio
Happovakio (Ka) kertoo kuinka suuri osa haposta protolysoituu kyseisen hapon vesiliuoksessa eli kuinka vahva happo on.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Happovakio · Katso lisää »
Höyrynpaine
Höyrynpaine eli kylläisen höyryn paine on se höyryn osapaine, jossa höyry ja neste ovat tasapainotilassa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Höyrynpaine · Katso lisää »
Hydraatti
Kemiassa hydraatti on aine, johon on sitoutunut vettä (H2O) joko dipoli-dipoli-vuorovaikutusten tai ioni-dipolivuorovaikutusten vuoksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Hydraatti · Katso lisää »
Hydraus
Maleiinihapon hydraus Hydraus (vedytys) on kemiallinen reaktio, jossa molekyylin tyydyttymättömiin kaksois- tai kolmoissidoksiin liittyy vetyä (H2).
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Hydraus · Katso lisää »
Hydroksyyli
Hydroksyyliryhmä (sinisellä) Hydroksyyli (-OH) on funktionaalinen ryhmä, joka koostuu yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella sitoutuneesta vedystä ja hapesta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Hydroksyyli · Katso lisää »
Hydrolyysi
metanoliksi. Hydrolyysi on kemiallinen reaktio, jossa yhdiste hajoaa vettä lisättäessä takaisin lähtöaineikseen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Hydrolyysi · Katso lisää »
Ideaalikaasu
Kaavio ideaalikaasun olemuksesta ja törmäyksien johdosta aiheutunut hiukkasen satunnainen rata. Kuva on kaappaus ohjelmasta, jonka teki prof. Fu-Kwun Hwang, Taipei, Taiwan. Ideaalikaasu on yksinkertaisin kaasumaisen olomuodon teoreettinen malli, jolla selitetään todellisten kaasujen eli reaalikaasujen ominaisuuksia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ideaalikaasu · Katso lisää »
Indikaattori
Indikaattori on paitsi sanakirjamääritelmän mukaisesti osoitin tai ilmaisin, myös tilastollinen luku, jonka avulla voidaan moninaista tietoa tiivistää helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Indikaattori · Katso lisää »
Inhibiittori
Inhibiittori on kemiassa aine, joka hidastaa kemiallista reaktiota ja biokemiassa aine, joka estää entsyymin toiminnan joko kokonaan tai osittain.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Inhibiittori · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ioni · Katso lisää »
Ionisidos
Ionisidos on vahvan sähköisen vetovoiman ilmentymä, jota esiintyy negatiivisten ja positiivisten ionien välillä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ionisidos · Katso lisää »
Isomeria
Isomeria jaetaan rakenne- ja stereoisomeriaan.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Isomeria · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Isotooppi · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Jalokaasut · Katso lisää »
Jalometalli
Jalometalleja Jalot metallit eli jalometallit ovat joukko metallisia alkuaineita, joilla on pieni normaalipotentiaali ja jotka eivät reagoi vetykaasua vapauttavasti suolahapolla tai sitä heikommilla hapoilla.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Jalometalli · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Kahtaisioni
Kahtaisioni eli zwitterioni eli dipolaarinen ioni on molekyyli, jossa on yksi tai useampi hapan ja emäksinen ryhmä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kahtaisioni · Katso lisää »
Kaksoissidos
Kaksoissidos on kovalenttinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa kaksi elektroniparia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kaksoissidos · Katso lisää »
Karboksyylihapot
Karboksyylihapon rakenne (R voi olla vety tai orgaaninen ryhmä). Karboksyylihapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa funktionaalinen ryhmä on karboksyyliryhmä -COOH.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Karboksyylihapot · Katso lisää »
Katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Katalyytti · Katso lisää »
Kationi
Kationi on positiivinen ioni.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kationi · Katso lisää »
Katodi
Kemiassa katodilla tarkoitetaan sähkökemiallisen parin elektrodia, jossa tapahtuu pelkistyminen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Katodi · Katso lisää »
Kemiallinen kaava
Kemiallinen kaava ilmoittaa kemiallisen yhdisteen koostumuksen eli molekyylin tai kaavayksikön atomit ja niiden määrän.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kemiallinen kaava · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kemiallinen sidos
Kemiallinen sidos on elektronien muodostama, kemiallista yhdistettä koossa pitävä voima.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kemiallinen sidos · Katso lisää »
Kemiallinen tasapaino
Kemiallinen tasapaino on tilanne, jossa jatkuvasti reagoivan seoksen pitoisuudet eivät muutu ajan kuluessa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kemiallinen tasapaino · Katso lisää »
Ketjuisomeria
Ketjuisomeriassa eli runkoisomeriassa molekyylien hiilirunko on erilainen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ketjuisomeria · Katso lisää »
Ketonit
Ketonien funktionaalinen ryhmä Ketonit ovat orgaaninen yhdisteryhmä, jonka funktionaalinen- eli toiminnallinen ryhmä on karbonyyliryhmä C.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ketonit · Katso lisää »
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kiderakenne · Katso lisää »
Kidevesi
Kidevedellisiä kuparisulfaattikiteitä Kidevesi on vettä, jota esiintyy suolan kidehilassa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kidevesi · Katso lisää »
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kiehumispiste · Katso lisää »
Kiraliakeskus
Kiraliakeskus on atomi, johon on liittynyt usea keskenään erilainen atomi tai atomiryhmä siten, että keskusatomin lähialue on epäsymmetrinen eli kemian termein kiraalinen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kiraliakeskus · Katso lisää »
Kolloidi
Kolloidi tai kolloidinen dispersio (kreik. kollodes.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kolloidi · Katso lisää »
Kompleksi (kemia)
Yksinkertainen kompleksiyhdiste diammiinihopea(I)-ioni, jossa keskusatomia eli positiivisesti varautunutta hopeaionia ympäröi kaksi ammoniakkiligandia. Kompleksiyhdisteillä (myös koordinaatiokompleksi) tarkoitetaan molekyylejä, jotka ovat muodostuneita keskusatomista tai -ionista ja sitä ympäröivistä ioneista, molekyyleistä tai atomeista.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kompleksi (kemia) · Katso lisää »
Kondensaatioreaktio
Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät toisiinsa samalla kun poistuu jokin pienimolekyylinen yhdiste (esimerkiksi vesimolekyyli).
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kondensaatioreaktio · Katso lisää »
Konformaatio
Etaanin pallotikkumalli. Kaikki animaation kiertokulmat ovat konformaatioita ja niitä on ääretön määrä. Kemiassa konformaatio tarkoittaa kaikkia molekyylin kolmiulotteisia muotoja, joita muodostuu molekyylin yksöissidosten kiertyessä ja joidenkin sidosten välisten sidoskulmien muuntuessa ilman että kummassakaan tapauksessa kemiallisia sidoksia rikkoutuu.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Konformaatio · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Konsentraatio · Katso lisää »
Koordinaatiosidos
Esimerkki koordinaatiosidoksesta ammoniumionissa Koordinaatiosidoksessa molekyylin tai ionin kaksi atomia jakavat sidoselektroniparin, joka on peräisin ainoastaan toiselta atomeista.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Koordinaatiosidos · Katso lisää »
Korroosio
Korrosoitunutta rautaa eli ruostetta. Korroosio (tai syöpyminen) on ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa materiaalin muuttumista käyttökelvottomaan muotoon.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Korroosio · Katso lisää »
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »
Kuumaliekkipalaminen
Kuumaliekkipalaminen on tyypillisesti yli 500 oC:ssa tapahtuva eksoterminen kemiallinen tapahtuma, jossa polttoaineena oleva hiilivety reagoi hapettimena toimivan happikaasun kanssa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kuumaliekkipalaminen · Katso lisää »
Kylläisyys
Kylläisyys voi merkitä seuraavia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kylläisyys · Katso lisää »
Kylmäliekkipalaminen
Hiilivetyjen hapetusreaktioiden yhteydessä on olemassa matalan lämpötilan kylmäliekkipalamista (engl. cool flame), joka liittyy esimerkiksi kaasutinmoottorissa esiintyvään kilisevään ääneen (nakutus).
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Kylmäliekkipalaminen · Katso lisää »
Lähdejännite
Lähdejännite on ideaalisen jännitelähteen napojen välinen potentiaaliero.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Lähdejännite · Katso lisää »
Le Châtelier’n periaate
Le Châtelier'n periaate ilmaisee kemiallisen tasapainoreaktion siirtymissuunnan häirittäessä reaktion termodynaamista tasapainotilaa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Le Châtelier’n periaate · Katso lisää »
Ligandi
Ligandi voi tarkoittaa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ligandi · Katso lisää »
Liukeneminen
Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriittikiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Liukeneminen · Katso lisää »
Liukoisuus
Liukoisuus ilmoittaa liuenneen aineen määrän kyseisessä kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Liukoisuus · Katso lisää »
Liukoisuustulo
Liukoisuustulo kuvaa niukkaliukoisen ioniyhdisteen pitoisuutta sen kylläisessä liuoksessa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Liukoisuustulo · Katso lisää »
Liuos
vettä sekoittamalla saadaan aikaan liuos suolahapoksi Liuos on seos jossa kaksi tai useampia aineita on sekoittunut toisiinsa muodostaen yhtenäisen faasin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Liuos · Katso lisää »
Liuotin
Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Liuotin · Katso lisää »
Maa-alkalimetalli
Maa-alkalimetallit ovat jaksollisen järjestelmän toinen pääryhmä, johon kuuluvat seuraavat alkuaineet: beryllium, magnesium, kalsium, strontium, barium ja radium.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Maa-alkalimetalli · Katso lisää »
Malmi
hematiittia sisältävä raitainen rautamuodostuma Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Malmi · Katso lisää »
Massaluku
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Massaluku · Katso lisää »
Massavaikutuksen laki
Kemiallisessa reaktiossa, joka etenee tasapainoon ja on palautuva (reversiibeli), vaikuttaa massavaikutuksen laki eli tasapainolaki.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Massavaikutuksen laki · Katso lisää »
Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta osallistua hapetus-pelkistysreaktioon toisen metallin kanssa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja · Katso lisää »
Metalliseos
Teräsvaijeria - teräs on raudan ja hiilen metalliseos. Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Metalliseos · Katso lisää »
Metallisidos
Metallisidoksessa vapaa "elektronikaasu" (keltaiset pallot) liikkuvat eri puolilla atomeja.Metallisidos on metalliatomien välillä vallitseva kemiallinen sidos.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Metallisidos · Katso lisää »
Molekulaarinen jakaumafunktio
Kemiallisen molekyylin (tai ionin tai radikaalin) energia koostuu rotaatio-, vibraatio- ja elektronienergiasta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Molekulaarinen jakaumafunktio · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Molekyyli · Katso lisää »
Monityydyttymätön rasvahappo
Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) ovat varsinkin kasvirasvoissa esiintyviä rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Monityydyttymätön rasvahappo · Katso lisää »
Monomeeri
Styreeni on polystyreenin monomeeri. Polymerisaatiossa bentseenirenkaan ulkopuolinen kaksoissidos hajoaa ja muodostuu sidoksia toisiin styreenimolekyyleihin. Monomeeri (kreik. mono "yksi" ja meros "osa") on pieni molekyyli, joka voi sitoutua kemiallisesti toisiin monomeereihin muodostaen polymeerin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Monomeeri · Katso lisää »
Mooli
Mooli (yksikön tunnus mol) on ainemäärän mittayksikkö.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Mooli · Katso lisää »
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Moolimassa · Katso lisää »
Morse-potentiaali
Morse-potentiaali kuvaa kaksiatomisen molekyylin ydinten välistä potentiaalienergiaa sidospituuden funktiona.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Morse-potentiaali · Katso lisää »
Nernstin teoreema
Termodynamiikan kolmannen pääsäännön mukaan täydellisesti kiteytyneen yhdisteen entropia lähestyy nollaa lämpötilan lähestyessä absoluuttista nollapistettä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Nernstin teoreema · Katso lisää »
Neutraloituminen
Kemiassa neutraloituminen on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu, kun happo ja emäs kumoavat toistensa happamuuden ja emäksisyyden täysin, ja reaktion edettyä loppuun muodostuu vain neutraaleja yhdisteitä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Neutraloituminen · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Neutroni · Katso lisää »
Nitrifikaatio
Nitrifikaatio on aerobinen prosessi, jossa nitrifikaatiobakteerit muuttavat kemiallisilla muutoksilla ammonium-muodossa olevaa typpeä nitriitti- ja nitraatti-muotoiseksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Nitrifikaatio · Katso lisää »
NTP
NTP on kemiassa ja fysiikassa käytetty normaalilämpötila ja -paine.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja NTP · Katso lisää »
Oksidi
Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Oksidi · Katso lisää »
Oksoniumioni
Oksonium-ionin kemiallinen kaava. Oksoniumioni on mikä hyvänsä hapen kationi, jolla on kolme sidosta ja sen varaus on +I.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Oksoniumioni · Katso lisää »
Ominaislämpökapasiteetti
Ominaislämpökapasiteetti eli ominaislämpö (tunnus c) kuvaa, kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Ominaislämpökapasiteetti · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Osmoosi
Osmoosi on liuottimen diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Osmoosi · Katso lisää »
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Palaminen · Katso lisää »
Paulin kieltosääntö
Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »
Pääkvanttiluku
Pääkvanttiluku n ilmaisee elektronin Bohrin atomimallin mukaisen energiatason järjestysluvun, eli kertoo millä energiatasolla elektroni sijaitsee.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Pääkvanttiluku · Katso lisää »
Peptidi
Peptidit ovat polyamideja, jotka koostuvat kahdesta tai enintään noin 50:stä kovalenttisesti toisiinsa peptidi- tai isopeptidisidoksin yhtyneestä aminohaposta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Peptidi · Katso lisää »
Polymeeri
Polymeeri on molekyyli, jossa useat (vähintään 50 kpl) pienet molekyylit eli monomeerit ovat liittyneet toisiinsa kemiallisin sidoksin katalyyttien vaikutuksesta prosessissa, jota kutsutaan polymerisaatioksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Polymeeri · Katso lisää »
Poolisuus
osittaisvarauksen, molemmat vetyatomit positiivisen. Varausjakauman epätasaisuus eli poolisuus tarkoittaa elektronitiheyden jakautumista molekyylissä niin, että siihen syntyy negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet päät.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Poolisuus · Katso lisää »
Primäärinen alkoholi
Primäärinen alkoholi on alkoholi, jossa hydroksyyliryhmä (-OH) on kiinnittynyt hiiliatomiin, josta lähtee sidos korkeintaan yhteen hiiliatomiin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Primäärinen alkoholi · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Proteiini · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Protoni · Katso lisää »
Puolimetalli
Puolimetalleiksi kutsutaan alkuaineita, joilla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia tietyissä olosuhteissa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Puolimetalli · Katso lisää »
Puskuriliuos
Puskuriliuos on liuos, jonka pH-arvo ei muutu huomattavasti happoa tai emästä lisättäessä tai liuosta laimennettaessa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Puskuriliuos · Katso lisää »
Radikaali
Radikaali voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Radikaali · Katso lisää »
Rakenneisomeria
Rakenneisomeriassa eli konstituutioisomeriassa atomien, sidosten ja funktionaalisten ryhmien paikat vaihtelevat.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Rakenneisomeria · Katso lisää »
Rakennekaava
Kortisonin rakennekaava. Rakennekaava ilmaisee molekyylin atomien määrän sekä sen, kuinka atomit ovat sitoutuneet toisiinsa.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Rakennekaava · Katso lisää »
Raskasmetalli
Metallista elohopeaa lasiastiassa. Raskasmetalli on yleisnimitys erilaisille ympäristölle ja terveydelle haitallisille metalleille ja puolimetalleille, joilla on suuri tiheys, massa ja järjestysluku.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Raskasmetalli · Katso lisää »
Rasvahapot
Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Rasvahapot · Katso lisää »
Reaktionopeus
Kemiallisen reaktion reaktionopeus kuvaa, kuinka paljon lähtöainetta kuluu tai kuinka paljon reaktion lopputuotetta syntyy ajanyksikköä kohti.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Reaktionopeus · Katso lisää »
Rikastus
Rikastus on erityinen menetelmä, jossa aineen rikastusastetta jonkin sisältämänsä komponentin suhteen nostetaan.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Rikastus · Katso lisää »
RRKM-teoria
RRKM-teoria, Rice–Ramsperger–Kassel–Marcus -teoria, on mikrokanoninen siirtymätilateoria ja se yhdistää unimolekulaarisen reaktion tilastollisen teorian ja Siirtymätilateorian.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja RRKM-teoria · Katso lisää »
Sekundäärinen alkoholi
Sekundäärinen alkoholi on alkoholi, jossa hydroksyyliryhmä (-OH) on kiinnittynyt hiileen, josta lähtee sidokset kahteen muuhun hiileen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Sekundäärinen alkoholi · Katso lisää »
Selluloosa
Selluloosa Selluloosa Selluloosa (C6H10O5)n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Selluloosa · Katso lisää »
Seos
Seos on vähintään kahden aineen muodostama yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa yhdisteeksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Seos · Katso lisää »
Sidosenergia
Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Sidosenergia · Katso lisää »
Siirtymätilateoria
Kemiallisen reaktion kinetiikkaa voidaan tarkastella teoreettisesti siirtymätilateorian avulla, jolloin reaktion nopeusvakio voidaan määrittää ilman empiirisiä mittauksia tai parametrejä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Siirtymätilateoria · Katso lisää »
Sivukvanttiluku
Sivukvanttiluku l kuvaa sen atomiorbitaalin avaruudellista muotoa ja symmetriaa, jolta elektroni todennäköisimmin löytyy.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Sivukvanttiluku · Katso lisää »
Soluseinä
Läpinäkyvien soluseinien erottamia kasvisoluja Soluseinä on kasvisolujen ja lähes kaikkien bakteerien solukalvon ulkopuolinen rakenne.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Soluseinä · Katso lisää »
Spinkvanttiluku
Spinkvanttiluku kuvaa atomaarisen hiukkasen kuten atomiytimen tai alkeishiukkasen, esimerkiksi elektronin, spiniä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Spinkvanttiluku · Katso lisää »
Steerinen este
Tri(tert-butyyli)amiini on esimerkki steerisesti estyneestä molekyylistä Steerinen este eli steerinen vaikutus on atomien ja atomiryhmien koosta aiheutuva kemiallisen reaktion nopeutta alentava tekijä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Steerinen este · Katso lisää »
Stereoisomeria
Isomerian karkea luokittelu. Stereokemiassa stereoisomeria (IUPAC-termi) eli avaruusisomeria (epävirallinen termi) on isomerian muoto, jota ilmentävissä molekyyleissä atomien keskinäiset sitoutumisjärjestykset ja sidoskertaluokat ovat samat, mutta niiden kolmiulotteinen eli avaruudellinen suuntautuminen on erilainen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Stereoisomeria · Katso lisää »
Substituutio (kemia)
Substituutio- eli korvausreaktio on kemiallinen reaktio, jossa atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Substituutio (kemia) · Katso lisää »
Sulaminen
Kaavio Sulaminen on kiinteän olomuodon muuttumista nesteeksi.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Sulaminen · Katso lisää »
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Sulamispiste · Katso lisää »
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Suola · Katso lisää »
Synteesi
Synteesi (kreikan kielestä syn ’summa’ ja thesis ’asema’) ymmärretään yleensä kahden tai useamman jo olemassa olevan asian yhdistämiseksi, josta muodostuu uusi asia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Synteesi · Katso lisää »
Taitekerroin
Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Taitekerroin · Katso lisää »
Tasapainovakio
Tasapainovakio on reaktiokohtainen, reaktioon osallistuvien aineiden suhteita ja reaktion tasapainoa kuvaava arvo.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Tasapainovakio · Katso lisää »
Törmäysteoria
Törmäysteoria on matemaattinen malli, joka kuvaa kemiallisten reaktioiden tapahtumista ja reaktionopeuksia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Törmäysteoria · Katso lisää »
Termodynaaminen tasapaino
Fysikaalinen järjestelmä on termodynaamisessa tasapainossa, jos siinä ei tapahdu vapaaehtoisesti minkäänlaisia makroskooppisia muutoksia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Termodynaaminen tasapaino · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Tiheys · Katso lisää »
Tislaus
Tislauslaitteisto Tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Tislaus · Katso lisää »
Titraus
Titrausta Titraus perustuu tutkittavaan näytteeseen lisättävän titranttiliuoksen ja näytteen väliseen reaktioon, jota tarkastellaan indikaattorin tai jonkin mittalaitteen, kuten pH-mittarin avulla.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Titraus · Katso lisää »
Uuttaminen
Video laboratoriovälineillä tapahtuvasta uuttamisesta. Uuttaminen eli uutto eli ekstraktio on kemiallinen erotusmenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Uuttaminen · Katso lisää »
Vaahto
Meri vaahtoaa. Vaahtoa cappuccinon päällä. Vaahto on seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisälle on jäänyt kaasukuplia.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Vaahto · Katso lisää »
Vahva emäs
Vahva emäs on aine, jonka voi tasapainotilassa olettaa neutraloivan hapon täysin.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Vahva emäs · Katso lisää »
Vahva happo
Rikkihappo on vahva happo. Jokainen rikkihappo-molekyyli luovuttaa vetyionin vesiliuoksessa. Vahva happo on happo, jonka vetyionien tuotantoreaktion voidaan olettaa tapahtuvan loppuun asti.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Vahva happo · Katso lisää »
Valenssielektroni
Valenssielektroni on atomin ylimmällä kuorella oleva elektroni, joka osallistuu kemiallisten sidosten muodostamiseen.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Valenssielektroni · Katso lisää »
Van der Waalsin voima
Van der Waalsin voimat ovat intermolekulaarisia eli molekyylien välisiä heikkoja voimia, jotka johtuvat dipolivuorovaikutuksista.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Van der Waalsin voima · Katso lisää »
Veden ionitulo
Veden ionitulo on lauseke, joka on johdettu veden autoprotolyysireaktion tasapainovakion lausekkeesta.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Veden ionitulo · Katso lisää »
Veden kovuus
Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Veden kovuus · Katso lisää »
Vetysidos
osittaisvaraukset pikkudeltalla. Vetysidos on happi- (O), typpi- (N) tai fluoriatomiin (F) liittyneen vetyatomin (H) ja toisen happi-, typpi- tai fluoriatomin vapaan elektroniparin välinen elektrostaattinen vetovoima.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Vetysidos · Katso lisää »
Viivakaava
Essitalopraamin viivakaava. Siinä on heteroatomi, kolmoissidos, bentseenirenkaita ja stereokemian rakenteita. Isobutanolin (CH3)2CHCH2OH) viivakaava. Alavasemmalla ja ylhäällä olevat viivojen päätepisteet tarkoittavat hiiliatomeja, joihin on sitoutunut kolme vetyatomia. Haarautumiskohdassa, josta lähtee viiva kolmeen suuntaan, on hiiliatomi, johon kaavioon merkittyjen sidosten lisäksi on sitoutunut yksi vetyatomi. Siitä oikealle lähtevän viivan mutka tarkoittaa hiiliatomia, johon on kaavioon merkittyjen sidosten lisäksi sitoutunut kaksi vetyatomia. OH tarkoittaa yhden happi- ja yhden vetyatomin muodostamaa atomiryhmää, hydroksyyliryhmää. Viivakaava on yksinkertaisin tapa mallintaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita.
Uusi!!: Luettelo kemian termeistä ja Viivakaava · Katso lisää »
