45 suhteet: Alkeisreaktio, Arrheniuksen yhtälö, Autokatalyyttinen reaktio, Boltzmannin jakauma, Differentiaaliyhtälö, Diffuusio, Energia, Faasi, Fysikaalinen kemia, Ilmakemia, Inhibiittori, Integraaliyhtälö, Katalyytti, Konsentraatio, Laskennallinen kemia, Lämpötila, Liuotin, Ludwig Wilhelmy, Luettelo reaktiokinetiikan ja -mallinnuksen Nobelin kemianpalkinnon saaneista, Massavaikutuksen laki, Michaelis–Menten-kinetiikka, Molekyylien väliset voimat, Nopeusvakio, Nukleofiilinen substituutio, Osapaine, Paine, Partiaalinen moolisuure, Polarimetri, Poolisuus, Proteiini, Reaktiomekanismi, RRKM-teoria, Sakkaroosi, Siirtymätilateoria, Stoikiometria, Suolahappo, Systeemi (termodynamiikka), Tasapainovakio, Termodynaaminen tasapaino, Termodynamiikka, Unimolekulaarinen reaktio, Vetykloridi, Vetysidos, Viskositeetti, Yhtälö.
Alkeisreaktio
Alkeisreaktio on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu yhdessä vaiheessa muodostaen vain yhden siirtymätilan.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Alkeisreaktio · Katso lisää »
Arrheniuksen yhtälö
Arrheniuksen yhtälö kuvaa kemiallisen reaktion nopeusvakion riippuvuutta lämpötilasta.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Arrheniuksen yhtälö · Katso lisää »
Autokatalyyttinen reaktio
Autokatalyyttinen reaktio eli itseäänkatalysoiva reaktio on kemiallinen reaktio, jossa ainakin yksi reaktiotuote katalysoi eli edistää reaktiota.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Autokatalyyttinen reaktio · Katso lisää »
Boltzmannin jakauma
Boltzmannin jakauma eli Maxwellin–Boltzmannin statistiikka ilmaisee klassisista partikkeleista koostuvan järjestelmän yksittäisen tilan miehitystodennäköisyyden tilan energian ja lämpötilan funktiona.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Boltzmannin jakauma · Katso lisää »
Differentiaaliyhtälö
Differentiaaliyhtälöllä tarkoitetaan matematiikassa yhtälöä, jossa esiintyy tuntematon yhden tai useamman muuttujan funktio sekä sen derivaattoja.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Differentiaaliyhtälö · Katso lisää »
Diffuusio
Diffuusio vesilasissa. Vasemmanpuolisessa lasissa kaikki partikkelit ovat lähekkäin lasin yläreunassa. Oikeanpuolisessa lasissa näkyy, miten ne diffuusion myötä ovat sekoittuneet tasaisesti koko lasiin. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Diffuusio · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Energia · Katso lisää »
Faasi
Lasi, ilma, jää ja juoma muodostavat kukin oman faasinsa Faasi eli olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jota erottaa rajapinta toisesta faasista.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Faasi · Katso lisää »
Fysikaalinen kemia
Fysikaalinen kemia tai fysikokemia on tieteenala, jossa sovelletaan fysiikan menetelmiä kemian ongelmien ratkaisemiseksi.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Fysikaalinen kemia · Katso lisää »
Ilmakemia
Ilmakemia on ilmakehätieteisiin kuuluva luonnontieteiden ala, joka tutkii ilman reaktiivisia yhdisteitä kemiallisia prosesseja ja lähteitä ilmakehässä.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Ilmakemia · Katso lisää »
Inhibiittori
Inhibiittori on kemiassa aine, joka hidastaa kemiallista reaktiota ja biokemiassa aine, joka estää entsyymin toiminnan joko kokonaan tai osittain.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Inhibiittori · Katso lisää »
Integraaliyhtälö
Integraaliyhtälö on yhtälö, jossa esiintyy integraalin sisällä tuntematon funktio.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Integraaliyhtälö · Katso lisää »
Katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Katalyytti · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Konsentraatio · Katso lisää »
Laskennallinen kemia
Laskennallisessa kemiassa tutkitaan eri molekyylien ominaisuuksia ja välisiä reaktioita. Kuvassa dityppitetraoksidin sidoksen potentiaalienergia typpi-typpi-etäisyyden funktiona sekä elektronitiheyspinta molekyylin ympärillä eri reaktiovaiheissa. Kieli.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Laskennallinen kemia · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Lämpötila · Katso lisää »
Liuotin
Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Liuotin · Katso lisää »
Ludwig Wilhelmy
Ludwig Ferdinand Wilhelmy (25. joulukuuta 1812 Stargard, Preussi (nykyään Puolaa) – 18. helmikuuta 1864 Berliini) oli saksalainen kemisti, joka julkaisi ensimmäisenä kemiallisen kinetiikan alaan kuuluvan kvantitatiivisen tutkimuksen.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Ludwig Wilhelmy · Katso lisää »
Luettelo reaktiokinetiikan ja -mallinnuksen Nobelin kemianpalkinnon saaneista
Nobelin kemianpalkinto on Ruotsin Nobelakatemian toimesta myönnetty kuusi kertaa reaktiokinetiikan tutkimuksesta ja kerran kemiallisen järjestelmän mallinnuksesta.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Luettelo reaktiokinetiikan ja -mallinnuksen Nobelin kemianpalkinnon saaneista · Katso lisää »
Massavaikutuksen laki
Kemiallisessa reaktiossa, joka etenee tasapainoon ja on palautuva (reversiibeli), vaikuttaa massavaikutuksen laki eli tasapainolaki.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Massavaikutuksen laki · Katso lisää »
Michaelis–Menten-kinetiikka
Michaelis–Menten-kinetiikka kuvaa entsymaattisesti katalysoitujen reaktioiden kinetiikkaa, kun reaktiossa on läsnä yksi substraatti.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Michaelis–Menten-kinetiikka · Katso lisää »
Molekyylien väliset voimat
Molekyylien väliset voimat ovat heikkoja vuorovaikutusenergioita, jotka vaikuttavat erillisten molekyylien (tai atomien tai ionien) välillä.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Molekyylien väliset voimat · Katso lisää »
Nopeusvakio
Kemiallisen reaktion nopeusvakio k on kemiallisessa kinetiikassa reaktionopeuteen vaikuttava reagenssien konsentraatioista riippumaton tekijä.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Nopeusvakio · Katso lisää »
Nukleofiilinen substituutio
Nukleofiilinen substituutio on substituutioreaktiotyyppi, jossa nukleofiili korvaa orgaanisen yhdisteen rakenteessa lähtevän ryhmän.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Nukleofiilinen substituutio · Katso lisää »
Osapaine
Osapaine on kaasuseoksen yksittäisen komponentin tuottama osuus kaasun kokonaispaineesta.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Osapaine · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Paine · Katso lisää »
Partiaalinen moolisuure
Partiaalinen moolisuure (Ȳi) on ekstensiivisessä suureessa havaittava muutos, kun puhtaan aineen joukkoon lisätään äärimmäisen pieni määrä toista ainetta, jolloin muodostuu seos.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Partiaalinen moolisuure · Katso lisää »
Polarimetri
Krüss Optronicin valmistama polarimetri Polarimetri on laite, jota käytetään määrittämään optisesti aktiivisen yhdisteen kykyä kääntää tasopolarisoidun sähkömagneettisen säteilyn, tyypillisimmin näkyvän valon, polarisaatiosuuntaa.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Polarimetri · Katso lisää »
Poolisuus
osittaisvarauksen, molemmat vetyatomit positiivisen. Varausjakauman epätasaisuus eli poolisuus tarkoittaa elektronitiheyden jakautumista molekyylissä niin, että siihen syntyy negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet päät.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Poolisuus · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Proteiini · Katso lisää »
Reaktiomekanismi
Reaktiomekanismi on yksityiskohtainen kuvaus tavasta, jolla kemiallinen reaktio tapahtuu.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Reaktiomekanismi · Katso lisää »
RRKM-teoria
RRKM-teoria, Rice–Ramsperger–Kassel–Marcus -teoria, on mikrokanoninen siirtymätilateoria ja se yhdistää unimolekulaarisen reaktion tilastollisen teorian ja Siirtymätilateorian.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja RRKM-teoria · Katso lisää »
Sakkaroosi
Sakkaroosi (C12H22O11) on disakkarideihin kuuluva sokeri, jota kutsutaan myös ruokosokeriksi, sukroosiksi tai (tavalliseksi) sokeriksi.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Sakkaroosi · Katso lisää »
Siirtymätilateoria
Kemiallisen reaktion kinetiikkaa voidaan tarkastella teoreettisesti siirtymätilateorian avulla, jolloin reaktion nopeusvakio voidaan määrittää ilman empiirisiä mittauksia tai parametrejä.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Siirtymätilateoria · Katso lisää »
Stoikiometria
Stoikiometria (aikaisemmin käytetty myös muotoa stökiometria) on kemian osa-alue, joka tutkii aineiden määriä, niiden suhteita sekä näiden muuttumista kemiallisissa reaktioissa.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Stoikiometria · Katso lisää »
Suolahappo
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Suolahappo · Katso lisää »
Systeemi (termodynamiikka)
Systeemi (kr. sýstēma 'yhdistäminen'.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Systeemi (termodynamiikka) · Katso lisää »
Tasapainovakio
Tasapainovakio on reaktiokohtainen, reaktioon osallistuvien aineiden suhteita ja reaktion tasapainoa kuvaava arvo.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Tasapainovakio · Katso lisää »
Termodynaaminen tasapaino
Fysikaalinen järjestelmä on termodynaamisessa tasapainossa, jos siinä ei tapahdu vapaaehtoisesti minkäänlaisia makroskooppisia muutoksia.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Termodynaaminen tasapaino · Katso lisää »
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Unimolekulaarinen reaktio
Unimolekulaarinen reaktio on kemiallinen reaktio, jonka kertaluku on 1.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Unimolekulaarinen reaktio · Katso lisää »
Vetykloridi
Vetykloridi eli kloorivety (HCl) on vedyn ja kloorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste, joka kuuluu vetyhalideihin.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Vetykloridi · Katso lisää »
Vetysidos
osittaisvaraukset pikkudeltalla. Vetysidos on happi- (O), typpi- (N) tai fluoriatomiin (F) liittyneen vetyatomin (H) ja toisen happi-, typpi- tai fluoriatomin vapaan elektroniparin välinen elektrostaattinen vetovoima.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Vetysidos · Katso lisää »
Viskositeetti
Havainnekuva kahden nesteen viskositeetista. Violetin nesteen viskositeetti on kirkasta korkeampi. Viskositeetti (sitkaus) on suure, joka kuvaa fluidin (lähinnä nesteen tai kaasun) kykyä vastustaa virtaamista.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Viskositeetti · Katso lisää »
Yhtälö
Yhtälö on kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus.
Uusi!!: Reaktiokinetiikka ja Yhtälö · Katso lisää »