Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
50 suhteet: Aleksei Mihailovitš, Amfiboliitti, Arkangelin kuvernementti, Aunuksen kuvernementti, Belomorsk, Belomorskin piiri, Kansallisuus, Kantalahti, Karhumäki, Karjalaiset (kansa), Karjalan tasavalta, Katedraali, Kemijoki (Viena), Kemin piiri, Keskiaika, Komsomol, Kostamus, Kuola (kaupunki), Kuusema, Kuzovin luonnonsuojelualue, Louhi (Karjalan tasavalta), Marfa Boretskaja, Meri-ilmasto, Murmansk, Muurmannin rata, Novgorod, P21 (valtatie), Papinsaari (Kemin piiri), Petroskoi, Pietari (kaupunki), Puola, Ruotsi, Segeža, Sergei Prokudin-Gorski, Solovetskin luostari, Sosnavitsa, Strategia, Suuri Pohjan sota, Tšuuppa, Toinen maailmansota, Tsaari, Tsasouna, Uhtua, Ukrainalaiset, Valkovenäläiset, Vääräkoski, Venäjä, Venäjän sisällissota, Venäläiset, Vienanmeri.
Aleksei Mihailovitš
Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Aleksei Mihailovitš · Katso lisää »
Amfiboliitti
Amfiboliitti on vihertävä tai mustanharmaa, kimaltava metamorfinen kivilaji.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Amfiboliitti · Katso lisää »
Arkangelin kuvernementti
Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784-1929.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Arkangelin kuvernementti · Katso lisää »
Aunuksen kuvernementti
Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Aunuksen kuvernementti · Katso lisää »
Belomorsk
Belomorskin kaupunkikunta piirin kartalla. Belomorskin rautatieasema. Vienanmeren kanava Belomorskissa. Näkymä Sorokanlahdelle. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1916. Belomorsk (vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, Soroka, suom. Sorokka) on kaupunki, kaupunkikunta ja Belomorskin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Belomorsk · Katso lisää »
Belomorskin piiri
Belomorskin piiri on yksi Karjalan tasavallan hallintopiireistä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Belomorskin piiri · Katso lisää »
Kansallisuus
Kansallisuus merkitsee johonkin kansaan tai jollekin kansalle kuuluvuutta.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kansallisuus · Katso lisää »
Kantalahti
Kantalahti (aikaisemmin Kannanlahti) on.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kantalahti · Katso lisää »
Karhumäki
Rufin Gaben suunnittelema Karhumäen rautatieasema. Vienanmeren–Itämeren kanavahallinnon hotellirakennus. Karhumäen kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Karhumäki on kaupunki, kaupunkikunta ja Karhumäen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Karhumäki · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Katedraali
Notre Damen katedraali Pariisissa. Turun tuomiokirkko. Wawelin katedraali Krakovassa, Puolassa. Katedraali eli tuomiokirkko on monissa kristillisissä tunnustus- ja kirkkokunnissa hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Katedraali · Katso lisää »
Kemijoki (Viena)
273x273px Kemijoki eli Vienan Kemijoki (myös Kemi) on Vienan Kemijoen vesistön Vienanmereen laskeva laskujoki Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kemijoki (Viena) · Katso lisää »
Kemin piiri
Kemin piiri on hallinnollinen alue Vienmeren rannalla ja Vienan Kemijoen alajuoksun ympärillä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kemin piiri · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Keskiaika · Katso lisää »
Komsomol
VLKSM:n logo Komsomol-aiheinen postimerkki vuodelta 1966. Komsomolin liittokokous Kremlin kongressipalatsissa vuonna 1987. Komsomol eli Yleisliittolainen Leninin kommunistinen nuorisoliitto (lyh. ВЛКСM, VLKSM) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestö.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Komsomol · Katso lisää »
Kostamus
Kostamus on kaivosteollisuuskaupunki Kontokkijärven etelä- ja itäpuolella Karjalan tasavallassa, Venäjällä, lähellä Suomen rajaa.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kostamus · Katso lisää »
Kuola (kaupunki)
Kuolan kaupunkikunta Kuolan piirin kartalla. Kuola ("Cola") hollantilaisella vuoden 1601 kartalla. Kuolan linnoituksen pienoismalli. Vuonna 1804 rakennettu Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali. Kuola on kaupunki, kaupunkikunta ja Kuolan piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kuola (kaupunki) · Katso lisää »
Kuusema
Kuuseman kunta Kemin piirin kartalla. Kuusema on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kemin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kuusema · Katso lisää »
Kuzovin luonnonsuojelualue
Kuzovin luonnonsuojelualue on "alueellisesti merkittävä" saaristoa suojeleva luonnonsuojelualue Vienan Kemin kaupungin edustalla Vienanmeren Äänislahdessa.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Kuzovin luonnonsuojelualue · Katso lisää »
Louhi (Karjalan tasavalta)
Louhen kaupunkikunta Louhen piirin kartalla. Louhi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Louhen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Louhi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »
Marfa Boretskaja
Novgorodin vetšen tuhon hetkellä'', Klavdi Lebedev Venäläisen taiteen museo, Pietari Marfa Ivanovna Boretskaja, joka tunnetaan myös nimellä pormestari Marfa tai Novgorodin kuningatar, syntyi poliittisesti vaikutusvaltaiseen Lošinski-sukuun ja oli Isaak Andrejevitš Boretskin vaimo, joka oli Novgorodin posadnik vuosina 1438-1439 ja uudelleen vuonna 1453.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Marfa Boretskaja · Katso lisää »
Meri-ilmasto
Meri-ilmasto on kostea ilmastotyyppi, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Meri-ilmasto · Katso lisää »
Murmansk
Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Murmansk · Katso lisää »
Muurmannin rata
Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Muurmannin rata · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Novgorod · Katso lisää »
P21 (valtatie)
P21 (punaisella) ja Venäjän valtatieverkko thumb Valtatie P21 "Kuola" on Pietarin ja Murmanskin välinen päävaltatie Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja P21 (valtatie) · Katso lisää »
Papinsaari (Kemin piiri)
Papinsaaren kunta Kemin piirin kartalla. Papinsaari eli Rabotšeostrovsk (suomeksi myös Vallankumoussaari) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kemin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Papinsaari (Kemin piiri) · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Petroskoi · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Puola · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Ruotsi · Katso lisää »
Segeža
Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla. Segeža (suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Segeža · Katso lisää »
Sergei Prokudin-Gorski
Sergei Prokudin-Gorski vuonna 1906. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski (30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1863 Funikova Gora – 27. syyskuuta 1944 Pariisi) oli venäläinen kemisti ja valokuvaaja.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Sergei Prokudin-Gorski · Katso lisää »
Solovetskin luostari
Solovetskin luostari linnanmuurin ympäröimänä (2017) Julkisivu merelle Luostarin muuria vuonna 1915 Solovetskin luostari on historiallinen ortodoksisen kirkon luostari Venäjän Arkangelin alueella läntisellä Vienanmerellä sijaitsevilla Solovetskin saarilla.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Solovetskin luostari · Katso lisää »
Sosnavitsa
Sosnavitsan kunta Belomorskin piirin kartalla. Sosnavitsa on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Belomorskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Sosnavitsa · Katso lisää »
Strategia
Strategia (’sotaväki’) tarkoittaa suunnitelmaa, jolla tavoiteltu päämäärä pyritään saavuttamaan.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Strategia · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Tšuuppa
Panoraamakuva Tšuupasta mereltä päin katsottuna. Tšuuppa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Tšuuppa · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Tsaari · Katso lisää »
Tsasouna
Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna. Kieli.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Tsasouna · Katso lisää »
Uhtua
Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Uhtua · Katso lisää »
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Ukrainalaiset · Katso lisää »
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Valkovenäläiset · Katso lisää »
Vääräkoski
Vääräkosken kunta Kemin piirin kartalla. Vääräkoski (karjalaksi Viäräkoški) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kemin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Vääräkoski · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Venäläiset · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Kemi (Viena) ja Vienanmeri · Katso lisää »
