97 suhteet: Aarne Salminen, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Christian Oesch, Eduard Ausfeld, Eero Nero, Einar Johansson, Eljas Erkko, Ensimmäinen maailmansota, Eric Schauman, Erik Heinrichs, Erik Jernström, Erkki Viitasalo, Freedricksz, Friedel Jacobsson, Gabriel von Bonsdorff (jääkäri), Gustaf Taucher, Harald Öhquist, Helsingin yliopisto, Helsinki, Hietaniemen hautausmaa, Jalmari Finne, Jatkosota, Jääkärien sotilasarvojärjestelmä, Jääkäripataljoona 27, Józef Piłsudski, K. M. Wallenius, Kannaksen suurhyökkäys 1944, Kansa taisteli, Karjalainen Osakunta, Karjalan armeija, Karjalankannas, Karl Mandelin, Kenraaliluutnantti, Kiljusen herrasväki, Knut Solin, Korkein oikeus (Suomi), Kunniatohtori, Lars Homén, Lauri Malmberg, Lützenin taistelu, Liepāja, Lockstedter Lager, Lockstedtin harjoitusjoukko, Luettelo Suomen lyhyimmistä ministerikausista, Luettelo Suomen ministereistä, Mannerheim-risti, Maximilian Savonius, Mäntsälän kapina, Metz, Misa, ..., Oesch, Osvald Sivén, Paul Ljungberg, Pyhäjärvi Vpl, Rannikkoryhmä, Ranska, Raudun taistelu, Rautaristi, Ruben Lagus, Sortavala, Sotakorkeakoulu, Sotaylioikeus, Sulo Malm, Sunilan II hallitus, Suomen IV armeijakunta (jatkosota), Suomen sisällissota, Sveitsi, Talvisota, Taubilan kartano, Tauno Ilmoniemi, Torsten Lesch, Turun yliopisto, Ulrich von Coler, Urho Sihvonen, Valkoinen armeija (Suomi), Väinö Heikkinen, Väinö Sutinen, Versailles, Viipurinlahden taistelu (1940), Yrjö Salminen, 10. heinäkuuta, 1892, 1911, 1915, 1917, 1918, 1920, 1944, 1946, 1948, 1960, 1978, 25. helmikuuta, 26. kesäkuuta, 28. maaliskuuta, 8. elokuuta, 8. jääkäripataljoona. Laajenna indeksi (47 lisää) »
Aarne Salminen
Aarne Antero Johannes Salminen (9. helmikuuta 1894 Köyliö – 7. maaliskuuta 1965) oli suomalainen jääkärimajuri.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Aarne Salminen · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Christian Oesch
Christian Oesch (24. marraskuuta 1860 Schwarzenegg, Sveitsi – 25. marraskuuta 1935 Sortavala, Suomi) oli sveitsiläinen vuonna 1879 valtion kutsusta Suomeen saapunut meijeristi, jonka päätehtävä oli maidonjalostuksen ja karjatalouden ohjaaminen Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Christian Oesch · Katso lisää »
Eduard Ausfeld
Suomalaisen jääkäripataljoonan päällystöä Libaussa syksyllä 1917. Ausfeld keskirivissä viidentenä vasemmalta. Ernst Wilhelm Eduard Ausfeld (myös Ausfelt; 18. elokuuta 1885 Wiesbaden – 31. elokuuta 1946 Potsdam) oli saksalainen eversti, joka komensi suomalaisia joukkoja Suomen sisällissodassa vuonna 1918.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Eduard Ausfeld · Katso lisää »
Eero Nero
Eero Veikko Nero (8. lokakuuta 1916 Rovaniemi – 17. heinäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen upseeri ja jatkosodan aikana sotavankileirin komentaja, joka tuomittiin myöhemmin tässä tehtävässä tekemistään rikoksista vankeuteen.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Eero Nero · Katso lisää »
Einar Johansson
Einar Vilhelm Johansson (6. syyskuuta 1885 Vaasa – 24. marraskuuta 1959) oli suomalainen jääkärimajuri.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Einar Johansson · Katso lisää »
Eljas Erkko
Juho Eljas Erkko (1. kesäkuuta 1895 Helsinki – 20. helmikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja sanomalehtimies.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Eljas Erkko · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Eric Schauman
Eric Balder Björnson Schauman Eric Balder Björnson Schauman (15. kesäkuuta 1895 Tammisaari – 1. marraskuuta 1966) oli suomalainen jääkärieversti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Eric Schauman · Katso lisää »
Erik Heinrichs
Axel Erik Heinrichs (21. heinäkuuta 1890 Helsinki – 16. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Erik Heinrichs · Katso lisää »
Erik Jernström
Torsten Erik Jernström. Torsten Erik Jernström (1. lokakuuta 1886 Hamina – 14. elokuuta 1971) oli suomalainen jääkärieversti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Erik Jernström · Katso lisää »
Erkki Viitasalo
Erkki Vilho Viitasalo oli suomalainen jääkärimajuri.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Erkki Viitasalo · Katso lisää »
Freedricksz
Freedericksz (on venäläinen aatelissuku, joka Suomessa on tullut tunnetuksi lahjoitusmaiden omistajana ja talonpoikien riistäjänä. Suvun varhaisin tunnettu edustaja on tiettävästi vuonna 1731 Arkangelissa mainittu kauppias Jürgen Freederiksz, jota on oletettu hollantilaiseksi. Vaihtoehtoisen teorian mukaan suku polveutuisi Arkangeliin venäläisten sotavankina tuodun ruotsalaisen sotilaan Jöran Fredrikinpojan pojasta Johanista. Keisarinna Katariina Suuri kohotti merkittäväksi liikemieheksi ja pankkiiriksi kohonneen Johan (Ivan) Freederikcszin (1723—1779) paroniksi vuonna 1773, minkä jälkeen hän alkoi käyttää nimeä von Freederikscz. 200x200px Suomen ritarihuoneeseen suvun suomalainen haara naturalisoitiin vuonna 1853 ja kirjattiin vapaaherrallisena sukuna numero 36 nimellä Freedricksz. - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 Suvun kreivillinen haara on mainittu Venäjän aatelisnimikirjan osan XIX (12.06.1914) sivulla 2. Suku hallitsi Vanhassa Suomessa useita kartanoita lahjoitusmaana. Touvilan (Taubila) kartano Pyhäjärvellä siirtyi vuonna 1774 Freederickszeille. Vapaaherra Andrei Freederickszsin kiristettyä talonpoikien verotusta alkoi vuosikymmeniä kestänyt kiista. Lopullisesti kiista ratkesi 1870-luvulla Suomen valtion lunastettua Freederickszeiltä Metsäpirtin pitäjän Saaroisten hovin maat 380 000 markan hintaan. Petäjärven lahjoitusmaahovin hankki vuonna 1775 omistukseensa pietarilainen pankkiiri, paroni Johan von Freedericksz (1723–1779) ostamalla sen Novgorodin kuvernööri Jakob Johan von Sieversiltä 35 000 ruplalla, hinta oli liki kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Sakkolan donaatioon kuului kauppakirjan mukaan kaksi hovileiriä – Petäjärvi ja Riiska – sekä useita myllyjä, sahoja ja viinapolttimoita. Näin Johan von Freederickszistä tuli Viipurin kuvernementin suurimpia lahjoitusmaaisäntiä. Omistajaperheen perinnönjaossa vuonna 1779 Sakkolan lahjoitusmaat siirtyivät Peter von Freederickszille (1786-1855). Suku sammui Suomessa mieslinjalta Woldemar Freederickszin kuoltua ilman miespuolista perillistä vuonna 1927 ja lopullisesti Ruotsiin muuttaneista tyttäristä viimeisen Eugenie Valeria Josefina Freedericksz Voeikovan (1867–1950) kuoltua lapsettomana vuonna 1950.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Freedricksz · Katso lisää »
Friedel Jacobsson
Martin Friedel Jacobson Martin Friedel Jacobson (Jacobsson) (21. heinäkuuta 1892 Anjala – 6. helmikuuta 1918 Tornio) oli filosofian maisteri ja jääkärimajuri.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Friedel Jacobsson · Katso lisää »
Gabriel von Bonsdorff (jääkäri)
Gabriel von Bonsdorff. Gabriel von Bonsdorff (16. tammikuuta 1893 Helsinki – 12. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti, metsänhoitaja, vapaaherra ja von Bonsdorff -aatelissuvun vapaaherrallisen haaran päämies.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Gabriel von Bonsdorff (jääkäri) · Katso lisää »
Gustaf Taucher
Gustaf Taucher Jarl Gustaf Gideon Taucher oli suomalais-saksalainen jääkärieversti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Gustaf Taucher · Katso lisää »
Harald Öhquist
Harald Öhquist (1. maaliskuuta 1891 Helsinki – 10. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja jääkäri.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Harald Öhquist · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Helsinki · Katso lisää »
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »
Jalmari Finne
Jalmari Finne ja Erkki Melartin 1890-luvulla. Adolf Jalmari Finne (11. elokuuta 1874 Kangasala – 3. tammikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja sekä suku- ja asutushistorioitsija.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Jalmari Finne · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Jatkosota · Katso lisää »
Jääkärien sotilasarvojärjestelmä
Suomalaisten jääkärien koulutuksen eri vaiheissa Saksassa käytettiin Saksan armeijasta poikkeavaa jääkärien arvoastejärjestelmää, joka johtui koulutettavien poikkeuksellisesta asemasta: jääkärien joukosta muodostettiin heille päällystö ja alipäällystö, joka toimi saksalaisen päällystön alaisena omana järjestelmänä.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Jääkärien sotilasarvojärjestelmä · Katso lisää »
Jääkäripataljoona 27
Jääkärimerkki. Jääkäripataljoona 27, virallisesti Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27, oli Saksan armeijassa vuosina 1915–1918 toiminut yksikkö, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista jääkäriliikkeen vapaaehtoisista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Jääkäripataljoona 27 · Katso lisää »
Józef Piłsudski
Józef Klemens Piłsudski (5. joulukuuta 1867 – 12. toukokuuta 1935) oli puolalainen vallankumouksellinen ja valtiomies, sotamarsalkka ja armeijan perustaja, itsenäisen Puolan ensimmäinen valtionpäämies (1918–1922) ja myöhemmin Puolan tosiasiallinen johtaja (1926–1935).
Uusi!!: Lennart Oesch ja Józef Piłsudski · Katso lisää »
K. M. Wallenius
Kurt Martti Wallenius (käytti Saksassa peitenimeä Walle), (25. heinäkuuta 1893 Kuopio – 15. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja kirjailija.
Uusi!!: Lennart Oesch ja K. M. Wallenius · Katso lisää »
Kannaksen suurhyökkäys 1944
Kannaksen suurhyökkäys oli Neuvostoliiton puna-armeijan kesällä 1944 Karjalankannaksella suorittama jatkosodan massiivinen sotatoimi.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Kannaksen suurhyökkäys 1944 · Katso lisää »
Kansa taisteli
Kansa taisteli – Miehet kertovat: kuvauksia sotiemme tapahtumista oli Sotamuisto-yhdistyksen yhdessä Sanoma Oy:n kanssa julkaisema suomalainen talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan muistelmia julkaissut aikakauslehti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Kansa taisteli · Katso lisää »
Karjalainen Osakunta
Karjalainen Osakunta syntyi Helsingin yliopiston osakuntakartalle 1905 Savo-karjalaisen osakunnan jakautuessa kahtia Savolaiseksi osakunnaksi ja Karjalaiseksi Osakunnaksi.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Karjalainen Osakunta · Katso lisää »
Karjalan armeija
Karjalan armeija (Kar. A) oli Suomen maavoimien sotatoimiyhtymä jatkosodassa.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Karjalan armeija · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Karjalankannas · Katso lisää »
Karl Mandelin
Karl Rainer Wolfgang Mandelin Karl Rainer Wolfgang Mandelin oli suomalainen jääkärieversti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Karl Mandelin · Katso lisää »
Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti (lyhenne kenr.luutn. tai kenrl) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva korkea sotilasarvo.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Kenraaliluutnantti · Katso lisää »
Kiljusen herrasväki
Kiljusen herrasväki -kirjat ovat Jalmari Finnen vuosina 1914–1925 kirjoittamia lastenkirjoja.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Kiljusen herrasväki · Katso lisää »
Knut Solin
Knut Isak Solin Knut Isak Solin (9. kesäkuuta 1889 Valkeakoski – 14. tammikuuta 1950) oli suomalainen jääkärieversti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Knut Solin · Katso lisää »
Korkein oikeus (Suomi)
Korkeimman oikeuden logo Korkein oikeus (KKO) on toinen Suomen korkeimman oikeusasteen tuomioistuimista, jonka tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen eli prejudikaattien antaminen.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Korkein oikeus (Suomi) · Katso lisää »
Kunniatohtori
Kunniatohtori (dr. h. c.) on henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen jonkin saavutuksen takia mutta joka ei ole suorittanut tohtorintutkintoa tiedekunnassa.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Kunniatohtori · Katso lisää »
Lars Homén
Lars Homén voi tarkoittaa ainakin.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Lars Homén · Katso lisää »
Lauri Malmberg
Kaarlo Lauri Torvald Malmberg (8. toukokuuta 1888 Helsinki – 14. maaliskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi sotaväen päällikkönä vuonna 1925 ja suojeluskuntien komentajana vuosina 1921–1944.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Lauri Malmberg · Katso lisää »
Lützenin taistelu
Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.). Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Lützenin taistelu · Katso lisää »
Liepāja
Liepāja on satamakaupunki ja Latvian kolmanneksi suurin kaupunki.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Liepāja · Katso lisää »
Lockstedter Lager
Lockstedter Lager vuonna 1908 ilmapallosta otetussa kuvassa. Lockstedtin sotilaskoti Wasserturm – vesitorni, joka toimi jääkärien maamerkkinä harjoituksissa Lockstedter Lagerin ympäristössä Lauri Leppäsen toteuttama jääkärien muistomerkki Hohenlockstedtissa. Lageruhr Lockstedter Lager oli nykyisen Hohenlockstedtin alueella Holsteinissa sijainnut Saksan armeijan harjoitusalue.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Lockstedter Lager · Katso lisää »
Lockstedtin harjoitusjoukko
Lockstedtin harjoitusjoukko on Lockstedter Lagerissa Saksan Holsteinissa vuosina 1915–1916 koulutetun suomalaisen sotilasyksikön nimitys.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Lockstedtin harjoitusjoukko · Katso lisää »
Luettelo Suomen lyhyimmistä ministerikausista
*Huom. Hackzellin hallituksen kaikilla ministerillä oli yhtä monta päivää virassa kuin pääministerillä, samoin oli myös Urho Castrénin hallituksen ja Auran I hallituksen suhteen.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Luettelo Suomen lyhyimmistä ministerikausista · Katso lisää »
Luettelo Suomen ministereistä
Tämä on luettelo Suomen valtioneuvostossa toimineista ministereistä.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Luettelo Suomen ministereistä · Katso lisää »
Mannerheim-risti
Mannerheim-risti (yllä 1.lk ja alla 2.lk, Ristikkäiset marsalkansauvat merkitsevät toiseen kertaan myönnettyä II luokkaa). Mannerheim-risti on suomalainen kunniamerkki. Mannerheim-ristin 1.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Mannerheim-risti · Katso lisää »
Maximilian Savonius
Maximilian Lars Helge Savonius Maximilian Lars Helge Savonius (7. syyskuuta 1886 Helsingin pitäjä – 28. kesäkuuta 1959) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Maximilian Savonius · Katso lisää »
Mäntsälän kapina
Mäntsälän kapina oli keväällä 1932 Lapuan liikkeen kannattajien yritys kaataa Suomen hallitus.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Mäntsälän kapina · Katso lisää »
Metz
Metz on ranskalainen kaupunki Mosellen departementissa, Lorrainessa lähellä Saksan rajaa.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Metz · Katso lisää »
Misa
Misa (Misse) on Latviassa Kuurinmaalla sijaitseva pieni joki Väinäjoen ja Lielupen välissä.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Misa · Katso lisää »
Oesch
Oesch (tai Ösch) on Suomessa vaikuttava, mutta Sveitsistä Château-d’Œxin kunnasta lähtöisin oleva alun perin talonpoikainen, myöhemmin porvarillistunut virkamiessuku.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Oesch · Katso lisää »
Osvald Sivén
Valter Osvald Sivén (18. toukokuuta 1868 Helsinki – 13. joulukuuta 1918 Helsinki) oli omistamansa Kammion hermotautisairaalan ylilääkäri ja aktivistijohtaja.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Osvald Sivén · Katso lisää »
Paul Ljungberg
Paul Martialis Ljungberg Paul Martialis Ljungberg oli suomalainen jääkäriratsumestari (kapteeni).
Uusi!!: Lennart Oesch ja Paul Ljungberg · Katso lisää »
Pyhäjärvi Vpl
Pyhäjärvi Vpl:n epävirallinen perinnevaakuna. Pyhäjärvi Vpl oli Suomen Viipurin läänin kunta Karjalankannaksella Laatokan rannalla.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Pyhäjärvi Vpl · Katso lisää »
Rannikkoryhmä
Rannikkoryhmä oli Suomen maavoimien talvisodan jalkaväkiyhtymä, jonka toiminta-alueena oli Viipurinlahden länsiranta.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Rannikkoryhmä · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Ranska · Katso lisää »
Raudun taistelu
Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Raudun taistelu · Katso lisää »
Rautaristi
suurmestari. Rautaristi on korkea saksalainen kunniamerkki, joka perustuu alkuaan Saksalaisen ritarikunnan käyttämään ristitunnukseen.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Rautaristi · Katso lisää »
Ruben Lagus
Ernst Ruben Lagus oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Ruben Lagus · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Sortavala · Katso lisää »
Sotakorkeakoulu
Sotakorkeakoulu (lyhenne SKK) oli Helsingissä vuosina 1924–1992 toiminut korkeakoulu, joka antoi ylintä sotilaskoulutusta Suomessa, koulutti yleisesikuntaupseereita Suomen puolustusvoimille sekä järjesti Maanpuolustuskursseja.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Sotakorkeakoulu · Katso lisää »
Sotaylioikeus
Sotaylioikeus oli Suomessa vuosina 1920–1952 toiminut sotatuomioistuin, joka toimi sotilasrikosasioissa ylioikeutena.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Sotaylioikeus · Katso lisää »
Sulo Malm
Sulo Aate Malm (4. elokuuta 1895 Ropsu, Inkerinmaa – 4. huhtikuuta 1959) oli Suomen armeijan eversti, joka sodanaikana vastasi sotavangeista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Sulo Malm · Katso lisää »
Sunilan II hallitus
Sunilan II hallitus oli Suomen tasavallan 19.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Sunilan II hallitus · Katso lisää »
Suomen IV armeijakunta (jatkosota)
Suomen jatkosodan IV armeijakunta muodostettiin välirauhan ajan II armeijakunnasta laajentamalla siihen kuuluneet prikaatit divisiooniksi.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Suomen IV armeijakunta (jatkosota) · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Sveitsi · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Talvisota · Katso lisää »
Taubilan kartano
Taubila eli Touvila on Viipurin läänin Pyhäjärvellä Valkeamäellä eli Touvilassa sijainnut suurtila, joka on tunnettu myös Taubilan hovina.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Taubilan kartano · Katso lisää »
Tauno Ilmoniemi
Tauno Ilmoniemi Tauno Ilmoniemi ent.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Tauno Ilmoniemi · Katso lisää »
Torsten Lesch
Torsten Ragnar Fredrik Lesch Torsten Ragnar Fredrik Lesch (21. heinäkuuta 1890 Turku – 8. huhtikuuta 1969) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Torsten Lesch · Katso lisää »
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Turun yliopisto · Katso lisää »
Ulrich von Coler
Ulrich von Coler Ludvig Otto Carl Ulrich von Coler (6. joulukuuta 1885 Cüstrin, Brandenburg – 19. toukokuuta 1953) oli Suomen sisällissotaan osallistunut saksalainen upseeri, joka toimi valkoisten itäarmeijan 2. jääkäriprikaatin komentajana.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Ulrich von Coler · Katso lisää »
Urho Sihvonen
Urho Koitto Sihvonen Urho Koitto Sihvonen (11. maaliskuuta 1894 Kotka – 12. helmikuuta 1954) oli suomalainen jääkärieversti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Urho Sihvonen · Katso lisää »
Valkoinen armeija (Suomi)
Valkoisen Armeijan komentaja, ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim. Valkoinen armeija oli Suomen sisällissodassa vuonna 1918 valkoisen osapuolen armeija, joka toimi Vaasaan siirtyneen senaatin alaisuudessa.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Valkoinen armeija (Suomi) · Katso lisää »
Väinö Heikkinen
Väinö Alfred Heikkinen (23. joulukuuta 1896 Hyrynsalmi – 2. huhtikuuta 1941) oli suomalainen jääkäriluutnantti.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Väinö Heikkinen · Katso lisää »
Väinö Sutinen
Värväreitä ja etappimiehiä: vasemmalta ylhäältä: jääkärimajuri Kurt Wallenius (käytti nimeä Aarne Pursiainen), kapteeni Urho Sihvonen (Oravapoika), majuri Lennart Oesch (Johansson), vänrikki '''Väinö Sutinen''' (Blomberg), kapteeni Erkki Viitasalo (Torniaisen Ville), kapteeni Tauno Ilmoniemi (Möttönen) ja vänrikki Eino Koivisto (Aho); keskirivissä: kapteeni Friedel Jacobsson (metsänhoitaja Borg), maisteri H. Stenberg, vääpeli Väinö Heikkinen (Hallan Väinö) ja tohtori Valter Sivén, alarivissä: kapteeni Aarne Salminen (Virén), vääpeli Savolainen ja Vääpeli Vilkman. Kuva: Tukholma tammikuu 1917 Väinö Aleksanteri Sutinen oli suomalainen jääkärivänrikki.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Väinö Sutinen · Katso lisää »
Versailles
Versailles (ääntämys: /vɛʁ.ˈsaj/) on kaupunki Pariisin metropolialueella noin 19 kilometriä pääkaupungista lounaaseen.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Versailles · Katso lisää »
Viipurinlahden taistelu (1940)
Viipurinlahden taistelu 1940 oli yksi talvisodan suurimmista sodan loppuajan taisteluista, joka päättyi ratkaisemattomana.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Viipurinlahden taistelu (1940) · Katso lisää »
Yrjö Salminen
Yrjö Vilho Salminen Yrjö Vilho Salminen (käytti Saksassa peitenimeä Sahlman), (21. marraskuuta 1887 Turku – 21. joulukuuta 1969) oli suomalainen jääkärilääkintäeverstiluutnantti ja lääketieteen ja kirurgian tohtori.
Uusi!!: Lennart Oesch ja Yrjö Salminen · Katso lisää »
10. heinäkuuta
10.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 10. heinäkuuta · Katso lisää »
1892
Vuosi 1892 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1892 · Katso lisää »
1911
Ei kuvausta.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1911 · Katso lisää »
1915
Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1915 · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1917 · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1918 · Katso lisää »
1920
Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1920 · Katso lisää »
1944
Vuosi 1944 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1944 · Katso lisää »
1946
Vuosi 1946 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1946 · Katso lisää »
1948
Vuosi 1948 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1948 · Katso lisää »
1960
Vuosi 1960 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1960 · Katso lisää »
1978
1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 1978 · Katso lisää »
25. helmikuuta
25.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 25. helmikuuta · Katso lisää »
26. kesäkuuta
26.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 26. kesäkuuta · Katso lisää »
28. maaliskuuta
28.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 28. maaliskuuta · Katso lisää »
8. elokuuta
8.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 8. elokuuta · Katso lisää »
8. jääkäripataljoona
Karl Lennart Oesch 8.
Uusi!!: Lennart Oesch ja 8. jääkäripataljoona · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
K. L. Oesch, Karl Lennart Oesch, Karl Oesch.