Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Baltiansaksalaiset, Götan hovioikeus, Georg Lybecker, Kaarle XII, Kenraaliluutnantti, Osmanien valtakunta, Pernaja, Pommeri, Puola-Liettua, Ruotsin puolustusvoimat, Sjælland, Suomen kenraalikuvernööri, Suuri Pohjan sota, Tukholma, Varsova, Viron herttuakunta (1561–1721), 1650, 1712, 25. tammikuuta.
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »
Götan hovioikeus
Götan hovioikeus. Götan hovioikeus on Jönköpingissä sijaitseva ruotsalainen hovioikeus.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Götan hovioikeus · Katso lisää »
Georg Lybecker
Georg Lybecker (k. 4. kesäkuuta 1718 Asker, Närke) oli ruotsalainen kenraaliluutnantti ja vapaaherra, joka toimi Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherrana vuosina 1705–1713 ja Suomeen sijoitettujen joukkojen ylipäällikkönä suuren Pohjan sodan aikana vuosina 1707–1710 ja 1712–1713.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Georg Lybecker · Katso lisää »
Kaarle XII
Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Kaarle XII · Katso lisää »
Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti (lyhenne kenr.luutn. tai kenrl) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva korkea sotilasarvo.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Kenraaliluutnantti · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Pernaja
Pernaja on entinen Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Pernaja · Katso lisää »
Pommeri
Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Pommeri · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Ruotsin puolustusvoimat
Ruotsin puolustusvoimat on valtiopäivien ja hallituksen alainen viranomainen, jonka tehtävänä on vastata Ruotsin turvallisuudesta.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Ruotsin puolustusvoimat · Katso lisää »
Sjælland
Juutinrauman silta Sjællandin suunnasta salmen yli kohti Ruotsia kuvattuna. Sjælland (suomeksi myös Sjellanti) on Tanskan ja koko Itämeren alueen suurin saari.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Sjælland · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Tukholma · Katso lisää »
Varsova
Varsova on Puolan pääkaupunki.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Varsova · Katso lisää »
Viron herttuakunta (1561–1721)
Viron herttuakunta oli vuodesta 1561 vuoteen 1721 olemassa ollut Ruotsin valtakunnan hallitsema herttuakunta.
Uusi!!: Carl Nieroth ja Viron herttuakunta (1561–1721) · Katso lisää »
1650
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Nieroth ja 1650 · Katso lisää »
1712
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Nieroth ja 1712 · Katso lisää »
25. tammikuuta
25.
Uusi!!: Carl Nieroth ja 25. tammikuuta · Katso lisää »
