Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Karjalan työkansan kommuuni

Indeksi Karjalan työkansan kommuuni

Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.

48 suhteet: Aleksanteri Schottmann, Arkangelin kuvernementti, Aunuksen kihlakunta, Aunuksen kuvernementti, Aunuksen retkikunta, Ääninen, Demarkaatiolinja, Edvard Gylling, Heimoaate, Itä-Karjala, Itä-Karjalan kysymys, Karelianismi, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan väliaikainen hallitus, Kemin kihlakunta (Venäjä), Lev Trotski, Maailmanvallankumous, Muurmannin rata, Neuvosto-Venäjä, Petroskoi, Petroskoin kihlakunta, Pohjoinen jäämeri, Porajärvi (Aunuksen Karjala), Poventsan kihlakunta, Puolan toinen tasavalta, Puudožin kihlakunta, Rajajoen rautatieasema, Repola, Riian rauha, Ruotsi, Skandinavia, Sosialismi yhdessä maassa, Soutjärvi, Sunku, Suomalaiset, Suomen Punainen Kaarti, Suomen sisällissota, Suomi, Syväri, Tarton rauha, Tarton rauha (Viro), Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäjänsuomalaiset, Venäläiset, Vladimir Lenin, Volgan saksalaiset, Yrjö Sirola.

Aleksanteri Schottmann

Alexander (Aleksanteri) Edmund Schottmann (6. syyskuuta (J: 25. elokuuta) 1880 Aleksandrovskoje – 30. lokakuuta 1937 Moskova) oli taustaltaan pietarinsuomalainen venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Aleksanteri Schottmann · Katso lisää »

Arkangelin kuvernementti

Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784-1929.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Arkangelin kuvernementti · Katso lisää »

Aunuksen kihlakunta

Aunuksen kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Aunuksen kihlakunta · Katso lisää »

Aunuksen kuvernementti

Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Aunuksen kuvernementti · Katso lisää »

Aunuksen retkikunta

Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »

Ääninen

Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Ääninen · Katso lisää »

Demarkaatiolinja

Etelä- ja Pohjois-Korean välisen demarkaatiolinjan rajakyltti Demarkaatiolinja on sopimuksella määritelty, usein aselevon jälkeen määrätty rajalinja.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Demarkaatiolinja · Katso lisää »

Edvard Gylling

Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Edvard Gylling · Katso lisää »

Heimoaate

Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Heimoaate · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itä-Karjalan kysymys

Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Itä-Karjalan kysymys · Katso lisää »

Karelianismi

Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Karelianismi · Katso lisää »

Karjalaiset (kansa)

Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalan väliaikainen hallitus

Karjalan väliaikainen hallitus perustettiin 21. maaliskuuta 1920 Uhtuan kirkonkylässä järjestetyillä maapäivillä, ja se oli kesällä 1919 Uhtualla perustetun Vienan Karjalan väliaikaisen toimikunnan jatkaja.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Karjalan väliaikainen hallitus · Katso lisää »

Kemin kihlakunta (Venäjä)

Kemin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Arkangelin kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Kemin kihlakunta (Venäjä) · Katso lisää »

Lev Trotski

Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Lev Trotski · Katso lisää »

Maailmanvallankumous

Maailmanvallankumous on marxilainen käsite, jonka mukaan kommunistinen ja/tai sosialistinen työväenluokka kaataa kapitalismin kaikissa maailman valtioissa, joskaan ei välttämättä samanaikaisesti.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Maailmanvallankumous · Katso lisää »

Muurmannin rata

Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Muurmannin rata · Katso lisää »

Neuvosto-Venäjä

Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »

Petroskoi

Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Petroskoi · Katso lisää »

Petroskoin kihlakunta

Petroskoin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Petroskoin kihlakunta · Katso lisää »

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »

Porajärvi (Aunuksen Karjala)

Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »

Poventsan kihlakunta

Poventsan kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Poventsan kihlakunta · Katso lisää »

Puolan toinen tasavalta

Puolan tasavalta oli 1918 ensimmäisen maailmansodan lopussa Saksan tappion vuoksi saksalaisten miehittämälle alueelle ensimmäistä kertaa uudelleen muodostunut valtio, joka oli itsenäinen vuoteen 1939 saakka.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Puolan toinen tasavalta · Katso lisää »

Puudožin kihlakunta

Puudožin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Puudožin kihlakunta · Katso lisää »

Rajajoen rautatieasema

Rajajoen rautatieasema (lyh. Rj, ratakm 409+000) sijaitsi Riihimäki–Pietari-radan varrella Terijoen Rajajoen kylässä.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Rajajoen rautatieasema · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Repola · Katso lisää »

Riian rauha

Itäisen Keski-Euroopan rajat sopimuksen solmimisen jälkeen. Riian rauhansopimus solmittiin Riiassa 18.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Riian rauha · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Ruotsi · Katso lisää »

Skandinavia

Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Skandinavia · Katso lisää »

Sosialismi yhdessä maassa

Sosialismi yhdessä maassa on teoria, joka omaksuttiin Neuvostoliitossa Josif Stalinin valtakaudella kommunistisen puolueen viralliseksi opiksi.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Sosialismi yhdessä maassa · Katso lisää »

Soutjärvi

Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan sijainti Äänisenrannan piirissä. vepsäksi. Vepsäläinen etnografinen museo Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv' tai Šoutarv') on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Soutjärvi · Katso lisää »

Sunku

Sungun kunta Karhumäen piirin kartalla. Sunku (myös Šungu) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Sunku · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen Punainen Kaarti

Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Suomen Punainen Kaarti · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Suomi · Katso lisää »

Syväri

Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Syväri · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Tarton rauha · Katso lisää »

Tarton rauha (Viro)

Tarton rauha oli Viron vapaussodan päättänyt rauhansopimus, joka solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 2. helmikuuta 1920.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Tarton rauha (Viro) · Katso lisää »

Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta

Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Venäjänsuomalaiset

Venäjänsuomalaiset ovat suomalaista sukujuurta olevia Venäjän asukkaita.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Venäjänsuomalaiset · Katso lisää »

Venäläiset

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Venäläiset · Katso lisää »

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Vladimir Lenin · Katso lisää »

Volgan saksalaiset

Volgan saksalaisen siirtolaisperheen muistomerkki Kansasissa, Yhdysvalloissa Volgan saksalaiset (tai Russlanddeutsche) ovat Venäjällä alkujaan Volgan alueella asuneita saksalaistaustaisia ihmisiä.

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Volgan saksalaiset · Katso lisää »

Yrjö Sirola

Yrjö Elias Sirola (vuoteen 1896 Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko, joka vaikutti keskeisissä asemissa Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) ja myöhemmin Neuvostoliittoon muutettuaan Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).

Uusi!!: Karjalan työkansan kommuuni ja Yrjö Sirola · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Karjalan Työkansan Kommuuni.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »