Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Afrikaans

Indeksi Afrikaans

Afrikaanse Taalmonument lähellä Paarlin kaupunkia. Etelä-Afrikan provinssit, jossa enemmistö puhuu afrikaansia äidinkielenään. Afrikaans eli afrikaansi on hollannista kehittynyt kieli, jota puhutaan Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.

53 suhteet: Afrikaanerit, Alankomaat, Alveolaari, André Brink, Anglismi, Approksimantti, Arnold Vosloo, Breyten Breytenbach, Broederbond, Buurit, Charlize Theron, Die Stem van Suid Afrika, Englannin kieli, Etelä-Afrikan unioni, Etelä-Afrikka, Frantz Kruger, Frederik Willem de Klerk, Frikatiivi, Germaaniset kielet, Glottaali, Hollannin Itä-Intian kauppakomppania, Hollannin kieli, Indoeurooppalaiset kielet, Kansallispuolue (Etelä-Afrikka), Kapmaa, Kapmaan provinssi, Khoit, Kieli, Klusiili, Kreolikieli, Labiaali, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Länsi-Kap, Länsigermaaniset kielet, Malaijin kieli, Namibia, Nasaali, Nomini, Oranje (joki), Pidgin, Pohjois-Kap, Postalveolaari, Prosodia, Raamattu, Sija, Soweton mellakat, Suku (kielioppi), Transvaal, Tremulantti, ..., Uudissana, Värilliset, Vokaali. Laajenna indeksi (3 lisää) »

Afrikaanerit

Afrikaanerit tai afrikaanit (’afrikkalainen’) ovat pääosin Etelä-Afrikassa asuvia eurooppalaisperäisiä buurien ja niin sanottujen Kapmaan hollantilaisten jälkeläisiä, jotka puhuvat afrikaansia ja ovat perinteisesti kuuluneet johonkin maan reformoiduista kirkoista.

Uusi!!: Afrikaans ja Afrikaanerit · Katso lisää »

Alankomaat

Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.

Uusi!!: Afrikaans ja Alankomaat · Katso lisää »

Alveolaari

Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.

Uusi!!: Afrikaans ja Alveolaari · Katso lisää »

André Brink

André Philippus Brink (29. toukokuuta 1935 Vrede, Etelä-Afrikka – 6. helmikuuta 2015) oli eteläafrikkalainen kirjailija.

Uusi!!: Afrikaans ja André Brink · Katso lisää »

Anglismi

Anglismi (joskus myös anglisismi Tiainen, Sanna: Pro gradu, Jyväskylän yliopisto. Näennäisanglismi eli pseudoanglismi tarkoittaa sanaa, joka näyttää tulevan englannista mutta joka onkin englannin kielen puhujille vieras tai merkitykseltään toinen. Esimerkiksi saksan Handy (joka yritetään ääntää englannin kielen mukaisesti (IPA) eli suunnilleen "händi", jonka lopputuloksena on (IPA) eli suunnilleen "hendi") tarkoittaa matkapuhelinta, vaikka sanalla ei ole tavanomaisessa englannin kielessä tätä merkitystä. Näennäisanglismeja on paljon esimerkiksi saksan ja japanin kielessä mutta ei juuri suomessa. Esimerkki suomalaisesta näennäisanglismista on sana farmarihousut (> farkut), joka ei pohjaudu englannin vastaavaan sanaan (jeans) vaikka viittaakin Yhdysvaltoihin. Muita ovat ruotsista lainatut after ski ja after work sekä saksasta lainattu flipperi. Suomessa Kielitoimisto antaa suosituksia englantilaisten lainasanojen käytöstä kuten yleensäkin kielenhuoltoon liittyvistä asioista. Suomessa ei ole virallisia ulkomaalaisperäisten ilmaisujen käyttökieltoja kuten esimerkiksi Ranskassa. Eduskunnan oikeusasiamies antoi kuitenkin 2010 päätöksen, jonka mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttämä englanninkielinen nimitys "Stroke Unit" ei ole viranomaisen toimintayksikön nimityksenä kielellisiä oikeuksia eikä hyvää hallintoa koskevan sääntelyn mukainen.

Uusi!!: Afrikaans ja Anglismi · Katso lisää »

Approksimantti

Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Uusi!!: Afrikaans ja Approksimantti · Katso lisää »

Arnold Vosloo

Arnold Vosloo vuonna 2009. Arnold Vosloo (s. 16. kesäkuuta 1962 Pretoria, Etelä-Afrikka) on afrikkalaissyntyinen yhdysvaltalainen näyttelijä.

Uusi!!: Afrikaans ja Arnold Vosloo · Katso lisää »

Breyten Breytenbach

Breyten Breytenbach Brooklynin kirjafestivaaleilla vuonna 2009. Breyten Breytenbach (s. 16. syyskuuta 1939 Kirjasampo, viitattu 9.2.2022 Bonnievale, Etelä-Afrikka) on eteläafrikkalainen kirjailija ja taidemaalari.

Uusi!!: Afrikaans ja Breyten Breytenbach · Katso lisää »

Broederbond

Afrikaner Broederbondin johtajistoa vuodelta 1918. Broederbond tai Afrikaner Broederbond, nykyisin Afrikanerbond on eteläafrikkalainen, aiemmin salainen järjestö, jonka tavoitteena on afrikaanerien etujen ajaminen.

Uusi!!: Afrikaans ja Broederbond · Katso lisää »

Buurit

Buurit (hollannin sanasta boer ’maanviljelijä’) ovat Etelä-Afrikkaan 1600-luvulla muuttaneiden hollantilaisten sekä heihin sekoittuneiden muiden valkoihoisten jälkeläisiä.

Uusi!!: Afrikaans ja Buurit · Katso lisää »

Charlize Theron

Charlize Theron (s. 7. elokuuta 1975 Benoni, Transvaalin provinssi) on eteläafrikkalainen Oscar-palkittu näyttelijä.

Uusi!!: Afrikaans ja Charlize Theron · Katso lisää »

Die Stem van Suid Afrika

Etelä-Afrikan vuosien 1928–1994 lippu. Die Stem van Suid-Afrika oli vuodesta 1957 vuoteen 1994 Etelä-Afrikan kansallislaulu.

Uusi!!: Afrikaans ja Die Stem van Suid Afrika · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Afrikaans ja Englannin kieli · Katso lisää »

Etelä-Afrikan unioni

Etelä-Afrikan unioni oli nykyisen Etelä-Afrikan tasavallan edeltäjä, joka syntyi 31.

Uusi!!: Afrikaans ja Etelä-Afrikan unioni · Katso lisää »

Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta eteläisessä Afrikassa, aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä.

Uusi!!: Afrikaans ja Etelä-Afrikka · Katso lisää »

Frantz Kruger

Frantz Kruger (s. 22. toukokuuta 1975 Kempton Park, Etelä-Afrikka) on eteläafrikkalaislähtöinen suomalainen kiekonheittäjä.

Uusi!!: Afrikaans ja Frantz Kruger · Katso lisää »

Frederik Willem de Klerk

Frederik Willem de Klerk tunnetaan nimellä F. W. de Klerk (18. maaliskuuta 1936 Johannesburg, Etelä-Afrikka – 11. marraskuuta 2021) oli eteläafrikkalainen poliitikko, joka toimi maansa valtiollisena presidenttinä vuosina 1989–1994 ja Kansallispuolueen johtajana 1989–1997.

Uusi!!: Afrikaans ja Frederik Willem de Klerk · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Afrikaans ja Frikatiivi · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Afrikaans ja Germaaniset kielet · Katso lisää »

Glottaali

Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.

Uusi!!: Afrikaans ja Glottaali · Katso lisää »

Hollannin Itä-Intian kauppakomppania

Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian vuonna 1623 liikkeellelaskema joukkovelkakirja. Hollannin Itä-Intian kauppakomppania (nykyhollanniksi: Vereenigde Oost-Indische Compagnie, VOC) oli vuonna 1602 perustettu maailman toinen monikansallinen yritys (Englannin Itä-Intian kauppakomppania perustettiin vain kaksi vuotta aikaisemmin), ja ensimmäinen, joka perusti oman pörssinsä, Amsterdamin pörssin.

Uusi!!: Afrikaans ja Hollannin Itä-Intian kauppakomppania · Katso lisää »

Hollannin kieli

Puhuttua hollantia Hollannin kieli (Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Afrikaans ja Hollannin kieli · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Uusi!!: Afrikaans ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Kansallispuolue (Etelä-Afrikka)

Kansallispuolue oli Etelä-Afrikan hallituspuolue 4. kesäkuuta 1948 ja 9. toukokuuta 1994 välisen ajan.

Uusi!!: Afrikaans ja Kansallispuolue (Etelä-Afrikka) · Katso lisää »

Kapmaa

Kapmaa (tai Cape of Good Hope, tai Kaapkolonie) oli alun perin hollantilaisten ja myöhemmin brittien hallinnassa ollut siirtomaa nykyisen Etelä-Afrikan alueella.

Uusi!!: Afrikaans ja Kapmaa · Katso lisää »

Kapmaan provinssi

Kapmaan provinssi oli vuosina 1910–1994 yksi Etelä-Afrikan neljästä provinssista.

Uusi!!: Afrikaans ja Kapmaan provinssi · Katso lisää »

Khoit

Khoi Khoit tai khoikhoit eli hottentotit ovat pääosin Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa elävä kansa, joka sanien kanssa muodostaa khoisan-ryhmän.

Uusi!!: Afrikaans ja Khoit · Katso lisää »

Kieli

Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.

Uusi!!: Afrikaans ja Kieli · Katso lisää »

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Uusi!!: Afrikaans ja Klusiili · Katso lisää »

Kreolikieli

Kreolikieli, lyhyemmin kreoli, on kieli, joka on syntynyt, kun erikielisten ryhmien keskinäiseksi kieleksi kehitetty yksinkertainen pidginkieli on saanut äidinkielisen puhujakunnan ja muuttunut täysipainoiseksi kieleksi.

Uusi!!: Afrikaans ja Kreolikieli · Katso lisää »

Labiaali

Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).

Uusi!!: Afrikaans ja Labiaali · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uusi!!: Afrikaans ja Lainasana · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Afrikaans ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Länsi-Kap

Länsi-Kap on yksi Etelä-Afrikan provinsseista.

Uusi!!: Afrikaans ja Länsi-Kap · Katso lisää »

Länsigermaaniset kielet

Länsigermaaniset kielet muodostavat suurimman osan germaanista kieliryhmää.

Uusi!!: Afrikaans ja Länsigermaaniset kielet · Katso lisää »

Malaijin kieli

Malaijin kieli (omakielinen nimi: Bahasa Melayu) on länsi-malaiji-polynesialaiseen kieliryhmään kuuluva austronesialainen kieli, jota puhutaan Malaijan niemimaan lähettyvillä Kaakkois-Aasiassa.

Uusi!!: Afrikaans ja Malaijin kieli · Katso lisää »

Namibia

Namibian tasavalta eli Namibia on noin 2,7 miljoonan asukkaan valtio Lounais-Afrikassa, Atlantin rannalla.

Uusi!!: Afrikaans ja Namibia · Katso lisää »

Nasaali

Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.

Uusi!!: Afrikaans ja Nasaali · Katso lisää »

Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

Uusi!!: Afrikaans ja Nomini · Katso lisää »

Oranje (joki)

Orangejoki Rosh Pinah’n eteläpuolella. Senqujoi lähellä Ha Potomanea Quthinginssa Lesothossa. Oranje (afrikaans/hollanti: Oranjerivier) on Etelä-Afrikan suurin ja yksi Afrikan pisimmistä joista.

Uusi!!: Afrikaans ja Oranje (joki) · Katso lisää »

Pidgin

Pidgin on yksinkertainen kieli, joka syntyy, kun toistensa kieliä ymmärtämättömien ryhmien täytyy löytää nopeasti tapa pystyä kommunikoimaan toistensa kanssa.

Uusi!!: Afrikaans ja Pidgin · Katso lisää »

Pohjois-Kap

Pohjois-Kap on yksi Etelä-Afrikan provinsseista.

Uusi!!: Afrikaans ja Pohjois-Kap · Katso lisää »

Postalveolaari

Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.

Uusi!!: Afrikaans ja Postalveolaari · Katso lisää »

Prosodia

Prosodia on yleisnimitys puhutun kielen niille ilmiöille, jotka ainakin potentiaalisesti ylittävät yksittäisen äänteen alan eli voivat olla laajempia kuin yksittäinen äänne.

Uusi!!: Afrikaans ja Prosodia · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Afrikaans ja Raamattu · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Uusi!!: Afrikaans ja Sija · Katso lisää »

Soweton mellakat

Kuolettavasti haavoittunutta Pietersonia kannetaan pois ampumapaikalta. Vierellä juoksee Pietersonin sisar Antoinette. ''The World'' -sanomalehden kuvaajan Sam Nziman kuuluisa otos Soweton mellakoista. Soweton mellakat olivat vuonna 1976 Johannesburgin Soweton townshipissa syttyneitä mellakoita, jotka aiheutuivat Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon suunnitelmasta ryhtyä käyttämään afrikaansia tasaveroisesti bantuopetuksessa englannin rinnalla.

Uusi!!: Afrikaans ja Soweton mellakat · Katso lisää »

Suku (kielioppi)

Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.

Uusi!!: Afrikaans ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »

Transvaal

Transvaal (virallisesti Etelä-Afrikan tasavalta) oli vuosina 1852–1902 itsenäinen buuritasavalta nykyisen Etelä-Afrikan pohjoisosassa.

Uusi!!: Afrikaans ja Transvaal · Katso lisää »

Tremulantti

Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.

Uusi!!: Afrikaans ja Tremulantti · Katso lisää »

Uudissana

Uudissana eli neologismi on tietoisesti luotu tai hiljattain kieleen tullut sana.

Uusi!!: Afrikaans ja Uudissana · Katso lisää »

Värilliset

Kapkaupungista. Värilliset ovat eteläafrikkalainen etninen ryhmä, joka syntyi 1700–1800-lukujen aikana khoiden, vapautettujen ja karanneiden kaakkoisaasialaisten orjien, bantujen sekä eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisistä.

Uusi!!: Afrikaans ja Värilliset · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Afrikaans ja Vokaali · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Afrikaansin kieli, Kaphollanti.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »