13 suhteet: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Aktuaari, Dosentti, Helsingin yliopisto, Helsinki, K. N. Rauhala, Kustavi, Pikakirjoitus, Tullihallitus, 13. maaliskuuta, 14. toukokuuta, 1878, 1937.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Aalto BIZ) on Aalto-yliopistoon kuuluva, akateemisesti itsenäinen kauppatieteisiin erikoistunut korkeakoulu.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu · Katso lisää »
Aktuaari
Aktuaari (lat. āctuā'rius, toimitsija) on viraston asiakirjoja vastaanottava ja säilyttävä virkamies.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Aktuaari · Katso lisää »
Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Dosentti · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Helsinki · Katso lisää »
K. N. Rauhala
Kalle Nikodemus (K. N.) Rauhala (sukunimi vuoteen 1906 Fredman oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja osuustoimintamies. Hän käytti myös nimimerkkejä Ilmari Kankari, Johannes Karma, Nikodemus ja Kaarlo Raula. Seppä Kaarle Fredmanin ja Frederika Karamäen perheeseen Juokslahden Nuorlahden Perälän torpassa syntynyt Rauhala jäi orvoksi ollessaan kouluiässä. Lähistöllä asunut Rintalan pariskunta otti hänet kasvattilapsekseen. Rauhala kävi kansakoulun Juokslahdella ja pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1915 ja suorittaen sitten sekä kotimaisen että kansainvälisen osuustoimintakurssin. Jo ylioppilasaikanaa Rauhala otti osaa kansan sivistyspyrkimuksiin. Pellervo-seuran kirjallisena sihteerinä hän toimi 1916–1917, Tasavaltalaisen keskusjärjestön sihteerinä 1918–1919, edistyspuolueen kirjallisena sihteerinä vuodesta 1921 ja samaan aikaan osuusliike Elannon valistusasioiden hoitajana. Rauhala oli toimittajana ''Helsingin Sanomissa'' sekä päätoimittajana ''Ylioppilaslehdessä'' ja ''Maaseudun Tulevaisuudessa''. Hän oli 15 vuotta Elanto-lehden päätoimittajana ja samaan aikaan myös eduskunnan pankkivaltuuskunnan sihteerinä. Rauhala kirjoitti käsikirjoituksen elokuvaan ''Herra Elanto'' (1930) yhdessä Erkki Karun kanssa. Rauhalan vuonna 1931 kirjailijanimellä Johannes Karma julkaisema Lembitu-näytelmä kuului vuonna 1933 Viron molempien päänäyttämöiden, Tallinnan Estonia-teatterin ja Tarton Vanemuine-teatterin ohjelmistoon. Rauhalan puoliso vuodesta 1914 oli Hilda Isännäinen.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja K. N. Rauhala · Katso lisää »
Kustavi
Kustavi (entinen Kivimaa) on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Kustavi · Katso lisää »
Pikakirjoitus
Esimerkki sanojen muodostamisesta suomenkielisellä Neovius-Nevanlinnan järjestelmällä. Pikakirjoittaja Saksan parlamentissa Pikakirjoitus eli stenografia on puhutun kielen reaaliaikaiseen tallentamiseen tarkoitettu kirjoitusjärjestelmä, jonka harjaantunut käyttäjä kykenee kirjoittamaan puhetta muistiin jopa puhetta nopeammassa tahdissa.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Pikakirjoitus · Katso lisää »
Tullihallitus
Kulmatalo Uudenmaankatu 1 / Erottajankatu 2, jossa Tullihallitus toimi useiden vuosikymmenien ajan. Postimerkki Tullihallituksen 150-vuotisen toiminnan (1812–1962) kunniaksi. Tullihallitus oli vuosina 1812–2012 toiminut Suomen valtion keskusvirasto, joka hallinnoi Suomen tullia.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja Tullihallitus · Katso lisää »
13. maaliskuuta
13.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja 13. maaliskuuta · Katso lisää »
14. toukokuuta
14.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja 14. toukokuuta · Katso lisää »
1878
Vuosi 1878 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja 1878 · Katso lisää »
1937
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kaaleb Kilpi ja 1937 · Katso lisää »