Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kaakkoismurteet

Indeksi Kaakkoismurteet

Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.

45 suhteet: Astevaihtelu, Švaa, Äyräpää, Diftongi, Idiomi, Inkeri, Inkeriläiset, Inkeroisen kieli, Kaakkois-Suomi, Karjalan kieli, Karjalankannas, Keskiaika, Laatokan Karjala, Lemi, Liudennus, Loi-monikko, Luumäki, Miehikkälä, Muinais-Karjala, Muinaiskarjalan kieli, Murre, Neuvostoliitto, Parikkala, Pähkinäsaaren rauha, Ruokolahti, Saimaa, Savakot, Savitaipale, Savo, Savolaismurteet, Sortavala, Suomen kieli, Syntaksi, Taipalsaari, Toinen maailmansota, Triftongi, Tuntematon sotilas, Vatja, Väinö Linna, Veikko Ruoppila, Venäjän kieli, Viro, Virolahti, Viron kieli, Yleisgeminaatio.

Astevaihtelu

Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Astevaihtelu · Katso lisää »

Švaa

Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Švaa · Katso lisää »

Äyräpää

Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Äyräpää · Katso lisää »

Diftongi

Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Diftongi · Katso lisää »

Idiomi

Idiomi ('luonteenomainen ilmaisu') on ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on monissa tapauksissa metaforisen eli vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle erityisesti on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Idiomi · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Inkeri · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Inkeroisen kieli

Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »

Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Kaakkois-Suomi · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Karjalankannas · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Keskiaika · Katso lisää »

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Laatokan Karjala · Katso lisää »

Lemi

Lemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Lappeenrannan vieressä Saimaan etelärannalla.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Lemi · Katso lisää »

Liudennus

Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Liudennus · Katso lisää »

Loi-monikko

Loi-monikko on suomen itämurteille sekä karjalan ja inkeroisen kielille ominainen kieliopillinen piirre, jossa sanan tiettyihin taivutusmuotoihin lisätään ylimääräinen -lOi-tavu.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Loi-monikko · Katso lisää »

Luumäki

kirkko. Luumäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Luumäki · Katso lisää »

Miehikkälä

Miehikkälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Miehikkälä · Katso lisää »

Muinais-Karjala

Muinais-Karjala oli alue, joka käsitti kulttuurisesti yhtenäisen osan Karjalasta.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Muinais-Karjala · Katso lisää »

Muinaiskarjalan kieli

Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Murre · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Parikkala

Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Parikkala · Katso lisää »

Pähkinäsaaren rauha

Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »

Ruokolahti

Ruokolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Ruokolahti · Katso lisää »

Saimaa

Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Saimaa · Katso lisää »

Savakot

Savakot ovat äyrämöisten ohella toinen Karjalankannaksen karjalaisten ja inkerinsuomalaisten pääryhmistä, jotka voitiin erottaa vielä 1800-luvulla.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Savakot · Katso lisää »

Savitaipale

Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Savitaipale · Katso lisää »

Savo

Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Savo · Katso lisää »

Savolaismurteet

Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Savolaismurteet · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Sortavala · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Syntaksi

Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Syntaksi · Katso lisää »

Taipalsaari

Taipalsaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, 15 km Lappeenrannasta pohjoiseen.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Taipalsaari · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Triftongi

Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Triftongi · Katso lisää »

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Tuntematon sotilas · Katso lisää »

Vatja

Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Vatja · Katso lisää »

Väinö Linna

Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Väinö Linna · Katso lisää »

Veikko Ruoppila

Veikko Ilmari Ruoppila (8. elokuuta 1907 Lammi – 2. lokakuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen filologi.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Veikko Ruoppila · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Viro · Katso lisää »

Virolahti

Virolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Virolahti · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Viron kieli · Katso lisää »

Yleisgeminaatio

Yleisgeminaatio on hyvin monissa suomen kielen murteissa esiintyvä ilmiö, jossa konsonantit kahdentuvat eli geminoituvat lyhyen painollisen (myös sivupainollisen) ja pitkän painottoman vokaalin välissä, esim.

Uusi!!: Kaakkoismurteet ja Yleisgeminaatio · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Karjalan murre.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »