Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
39 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Arpela, Eurooppa, Fennoskandian mannerjäätikkö, Happamuus (limnologia), Humus, Itämeri, Järvisyys, Joki, Kaakamo, Kaakamojoen vesistö, Kemi, Kemijoki, Kemin keskustaajama, Keminmaa, Laivajärvi, Lappi, Liedakkala, Neliökilometri, Novgorod, Ojitettu suo, Pääuoma, Pähkinäsaaren rauha, Perämeri, Rehevöityminen, Ruottala, Seututie 921, Seututie 927, Sivu-uoma, Suomen vesistöalueet, Suomi, Tornio, Tornionjoki, Turun arkkihiippakunta, Uppsalan hiippakunta, Valtatie 4, Valuma-alue, Vedenlaatu, Viime jääkauden loppuvaihe.
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Arpela
Arpela on Tornion kaupunkiin kuuluva kylä ja taajama entisen Alatornion kunnan alueella.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Arpela · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Eurooppa · Katso lisää »
Fennoskandian mannerjäätikkö
Mannerjäätiköiden yhtyminen muodosti jäätikköalueen suurimman laajuuden Veiksel-jääkauden kylmimpänä aikana. Fennoskandian mannerjäätikkö (lyhennys FIS) tai Skandinavian mannerjäätikkö (SIS) oli Veiksel-jääkaudella (noin 115 000–11 000 vuotta sitten) yleensä joko vain Skandinavian tai laajemmin Fennoskandian peittänyt mannerjäätikkö, jonka alkuperäinen synnyinseutu oli Skandeilla.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Fennoskandian mannerjäätikkö · Katso lisää »
Happamuus (limnologia)
Happamuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön kemiallista tilaa ja eliöiden elinoloja.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Happamuus (limnologia) · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Humus · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Itämeri · Katso lisää »
Järvisyys
Järvisyys eli järviprosentti on ympäristötieteessä suure, joka ilmaisee järvien pinta-alan osuutta vesistön valuma-alueen pinta-alasta.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Järvisyys · Katso lisää »
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Joki · Katso lisää »
Kaakamo
Kaakamo (tai Kaakama) on kylä Tornion kaupungissa Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Kaakamo · Katso lisää »
Kaakamojoen vesistö
Kaakamojoen vesistö (vesistöaluetunnus 66) muodostuu Suomen päävesistöalue, joka muodostuu Perämereen laskevan Kaakamojoen valuma-alueesta.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Kaakamojoen vesistö · Katso lisää »
Kemi
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Kemi · Katso lisää »
Kemijoki
Kemijoen vesistöalue. Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoki Keminmaan kohdalla. Kemijoki on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 kilometriä.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Kemijoki · Katso lisää »
Kemin keskustaajama
Kemin keskustaajama on Kemin kaupungin sekä Keminmaan kunnan hallinnollinen keskus ja Suomen 27.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Kemin keskustaajama · Katso lisää »
Keminmaa
Keminmaa (vuoteen 1979 asti Kemin maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Keminmaa · Katso lisää »
Laivajärvi
Laivajärvi on kylä Tornion kaupungin alueella Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Laivajärvi · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Lappi · Katso lisää »
Liedakkala
Liedakkala on kylä Keminmaan kunnassa Lapin maakunnassa, noin kuusi kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Liedakkala · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Neliökilometri · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Novgorod · Katso lisää »
Ojitettu suo
Ojitettu suo on suo, jota pyritään ojittamalla kuivattamaan ja muuttamaan metsäksi tai pelloksi.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Ojitettu suo · Katso lisää »
Pääuoma
Pääuoma on hydrologiassa nimitys valuma-alueen uomaverkostossa sijaitsevasta virtaveden siitä uomasta, joka laskee alajuoksullaan ulos valuma-alueelta joko järveen tai mereen.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Pääuoma · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Perämeri
Perämeri. Perämeri, on Pohjanlahden pohjoisin osa.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Perämeri · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Ruottala
Ruottala on kylä Tornion kaupungissa Kaakamajokivarressa Jäämerentien varrella.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Ruottala · Katso lisää »
Seututie 921
Seututie 921 on Suomen tieverkon osuus Keminmaan ja Tornion alueella Lapin läänissä.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Seututie 921 · Katso lisää »
Seututie 927
Liakanjoella Yli-Liakassa lounaaseen päin Seututie 927 alkaa Paakkolasta valtatien 4 risteyksestä ja päättyy Ala-Vojakkalaan valtatien 21 risteykseen.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Seututie 927 · Katso lisää »
Sivu-uoma
Norjassa sijaitsevaan Glommaan yhtyy oikealta sivujoki Vorma. Sivujoki Mosel yhtyy Reinin pääuomaan Saksan Koblenzissa. Sivu-uoma on hydrologiassa nimitys valuma-alueen uomaverkostossa sijaitsevasta virtaveden uomasta, joka yhtyy toiseen virtaveden uomaan.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Sivu-uoma · Katso lisää »
Suomen vesistöalueet
Suomen vesistöalueet, tai lyhyemmin Suomen vesistöt, ovat ne valuma-alueet, jotka ovat osittain tai kokonaan Suomen alueella.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Suomen vesistöalueet · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Suomi · Katso lisää »
Tornio
Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Tornio · Katso lisää »
Tornionjoki
Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Tornionjoki · Katso lisää »
Turun arkkihiippakunta
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna. Turun piispan vaakuna. Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Turun arkkihiippakunta · Katso lisää »
Uppsalan hiippakunta
Uppsalan hiippakunta (vuoteen 1973 saakka Uppsalan arkkihiippakunta) on yksi Ruotsin kirkon hiippakunta.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Uppsalan hiippakunta · Katso lisää »
Valtatie 4
Valtatie 4 eli Nelostie on Suomen halki Helsingistä Lahden, Jyväskylän, Oulun, Rovaniemen ja Ivalon kautta Utsjoelle johtava valtatie.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Valtatie 4 · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Valuma-alue · Katso lisää »
Vedenlaatu
Vedenlaatu, tai myös veden laatu, on talousveden ja erityisesti juomaveden tuotantoon liittyvä käsite, mutta sen laajempi tulkinta käsittää myös vesistöjen luonnontilaa.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Vedenlaatu · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Kaakamojoki ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
