Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

K. J. Ståhlbergin kyyditys

Indeksi K. J. Ståhlbergin kyyditys

Kansalaisjoukko vastaanottamassa kotiin palaavia K. J. Ståhlbergia ja Ester Ståhlbergia Helsingin rautatieasemalla kyydityksen jälkeen 16. lokakuuta 1930. K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.

124 suhteet: A. F. Airo, Aarne Sihvo, Akateeminen Karjala-Seura, Aktivisti (lehti), Alkoholijuoma, Antikommunismi, Arvi Hällfors, Asianajaja, Autoritarismi, Äärioikeisto, Bobi Sivén, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Chevrolet, Eduskuntavaalit 1930, Eero Kuussaari, Eheytyminen, Epäluottamuslause, Erkki Kuokkanen, Ester Ståhlberg, Etsivä keskuspoliisi, Eugen Schauman, Hannes Ignatius, Harald Öhquist, Heikki Borenius, Heimosodat, Heinola, Helsingin päärautatieasema, Helsingin poliisilaitos, Helsingin Sanomat, Herttoniemi, Hjalmar J. Procopé, Hovioikeus, Humalatila, Iivari Koivisto, Itäkarjalaisten kansannousu, Itsenäisyyden Liitto, J. H. Vennola, Jatkosota, Jääkäriliike, Järvenpää, Joensuu, Joensuun kaupungintalo, Johannes Laine, K. J. Ståhlberg, K. M. Wallenius, Kaarlo Vilho Martonen, Kallion III hallitus, Kansallinen Edistyspuolue, Kansallisarkisto, Kieltolaki (Suomi), ..., Kihlakunnanoikeus, Kommunistilait, Korkein oikeus (Suomi), Krapula, Kulosaari, Kyösti Kallio, Lahti, Laillisuusrintama, Lapua, Lapuanliike, Lauri Kristian Relander, Lepäämäänjättämissäännöstö, Liberalismi, Luettelo K. J. Ståhlbergin kyydityksestä tuomituista, Malmi (Helsinki), Martti Rantanen, Mäntsälä, Mäntsälän kapina, Mikkeli, Mikko Jaskari, Mikko Jaskari (kansanedustaja), Motiivi, Muilutus, Nationalismi, Oikeisto, P. E. Svinhufvud, Parabellum P08, Pielisjoen linna, Porajärvi (Aunuksen Karjala), Professori, Radikalisoituminen, Rafael Haarla, Repola, Rintamamiesliitto, Rudolf Walden, Rukajärvi, Ruotsin kieli, Seurahuone, Sixtus Hjelmman, Sortavala, Sotaylioikeus, Suomen ja Venäjän raja, Suomen Keskusta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen Lukko, Suomen presidentinvaali 1919, Suomen presidentinvaali 1931, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Svinhufvudin II hallitus, Syyttäjä, Talonpoikaismarssi, Talvisota, Tarton rauha, Tuusula, Työn Ääni, Urho Kekkonen, Uudenmaan vaalipiiri, Vaa’ankieliasema, Vaaliliitto, Valitsijamies, Valtion lentokonetehdas, Vankeus, Vapaamuurarit, Vapaudenriisto, Varkaus (kaupunki), Väinö Hakkila, Veli-Pekka Lehtola, Venäläisvastaisuus, Vientirauha, Vihtori Kosola, Viipuri, Yleisradio. Laajenna indeksi (74 lisää) »

A. F. Airo

Aksel Fredrik (A. F.) Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku – 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja A. F. Airo · Katso lisää »

Aarne Sihvo

Aarne Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher, 22. marraskuuta 1889 Virolahti – 12. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, joka toimi sotaväen päällikkönä vuosina 1926–1933 ja puolustusvoimain komentajana vuosina 1946–1953.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975 Sihvo liittyi jääkäriliikkeeseen ensimmäisten joukossa. Sotilaskoulutuksensa jälkeen hänet lähetettiin useasti Suomeen jääkärivärväriksi; kolmannella värväysreissullaan hän joutui kalterijääkäriksi Špalernajan tutkintavankilaan vapautuen vasta helmikuun vallankumouksen yhteydessä maaliskuussa 1917. Hän palasi sisällissodan alla Suomeen jääkärien pääjoukon edellä kouluttamaan suojeluskuntia, ja komensi sisällissodassa Karjalan ryhmää. Sisällissodan jälkeen Sihvo osallistui Heimosotiin ja toimi Aunuksen retken komentajana vuonna 1919. Hän toimi Sotakorkeakoulun johtajana toimittuaan sitä ennen sotaministeriön erikoistehtävissä, vajaan kauden kansanedustajana, sekä käytyään täydentämässä sotilaskoulutustaan ulkomailla. Mäntsälän kapinan aikana hän pysyi hallituksen puolella ja olisi halunnut kukistaa kapinan aseellisesti. Sihvoa pidettiin usein Mannerheimin kilpailijana. Talvi- ja jatkosodassa hänet jätettiin kotirintamalle väestönsuojelupäälliköksi ja ilmasuojelukomentajaksi. Vasta sotien jälkeen hän palasi puolustusvoimissa johtavaan asemaan.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Aarne Sihvo · Katso lisää »

Akateeminen Karjala-Seura

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »

Aktivisti (lehti)

Aktivisti oli vuosina 1930–1931 ilmestynyt suomalainen aikakauslehti, joka oli eräs lapuanliikkeen tunnetuimpia äänenkannattajia.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Aktivisti (lehti) · Katso lisää »

Alkoholijuoma

Valikoima alkoholijuomia: punaviiniä, viskiä, olutta, kuohuviiniä, likööriä. Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Alkoholijuoma · Katso lisää »

Antikommunismi

Antikommunismi on kommunismia vastustava poliittinen liike ja ideologia.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Antikommunismi · Katso lisää »

Arvi Hällfors

Arvi Johannes Hällfors (20. syyskuuta 1888 Oulu – 17. maaliskuuta 1942 Turku) oli suomalainen maisteri ja kaupunginjohtaja.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Arvi Hällfors · Katso lisää »

Asianajaja

Asianajaja on asiakkaansa oikeuksien ajamiseen erikoistunut juristi.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Asianajaja · Katso lisää »

Autoritarismi

Autoritarismi on hallintotapa, joka perustuu auktoriteetin vallalle.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Autoritarismi · Katso lisää »

Äärioikeisto

Äärioikeisto on nykyisen valtavirtaistuneen määritelmän mukaan pluralismin ja liberaalin demokratian vastainen sekä väkivaltaan suopeasti suhtautuva laitaoikeiston osa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Äärioikeisto · Katso lisää »

Bobi Sivén

Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Bobi Sivén · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Chevrolet

Chevrolet on yhdysvaltalaisen General Motorsin automerkki.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Chevrolet · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1930

Suomen 14.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Eduskuntavaalit 1930 · Katso lisää »

Eero Kuussaari

Eero Vilho Kuussaari (vuoteen 1927 Heickell, käytti Saksassa ollessaan peitenimeä Carl Ek; 15. kesäkuuta 1891 Oulu – 29. huhtikuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti, heimosoturi ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Eero Kuussaari · Katso lisää »

Eheytyminen

Eheytyminen tarkoittaa Suomen historiassa ajanjaksoa sisällissodan ja talvisodan välissä, jonka aikana suomalaisten kahtiajako punaisiin ja valkoisiin alkoi häilyä ja kansakunta eheytyi yhtenäiseksi puolustamaan maata Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Eheytyminen · Katso lisää »

Epäluottamuslause

Epäluottamuslause tarkoittaa parlamentaarisessa järjestelmässä parlamentin tekemää päätöstä, jonka mukaan hallituksella ei ole enää parlamentin enemmistön tukea, mikä johtaa hallituksen kaatumiseen.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Epäluottamuslause · Katso lisää »

Erkki Kuokkanen

Erkki Veikko Kuokkanen (5. joulukuuta 1887 Kuopio – 6. maaliskuuta 1956 Mikkeli) oli suomalainen kihlakunnantuomari, Mikkelin pormestari ja sisäasiainministeri 1930-luvun alussa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Erkki Kuokkanen · Katso lisää »

Ester Ståhlberg

Ester Ståhlberg (ent. Hällström, o.s. Elfving, 17. helmikuuta 1870 Vaasa – 21. heinäkuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, opettaja ja toimittaja ja tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puoliso vuodesta 1920 lähtien.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Ester Ståhlberg · Katso lisää »

Etsivä keskuspoliisi

Suomen valtiollisen poliisin pää­toimistona vuodesta 1920 toiminut rakennus Ratakadun ja Fredrikin­kadun risteyksessä Helsingissä. Etsivä keskuspoliisi (lyh. EK) oli vuosina 1919–1938 toiminut Suomen valtiollinen salainen poliisi.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Etsivä keskuspoliisi · Katso lisää »

Eugen Schauman

Eugen Schauman (10. toukokuuta 1875 Harkova, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. kesäkuuta 1904 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta) oli suomenruotsalainen virkamies ja sortovuosien aktivisti, joka ampui vuonna 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja välittömästi sen jälkeen itsensä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Eugen Schauman · Katso lisää »

Hannes Ignatius

Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius (8. lokakuuta 1871 Helsinki – 3. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen sotilas, jonka sotilasura katkesi Venäjän vallan aikana.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Hannes Ignatius · Katso lisää »

Harald Öhquist

Harald Öhquist (1. maaliskuuta 1891 Helsinki – 10. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja jääkäri.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Harald Öhquist · Katso lisää »

Heikki Borenius

Heikki (Henrik) Wilhelm Borenius (21. joulukuuta 1884 Helsinki – 16. helmikuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen asianajaja.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Heikki Borenius · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Heimosodat · Katso lisää »

Heinola

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Heinola · Katso lisää »

Helsingin päärautatieasema

Helsingin päärautatieasema (aik. Helsingin rautatieasema) on Helsingin tunnettu maamerkki ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen keskipiste.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Helsingin päärautatieasema · Katso lisää »

Helsingin poliisilaitos

Helsingin poliisilaitos (vuosina 1996–2008 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos) on vuonna 1826 perustettu Suomen suurin poliisiyksikkö.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Helsingin poliisilaitos · Katso lisää »

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »

Herttoniemi

Herttoniemi on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Herttoniemi · Katso lisää »

Hjalmar J. Procopé

Johan Hjalmar Fredrik (Hjalmar Johan Fredrik, Hjalmar J.) Procopé (8. elokuuta 1889 Tukholma – 8. maaliskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Hjalmar J. Procopé · Katso lisää »

Hovioikeus

Suomen ensimmäinen ja vanhin hovioikeus, Turun hovioikeus, joka perustettiin vuonna 1623. Hovioikeus (lyhenne HO) on Suomen ja Ruotsin yleisten tuomioistuinten hierarkiassa toinen oikeusaste, johon asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden ratkaisuista.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Hovioikeus · Katso lisää »

Humalatila

Viinistä humaltunutta naista esittävä Jan Steenin maalaus noin vuodelta 1663. Humalatila eli humala tai juopumus on alkoholin nauttimisen aiheuttama päihtymys.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Humalatila · Katso lisää »

Iivari Koivisto

Lapuan liikkeen ”triumviraatti” kesällä 1930. Iivari Koivisto (vas.), Vihtori Kosola ja Vihtori Herttua. Kaarlo Iivari Koivisto (19. maaliskuuta 1894 Kurikka – 19. joulukuuta 1946 Ilmajoki) oli suomalainen pankinjohtaja, joka oli yksi Lapuan liikkeen johtohahmoista.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Iivari Koivisto · Katso lisää »

Itäkarjalaisten kansannousu

Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »

Itsenäisyyden Liitto

Itsenäisyyden Liitto oli Suomessa vuosina 1924–1946 toiminut järjestö, joka ilmoitti toimintansa tarkoitukseksi Suomen itsenäisyyden lujittamisen.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Itsenäisyyden Liitto · Katso lisää »

J. H. Vennola

Juho Heikki (J. H.) Vennola (aik. Karhu; 19. kesäkuuta 1872 Oulu – 3. joulukuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä ja edistyspuolueen poliitikko.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja J. H. Vennola · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Jatkosota · Katso lisää »

Jääkäriliike

ImageSize.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Jääkäriliike · Katso lisää »

Järvenpää

Järvenpää on noin 46 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Järvenpää · Katso lisää »

Joensuu

kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Joensuu · Katso lisää »

Joensuun kaupungintalo

Joensuun kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kansallisromantiikkaa ja myöhäisjugendia yhdistelevä tiilirakennus Joensuun keskustassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Joensuun kaupungintalo · Katso lisää »

Johannes Laine

Johannes Laine, sukunimi aik.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Johannes Laine · Katso lisää »

K. J. Ståhlberg

Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »

K. M. Wallenius

Kurt Martti Wallenius (käytti Saksassa peitenimeä Walle), (25. heinäkuuta 1893 Kuopio – 15. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja kirjailija.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja K. M. Wallenius · Katso lisää »

Kaarlo Vilho Martonen

Kaarlo Vilho (K. V.) Martonen (2. syyskuuta 1881 Vaasa – 7. helmikuuta 1949 Helsinki) oli Vaasan läänin maaherra 1930–1938 ja korkeimman hallinto-oikeuden hallintosihteeri 1938–1949.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kaarlo Vilho Martonen · Katso lisää »

Kallion III hallitus

Kallion III hallitus oli Suomen tasavallan 17.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kallion III hallitus · Katso lisää »

Kansallinen Edistyspuolue

Kansallinen Edistyspuolue oli suomalainen liberalistinen puolue, joka toimi vuosina 1918–1951.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kansallinen Edistyspuolue · Katso lisää »

Kansallisarkisto

Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kansallisarkisto · Katso lisää »

Kieltolaki (Suomi)

asetus­kokoelmassa. Kieltolaki (aluksi nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta) oli Suomessa vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholijuomia koskenut kieltolaki.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kieltolaki (Suomi) · Katso lisää »

Kihlakunnanoikeus

Kihlakunnanoikeus oli Suomessa vuoteen 1993 asti alioikeuden nimitys maaseudulla, niin sanottujen vanhojen kaupunkien ulkopuolella, sekä Ruotsissa vuoteen 1971 asti ennen 1910-lukua perustettujen kaupunkien ulkopuolella.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kihlakunnanoikeus · Katso lisää »

Kommunistilait

Kommunistilait olivat Suomessa vuonna 1930 säädettyjä lakeja, joilla pyrittiin estämään kommunistien toiminta Suomessa maanpetoksellisena tai yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattuna rikollisena toimintana.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kommunistilait · Katso lisää »

Korkein oikeus (Suomi)

Korkeimman oikeuden logo Korkein oikeus (KKO) on toinen Suomen korkeimman oikeusasteen tuomioistuimista, jonka tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen eli prejudikaattien antaminen.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Korkein oikeus (Suomi) · Katso lisää »

Krapula

Suzanne Valadonin muotokuva), noin 1888. Krapula on etyylialkoholin runsaasta päihdekäytöstä seuraava oire.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Krapula · Katso lisää »

Kulosaari

Kulosaari on saari, entinen kunta ja nykyinen Helsingin 42. kaupunginosa Kaakkois-Helsingissä, Helsingin suurpiiri 6:ssa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kulosaari · Katso lisää »

Kyösti Kallio

Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Kyösti Kallio · Katso lisää »

Lahti

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Lahti · Katso lisää »

Laillisuusrintama

Laillisuusrintama oli Suomessa 1930-luvun alussa äärioikeiston nousua vastaan syntynyt poliittinen ryhmittymä, jonka muodostivat edistyspuolue, Maalaisliitto, Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP).

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Laillisuusrintama · Katso lisää »

Lapua

Kauppakatua Lapuan keskustassa. Lapua on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Lapua · Katso lisää »

Lapuanliike

Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Lapuanliike · Katso lisää »

Lauri Kristian Relander

Lauri Kristian Relander (ristimänimeltään Lars Kristian, 31. toukokuuta 1883 Kurkijoki – 9. helmikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen agronomi, poliitikko ja Suomen tasavallan toinen presidentti vuosina 1925–1931.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Lauri Kristian Relander · Katso lisää »

Lepäämäänjättämissäännöstö

Lepäämäänjättämissäännöstö eli määrävähemmistösäädökset oli Suomen valtiopäiväjärjestykseen sisältynyt säädös, joka antoi eduskunnassa vähintään yhden kolmasosan suuruiselle vähemmistölle oikeuden lykätä minkä tahansa lakiesityksen lopullinen hyväksyminen yli seuraavien eduskuntavaalien.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Lepäämäänjättämissäännöstö · Katso lisää »

Liberalismi

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Liberalismi · Katso lisää »

Luettelo K. J. Ståhlbergin kyydityksestä tuomituista

Tämä on luettelo henkilöistä, jotka tuomittiin entisen presidentin K. J. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa kyydityksestä Helsingistä Joensuuhun 14.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Luettelo K. J. Ståhlbergin kyydityksestä tuomituista · Katso lisää »

Malmi (Helsinki)

'''Malmin peruspiiri''' (Ylä-Malmi, Ala-Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä, Tapaninvainio ja Tapanila) Malmi on Helsingin kaupunginosa ja peruspiiri.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Malmi (Helsinki) · Katso lisää »

Martti Rantanen

Martti Juhana Rantanen (29. toukokuuta 1885 Kiikoinen – 23. kesäkuuta 1935 Kauhava) oli suomalainen kappalainen ja kansallisen kokoomuksen kansanedustaja.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Martti Rantanen · Katso lisää »

Mäntsälä

Mäntsälä on Helsingin seudulla sijaitseva kunta Uudellamaalla.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Mäntsälä · Katso lisää »

Mäntsälän kapina

Mäntsälän kapina oli keväällä 1932 Lapuan liikkeen kannattajien yritys kaataa Suomen hallitus.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Mäntsälän kapina · Katso lisää »

Mikkeli

Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Mikkeli · Katso lisää »

Mikko Jaskari

Mikko Jaskari (11. joulukuuta 1902Lakimiesmatrikkeli 1970 s. 284 – 27. kesäkuuta 1979) oli suomalainen juristi, joka tuli tunnetuksi presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksen johtajana lokakuussa 1930.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Mikko Jaskari · Katso lisää »

Mikko Jaskari (kansanedustaja)

Mikko Jaskari (Korkeamäki) (5. tammikuuta 1866 Nurmo – 10. lokakuuta 1936 Nurmo) oli suomalainen maanviljelijä, taloustirehtööri ja kansanedustaja.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Mikko Jaskari (kansanedustaja) · Katso lisää »

Motiivi

Motiivi (”liikuttaja”) tarkoittaa vaikutinta eli syytä tietyn asian tekemiseen.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Motiivi · Katso lisää »

Muilutus

Ensimmäinen vuonna 1930 muilutettu oli ''Pohjan Voima'' -lehden toimittaja Ilmari Sormunen. Maalaisliittolaisen ''Maakansa''-lehden pilapiirtäjä Oki Räisänen esitti tapauksen harmittomana. Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Muilutus · Katso lisää »

Nationalismi

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Nationalismi · Katso lisää »

Oikeisto

Oikeisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin oikeassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Oikeisto · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »

Parabellum P08

Parabellum M1900. Yhdysvaltoihin siviilimyyntiin valmistettu 7,65 Parabellum -kaliiperinen niin sanottu American Eagle - malli, jonka patruunapesän päällä on Yhdysvaltain vaakunakotkaa esittävä kaiverrus. Parabellumin polvilukko avoimessa asennossaan. Parabellum P08, tai varsinkin Yhdysvalloissa Lugerhttp://www.landofborchardt.com/stoeger.htmlhttp://www.handgunsmag.com/featured_handguns/po8_luger/, on saksalainen itselataava pistooli, joka on ollut palveluskäytössä useissa maissa 1900-luvun alusta lähtien monena eri variaatioina.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Parabellum P08 · Katso lisää »

Pielisjoen linna

Pielisjoen linna. Pielisjoen linna Ilosaarelta kuvattuna. Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivirakennus: se on vuodelta 1852.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Pielisjoen linna · Katso lisää »

Porajärvi (Aunuksen Karjala)

Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »

Professori

suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Professori · Katso lisää »

Radikalisoituminen

Radikalisoituminen on prosessi, jossa yksilö omaksuu jyrkkiä eli ekstremistisiä, yhteisön normien vastaisia ajatuksia ja mielipiteitä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Radikalisoituminen · Katso lisää »

Rafael Haarla

Toivo Rafael Valdemar Haarla (vuoteen 1906 Harberg; 6. maaliskuuta 1876 Korpilahti – 1. kesäkuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos ja 1920- ja 1930-lukujen oikeistoradikaalin toiminnan tukija ja rahoittaja.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Rafael Haarla · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Repola · Katso lisää »

Rintamamiesliitto

Rintamamiesliitto (vuoteen 1940 Vapaussodan Rintamamiesten Liitto, VRL) oli Suomessa vuosina 1929–1944 toiminut sisällissodan valkoisten veteraanijärjestö, jolla oli myös äärioikeistolaisia poliittisia tavoitteita.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Rintamamiesliitto · Katso lisää »

Rudolf Walden

Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Rudolf Walden · Katso lisää »

Rukajärvi

Rukajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Rukajärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Rukajärvi · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Seurahuone

Oulun seurahuone kuvattuna vuonna 1907 lähetettyyn postikorttiin. Seurahuone on perinteinen suomalainen hotellin ja/tai ravintolan nimi.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Seurahuone · Katso lisää »

Sixtus Hjelmman

Sixtus Hjelmman (8. toukokuuta 1869 Iisalmi–6. toukokuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri (1928).

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Sixtus Hjelmman · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Sortavala · Katso lisää »

Sotaylioikeus

Sotaylioikeus oli Suomessa vuosina 1920–1952 toiminut sotatuomioistuin, joka toimi sotilasrikosasioissa ylioikeutena.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Sotaylioikeus · Katso lisää »

Suomen ja Venäjän raja

Jonotusta vuonna 2008 Nuijamaan raja-asemalle. Rajavyöhykkeestä varoittavat kyltit Kuusamon Paljakassa. Suomen ja Venäjän raja (yleiskielessä Suomen itäraja) on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen ja Venäjän raja · Katso lisää »

Suomen Keskusta

Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen Keskusta · Katso lisää »

Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »

Suomen kuningaskuntahanke

Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »

Suomen Lukko

Suomen Lukko ry oli Lapualta lähtöisin olleen Lapuan liikkeen varhaisvaiheen järjestäytynyt muoto.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen Lukko · Katso lisää »

Suomen presidentinvaali 1919

Suomen presidentinvaali 1919 oli Suomen ensimmäinen presidentinvaali.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen presidentinvaali 1919 · Katso lisää »

Suomen presidentinvaali 1931

Suomen presidentinvaalin 1931 voitti kokoomuspuolueen ehdokas, pääministeri Pehr Evind Svinhufvud, jonka merkittävin kilpailija oli ensimmäisenä tasavallan presidenttinä (1919–1925) toiminut Edistyspuolueen K. J. Ståhlberg.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen presidentinvaali 1931 · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Svinhufvudin II hallitus

Hallitus ensimmäisessä istunnossaan 4.7.1930. Kuvassa vasemmalta Juho Koivisto, August Raatikainen, K. A. Solitander, Rolf Witting, K. G. Söderholm, P. E. Svinhufvud, presidentti Lauri Kr. Relander, J. H. Vennola, Hjalmar J. Procopé, Paavo Virkkunen, E. V. Kuokkanen, Albin Manner ja E. A. Tuomivaara. Svinhufvudin II hallitus oli Suomen tasavallan 18.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Svinhufvudin II hallitus · Katso lisää »

Syyttäjä

Syyttäjiä matkalla oikeuden istuntoon. Syyttäjä on oikeuslaitoksen virkamies, jonka tehtäviin kuuluu ajaa syytteitä rikosasioissa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Syyttäjä · Katso lisää »

Talonpoikaismarssi

Talonpoikaismarssin pääjuhla Senaatintorilla. Talonpoikaismarssi oli Helsingissä 7.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Talonpoikaismarssi · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Talvisota · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Tarton rauha · Katso lisää »

Tuusula

Tuusula on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Tuusula · Katso lisää »

Työn Ääni

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Työn Ääni oli Vaasassa vuosina 1924–1930 ilmestynyt radikaalivasemmiston sanomalehti.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Työn Ääni · Katso lisää »

Urho Kekkonen

Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Urho Kekkonen · Katso lisää »

Uudenmaan vaalipiiri

Uudenmaan vaalipiiri on yksi Suomen eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Uudenmaan vaalipiiri · Katso lisää »

Vaa’ankieliasema

Vaa’ankieliasema tarkoittaa asemaa, jossa pienehkö ryhmittymä pystyy äänillään ratkaisemaan voimasuhteiden jakautumisen jossain hallintoelimessä tai vastaavassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Vaa’ankieliasema · Katso lisää »

Vaaliliitto

Vaaliliitto on kahden tai useamman puolueen tai muun ehdokaslistan vaaleja varten solmima liitto, jonka tarkoituksena on parantaa mukana olevien ryhmien asemaa siihen verrattuna, että ne toimisivat erillään.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Vaaliliitto · Katso lisää »

Valitsijamies

Valitsijamies on epäsuorassa vaalitavassa henkilö, joka valitaan äänestämään lopullisen vaalin ehdokkaista itselleen mieluisin.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Valitsijamies · Katso lisää »

Valtion lentokonetehdas

VL Tuisku. Valtion lentokonetehdas tai Ilmailuvoimien lentokonetehdas oli suomalainen lentokonevalmistaja, joka toimi 1920-luvun alusta aina 1950-luvun alkuun, jolloin yhtiön toiminnot siirtyivät Valmetille.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Valtion lentokonetehdas · Katso lisää »

Vankeus

Vantaan vankila on Suomen moderneimpia suljettuja vankiloita. Vankeus on yhteiskunnan määräämä vapauden menettäminen määräajaksi tai lopullisesti eli elinkautisena.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Vankeus · Katso lisää »

Vapaamuurarit

Suorakulma ja harppi on vapaamuurareiden yleisimmin käyttämä symboli. Vapaamuurarit on yksi maailman vanhimmista, suurimmista ja kansainvälisesti laajimmista miesten yleisuskonnollisista liikkeistä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Vapaamuurarit · Katso lisää »

Vapaudenriisto

Vapaudenriisto on rikos, jossa rikoksentekijä estää uhriaan liikkumasta vapaasti esimerkiksi riistämällä toiselta liikkumisvapauden tai eristämällä toisen tämän ympäristöstä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Vapaudenriisto · Katso lisää »

Varkaus (kaupunki)

Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Varkaus (kaupunki) · Katso lisää »

Väinö Hakkila

Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Väinö Hakkila · Katso lisää »

Veli-Pekka Lehtola

Veli-Pekka Lehtola (s. 17. lokakuuta 1957 Inari) on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Veli-Pekka Lehtola · Katso lisää »

Venäläisvastaisuus

Puck'', Yhdysvallat, 1903. Venäläisvastaisuus eli russofobia voi esiintyä joko Venäjän keskushallintoon (tämän valtiomuodosta riippumatta) ja valtakoneistoon tai yleisesti venäläisiin kohdistuvana vihamielisyytenä ja syrjintänä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Venäläisvastaisuus · Katso lisää »

Vientirauha

sisällissodan aikana. Vientirauha Oy oli vuonna 1920 perustettu suomalainen lakonmurtajakaarti, johon kuului enimmillään 34 000 jäsentä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Vientirauha · Katso lisää »

Vihtori Kosola

Iisakki Vihtori Iisakinpoika Kosola (10. tai 28. heinäkuutaKosolan mukaan hänen syntymäpäivänsä oli kirkon kastekirjassa 28.7., mutta hänen äitinsä mukaan 10.7.1884 (Kosola 1935, s. 7–8). Korjus ilmoittaa päiväksi 28.7. (Korjus 1976, s. 7.) ja 10.7. 1884 Ylihärmä – 14. joulukuuta 1936 Lapua) oli suomalainen talonpoika ja aktivisti, joka toimi 1930-luvulla oikeistoradikaalin ja antikommunistisen Lapuan liikkeen johtajana ja keulakuvana sekä sen seuraajaksi perustetun Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) puheenjohtajana vuosina 1932–1936.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Vihtori Kosola · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Viipuri · Katso lisää »

Yleisradio

Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.

Uusi!!: K. J. Ståhlbergin kyyditys ja Yleisradio · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

K. J.Ståhlbergin kyyditys, K.J.Ståhlbergin kyyditys.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »