Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
162 suhteet: Aavikko, Aavikoituminen, Allas (geomorfologia), Alpit, Alusvesi, Antarktis, Araljärvi, Aro, Ääninen, Baikaljärvi, Bifurkaatiojärvi, Biologia, Ekosysteemi, Espanjan kieli, Eutrofinen järvi, Eyrejärvi, Fennoskandia, Haihdunta, Haihtuminen, Happamoituminen, Happi, Harju, Haukivesi, Hautavajoama, Hämeenlinna, Hehtaari, Helvetinjärven kansallispuisto, Hiili, Hiilihappo, Hirvensalmi, Humus, Humusjärvi, Huronjärvi, Hydrologia, Inarijärvi, Iso Karhujärvi, Iso Orjajärvi, Iso Suolajärvi, J. G. Granö, Jääkausi, Jäätikkö, Jäätikköjärvi, Jähmettyminen, Järvenlasku, Järvi (sukunimi), Järvimalmi, Joen uoma, Joki, Juolua, Kalkkikivi, ..., Kallavesi, Kanada, Karbonaatti, Karstijärvi, Karstimaa, Kaspianmeri, Kasviplankton, Keitele, Kemialliset sedimentit, Kloridi, Kuibyševin tekojärvi, Kuivuusraja, Kuollutmeri, Kutiini, Kuutiometri, Kymijoki, Laatokka, Laattatektoniikka, Laava, Laguuni, Lampi, Lappajärvi (järvi), Lasku-uoma, Lähde, Lämpötila, Lehtivihreä, Levä, Lohikalat, Luettelo maailman suurimmista järvistä, Luettelo maailman syvimmistä järvistä, Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä, Luettelo Suomen vesistöistä, Luusua, Maa, Maalaji, Maankohoaminen, Maantiede, Maanvyöry, Maari, Meri, Meromiktia, Michiganjärvi, Mineraali, Moreeni, Multa, Natriumkloridi, Neliökilometri, Neliömetri, Njassajärvi, Nurmijärvi, Oligotrofinen järvi, Orivesi (Saimaa), Oulujärvi, Päijänne, Peipsijärvi, Pielinen, Pihlajavesi (Saimaa), Pinta-ala, Pohjaeläimet, Pohjavesi, Prosentti, Puro, Ranskan kieli, Rehevöityminen, Rikkihappo, Rikkivety, Ruotsi, Ruotsin järvet, Ruovesi, Rybinskin tekojärvi, Saimaa, Salpausselät, Savi, Sedimentti, Siperia, Sulfaatti, Suo, Suola, Suolahappo, Suolaisuus, Suolajärvi, Suolaliejukko, Suomi, Suppa, Suvanto, Talvikerrostuneisuus, Tanganjikajärvi, Täyskierto, Törmäyskraatteri, Tehomaatalous, Tekojärvi, Teollisuus, Tiheys, Tiibet, Tsimljanskin tekojärvi, Tulivuori, Tulva, Umpijärvi, Utah, Vänern, Venäjä, Vesi, Vesijärvi (täsmennyssivu), Vesimuodostuma, Vesireitti, Vesistön pääjärvi, Vesitaseyhtälö, Victorianjärvi, Viro, Vostok (järvi), Vuoristo, Yläjärvi. Laajenna indeksi (112 lisää) »
Aavikko
Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.
Uusi!!: Järvi ja Aavikko · Katso lisää »
Aavikoituminen
Araljärven kutistuessa laiva on jäänyt keskelle aavikkoa. Aavikoituminen tarkoittaa kuivilla alueilla tapahtuvaa maan laadun heikentymistä.
Uusi!!: Järvi ja Aavikoituminen · Katso lisää »
Allas (geomorfologia)
Allas on maantieteessä, geologiassa ja geomorfologiassa laakea ja laaja maanpinnan tai merenpohjan painanne, joka rajoittuu ainakin lähestulkoon joka suunnassa rinteisiin.
Uusi!!: Järvi ja Allas (geomorfologia) · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Järvi ja Alpit · Katso lisää »
Alusvesi
Alusvesi on kesällä järvissä harppauskerroksen alapuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Järvi ja Alusvesi · Katso lisää »
Antarktis
Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.
Uusi!!: Järvi ja Antarktis · Katso lisää »
Araljärvi
Araljärvi eli Aral oli laskujoeton suolajärvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella.
Uusi!!: Järvi ja Araljärvi · Katso lisää »
Aro
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Järvi ja Aro · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Järvi ja Ääninen · Katso lisää »
Baikaljärvi
Baikaljärvi tai Baikal on Venäjällä Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi.
Uusi!!: Järvi ja Baikaljärvi · Katso lisää »
Bifurkaatiojärvi
alt.
Uusi!!: Järvi ja Bifurkaatiojärvi · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Järvi ja Biologia · Katso lisää »
Ekosysteemi
Kieli.
Uusi!!: Järvi ja Ekosysteemi · Katso lisää »
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Järvi ja Espanjan kieli · Katso lisää »
Eutrofinen järvi
Runsasravinteinen lampi. Balaton on runsasravinteinen keskieurooppalainen järvi, jolla levätuotanto on runsasta. Eutrofinen järvi on limnologiassa runsasravinteinen eli rehevä järvi.
Uusi!!: Järvi ja Eutrofinen järvi · Katso lisää »
Eyrejärvi
Eyrejärvi, virallisesti Kati Thanda on Australian sisäosissa, Etelä-Australian osavaltiossa sijaitseva laskujoeton järvi, joka jakautuu kahteen altaaseen.
Uusi!!: Järvi ja Eyrejärvi · Katso lisää »
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Uusi!!: Järvi ja Fennoskandia · Katso lisää »
Haihdunta
Haihdunta on haihtumiseen liittyvä suure.
Uusi!!: Järvi ja Haihdunta · Katso lisää »
Haihtuminen
Haihtuminen tarkoittaa nesteen, yleensä veden muuttumista kaasuksi ja siirtymistä ympäröivään tilaan.
Uusi!!: Järvi ja Haihtuminen · Katso lisää »
Happamoituminen
Tehtaiden ja voimalaitosten savukaasut aiheuttavat happosateita. Happamoituminen tarkoittaa elinympäristön kuten järven tai metsämaan vähentynyttä kykyä neutraloida happoja, minkä seurauksena pH alenee eli vesi tulee happamaksi.
Uusi!!: Järvi ja Happamoituminen · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Järvi ja Happi · Katso lisää »
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Uusi!!: Järvi ja Harju · Katso lisää »
Haukivesi
Haukivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Saimaan selkä Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien välissä Etelä-Savossa ja Pohjois-Savon eteläisimmässä osassa (Enonkosken, Heinäveden, Joroisten, Rantasalmen, Savonlinnan ja Varkauden alueilla).
Uusi!!: Järvi ja Haukivesi · Katso lisää »
Hautavajoama
Hautavajoaman synty ja täyttyminen merivedellä. Islannissa. Hautavajoama on kahden erkanevan mannerlaatan saumassa oleva tasapohjainen, jyrkkäreunainen, pitkä laakso.
Uusi!!: Järvi ja Hautavajoama · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Järvi ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Järvi ja Hehtaari · Katso lisää »
Helvetinjärven kansallispuisto
Helvetinjärven kansallispuisto on Pirkanmaalla Ruoveden kunnassa sijaitseva vuonna 1982 perustettu, 49,8 neliökilometrin laajuinen kansallispuisto, jonka hoidosta vastaa Metsähallitus.
Uusi!!: Järvi ja Helvetinjärven kansallispuisto · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Järvi ja Hiili · Katso lisää »
Hiilihappo
Hiilihappo on veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste.
Uusi!!: Järvi ja Hiilihappo · Katso lisää »
Hirvensalmi
Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Mikkelin länsipuolella.
Uusi!!: Järvi ja Hirvensalmi · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Järvi ja Humus · Katso lisää »
Humusjärvi
Kainuun Puolangalla sijaitsevien Peuralammien suurin vesiallas. Suomalaiset suolammet ovat dystrofisia. Dystrofinen lampi Puolan Bielawan luonnonpuistossa. Länsi-Tasmaniassa Australiassa virtaavan Gordonjoen vesi on humusaineen värjäämä. Humusjärvi eli dystrofinen järvi tarkoittaa jokea, järveä tai suota, jonka veden väri on ruskea ja joka siten sisältää humuksesta lähtenyttä humusainetta.
Uusi!!: Järvi ja Humusjärvi · Katso lisää »
Huronjärvi
Huronjärvi on yksi viidestä Pohjois-Amerikan Isostajärvestä ja tilavuudeltaan maailman seitsemänneksi suurin järvi.
Uusi!!: Järvi ja Huronjärvi · Katso lisää »
Hydrologia
Virtaavaa vettä Hydrologia eli vesitiede on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla.
Uusi!!: Järvi ja Hydrologia · Katso lisää »
Inarijärvi
Kartta 1700-luvulta Inarijärvi ympäristöineen. Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (ja), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa.
Uusi!!: Järvi ja Inarijärvi · Katso lisää »
Iso Karhujärvi
Iso Karhujärvi on Kanadan Luoteisterritorioiden suurin järvi ja Pohjois-Amerikan neljänneksi suurin järvi.
Uusi!!: Järvi ja Iso Karhujärvi · Katso lisää »
Iso Orjajärvi
Iso Orjajärvi on Kanadan Luoteisterritorioiden toiseksi suurin järvi Ison Karhujärven jälkeen ja Pohjois-Amerikan syvin järvi (614 m).
Uusi!!: Järvi ja Iso Orjajärvi · Katso lisää »
Iso Suolajärvi
Iso Suolajärvi on Yhdysvaltojen Utahissa sijaitseva Amerikan mantereen suurin.
Uusi!!: Järvi ja Iso Suolajärvi · Katso lisää »
J. G. Granö
Johannes Gabriel (Kaapo) Granö oli suomalainen maantieteilijä, joka kehitti erityisesti maisemamaantiedettä ja maantieteen metodologiaa.
Uusi!!: Järvi ja J. G. Granö · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Järvi ja Jääkausi · Katso lisää »
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Uusi!!: Järvi ja Jäätikkö · Katso lisää »
Jäätikköjärvi
Islannin Vatnajökullilla. Rila-vuorten jäätikköjärvet Bulgariassa sijaitsevat 2100–2500 metrin korkeudessa. Jääjärvi eli jäätikköjärvi on jäätikön sulamisesta syntyvä järvi, joka on yleensä muodostunut jäätikön reunaa vasten.
Uusi!!: Järvi ja Jäätikköjärvi · Katso lisää »
Jähmettyminen
olomuodot Jähmettyminen on nesteen muuttuminen kiinteään olomuotoon.
Uusi!!: Järvi ja Jähmettyminen · Katso lisää »
Järvenlasku
Vuonna 1927 lasketun Heralammin pohjaa Etelä-Sydänmaan valtionpuistossa. Järvenlasku on ihmisen suorittama toimenpide, jolla järven vesimäärää vähennetään pysyvästi päästämällä vettä järvialtaasta madaltamalla järven laskukynnystä, perkaamalla sen lasku-uomaa syvemmäksi tai kaivamalla uusi lasku-uoma vedenjakajan ohi toisen vesistön valuma-alueelle.
Uusi!!: Järvi ja Järvenlasku · Katso lisää »
Järvi (sukunimi)
Järvi on Suomessa ja Virossa esiintyvä esiintyvä sukunimi.
Uusi!!: Järvi ja Järvi (sukunimi) · Katso lisää »
Järvimalmi
Limoniittia Limoniitti on yleisnimitys vesipitoisille rautaoksidisaostumille, joita tavataan järvien ja soiden pohjassa, joissa ja lähteiden reunoilla.
Uusi!!: Järvi ja Järvimalmi · Katso lisää »
Joen uoma
Joen uoma tai jokiuoma on joen osa, jossa vesi virtaa normaalin vedenkorkeuden aikana.
Uusi!!: Järvi ja Joen uoma · Katso lisää »
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Uusi!!: Järvi ja Joki · Katso lisää »
Juolua
Juoluoita Nowitna Riverissä Alaskassa. Juolua on lampi tai järvi, joka on muodostunut joen tai muun virran mutkasta, kun meanderointi on vähitellen aiheuttanut sen joutumisen erilleen.
Uusi!!: Järvi ja Juolua · Katso lisää »
Kalkkikivi
Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.
Uusi!!: Järvi ja Kalkkikivi · Katso lisää »
Kallavesi
Kallavesi on Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Leppävirralla sijaitseva järvi.
Uusi!!: Järvi ja Kallavesi · Katso lisää »
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Uusi!!: Järvi ja Kanada · Katso lisää »
Karbonaatti
Karbonaatti-ionin resonanssimuodot Karbonaatti CO32- on anioni, jossa esiintyy hiili- ja happiatomeja.
Uusi!!: Järvi ja Karbonaatti · Katso lisää »
Karstijärvi
Karstijärvi on karstimaalle syntynyt pysyvä tai väliaikainen järvi.
Uusi!!: Järvi ja Karstijärvi · Katso lisää »
Karstimaa
Englannissa Paljaiden karbonaattikallioiden esiintyminen maailmalla Karstimaa on maisemamuoto, joka syntyy usein vuorisuola-, kalkkikivi-, kipsi- tai jopa dolomiittikallioon sadeveden liuottaessa sen pinnasta pois vesiliukoista ainesta, joka voi olla kalliotyypistä riippuen suolaa, kalsiumkarbonaattia, muita karbonaatteja tai kipsiä.
Uusi!!: Järvi ja Karstimaa · Katso lisää »
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Uusi!!: Järvi ja Kaspianmeri · Katso lisää »
Kasviplankton
Kasviplankton on yhteyttämiskykyinen planktoneliö.
Uusi!!: Järvi ja Kasviplankton · Katso lisää »
Keitele
Vuonna 1876 rakennettu Keiteleen kirkko. Keiteleen suurin järvi Nilakka. Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa.
Uusi!!: Järvi ja Keitele · Katso lisää »
Kemialliset sedimentit
Kemialliset sedimentit ovat maa-aineksen lajeja, jotka syntyvät siten, että maa- ja kallioperästä liukenee alkuaineita, jotka sitten suotuisissa olosuhteissa saostuvat.
Uusi!!: Järvi ja Kemialliset sedimentit · Katso lisää »
Kloridi
Kloridi-ioni. Kloridi (Cl-) on anioni, jossa klooriatomiin on liittynyt yksi ylimääräinen elektroni, tai ioniyhdiste, jossa kloridi-ioni on anionina.
Uusi!!: Järvi ja Kloridi · Katso lisää »
Kuibyševin tekojärvi
Kuibyševin tekojärvi eli Samaran tekojärvi on Keski-Venäjällä Volgan keskijuoksulla ja sen sivujoen Kaman alajuoksulla sijaitseva Euroopan suurin tekojärvi.
Uusi!!: Järvi ja Kuibyševin tekojärvi · Katso lisää »
Kuivuusraja
Kuivuusraja määrittää vuotuiselle sademäärälle sen rajan, missä esimerkiksi aro muuttuu aavikoksi tai metsä aroksi.
Uusi!!: Järvi ja Kuivuusraja · Katso lisää »
Kuollutmeri
Kuollutmeri (tai بحر لوط, Baḥr Lūṭ ’Lootin meri’,, ’suolameri’) on Jordanian ja Israelin rajalla syvängössä sijaitseva suolajärvi.
Uusi!!: Järvi ja Kuollutmeri · Katso lisää »
Kutiini
Kutiini on kasvin päällysketon solujen erittämä seos, josta muodostuu kasvin pintakelmu eli kutikula.
Uusi!!: Järvi ja Kutiini · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Järvi ja Kuutiometri · Katso lisää »
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Järvi ja Kymijoki · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Järvi ja Laatokka · Katso lisää »
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Uusi!!: Järvi ja Laattatektoniikka · Katso lisää »
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Uusi!!: Järvi ja Laava · Katso lisää »
Laguuni
Venetsian laguuni satelliittikuvassa. Laguuni on matala rannikkoallas, jonka erottaa syvemmästä merestä jono rantaviivan suuntaisia saaria.
Uusi!!: Järvi ja Laguuni · Katso lisää »
Lampi
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha. Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha. Lampi Puolassa. Lampi West Yellowstonessa Montanassa. Lampi on järveä pienempi makean veden allas.
Uusi!!: Järvi ja Lampi · Katso lisää »
Lappajärvi (järvi)
Lappajärvi satelliittikuvassa (suurin kuvassa näkyvä järvi kuvan oikeassa alanurkassa). Vasemmassa ylänurkassa näkyy Merenkurkkua). Kartta Lappajärven saarista. Lappajärvi on järvi Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, suurimmaksi osaksi Lappajärven kunnan sekä osin Vimpelin kunnan sekä Alajärven kaupungin alueella.
Uusi!!: Järvi ja Lappajärvi (järvi) · Katso lisää »
Lasku-uoma
Näsijärven laskujoki. Pyhäjärveen. Lasku-uoma (myös laskujoki, laskupuro, laskuoja) on hydrologiassa ja maantieteessä joen uoma, joka saa alkunsa järvestä tai muusta selvärajaisesta vesistöstä.
Uusi!!: Järvi ja Lasku-uoma · Katso lisää »
Lähde
Utajärven Sanginkylässä. Lähde on paikka, jossa pohjavesi virtaa maan pinnalle.
Uusi!!: Järvi ja Lähde · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Järvi ja Lämpötila · Katso lisää »
Lehtivihreä
d:n yhteinen rakenne Lehtivihreä eli klorofylli on orgaaninen molekyyli, jonka avulla kasvit yhteyttävät.
Uusi!!: Järvi ja Lehtivihreä · Katso lisää »
Levä
Rakkohauru ja sahahauru kuuluvat kromalveolaatteihin. Levä on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, joille yhteistä on, että ne kaikki yhteyttävät eli kykenevät fotosynteesiin.
Uusi!!: Järvi ja Levä · Katso lisää »
Lohikalat
Lohikalat (Salmoniformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, lohet (Salmonidae).
Uusi!!: Järvi ja Lohikalat · Katso lisää »
Luettelo maailman suurimmista järvistä
Tämä on luettelo järvistä, joiden pinta-ala on yli 2 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Järvi ja Luettelo maailman suurimmista järvistä · Katso lisää »
Luettelo maailman syvimmistä järvistä
Tämä on luettelo maailman syvimmistä järvistä.
Uusi!!: Järvi ja Luettelo maailman syvimmistä järvistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä
Suomen korkeussuhdekartta. Tämä on luettelo Suomen pinta-aloiltaan sadasta suurimmasta järvestä.
Uusi!!: Järvi ja Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä · Katso lisää »
Luettelo Suomen vesistöistä
Tahkovuorelta nähtynä. Suomen vesistöjä kartalla. Luettelo Suomen vesistöistä luettelee Suomen vesistöalueet.
Uusi!!: Järvi ja Luettelo Suomen vesistöistä · Katso lisää »
Luusua
Luusua on järven laskukohta, josta järven lasku-uomana oleva joki saa alkunsa eli joen niska.
Uusi!!: Järvi ja Luusua · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Järvi ja Maa · Katso lisää »
Maalaji
Maalaji on geologisten prosessien tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi.
Uusi!!: Järvi ja Maalaji · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Järvi ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Uusi!!: Järvi ja Maantiede · Katso lisää »
Maanvyöry
Maanjäristyksen aiheuttama maanvyöry San Salvadorissa. Maanvyöry on massaliikunto, jossa maa-aines ja kivet liikkuvat rinnettä alaspäin painovoiman vaikutuksesta.
Uusi!!: Järvi ja Maanvyöry · Katso lisää »
Maari
Maari Japanissa. Maari (latinan sanasta mare ’meri’) on vulkaanisen kaasun purkautuessa syntynyt allas, jonka vesi on yleensä myöhemmin täyttänyt.
Uusi!!: Järvi ja Maari · Katso lisää »
Meri
Färsaarten lähistöllä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta.
Uusi!!: Järvi ja Meri · Katso lisää »
Meromiktia
Pakasaivo Muoniossa. Vähä-Pitkusta Somerolla. Meromiktia on tilanne, jossa järven alusvesikerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen täyskiertoon.
Uusi!!: Järvi ja Meromiktia · Katso lisää »
Michiganjärvi
Michiganjärvi on yksi viidestä Pohjois-Amerikan Isoistajärvestä.
Uusi!!: Järvi ja Michiganjärvi · Katso lisää »
Mineraali
Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.
Uusi!!: Järvi ja Mineraali · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Järvi ja Moreeni · Katso lisää »
Multa
Multaan istutettuja kasveja. Multa on kasvien kasvualustaksi sopivaa kivennäismaan ja humuksen seosta.
Uusi!!: Järvi ja Multa · Katso lisää »
Natriumkloridi
Suolarakeita Suolakide Viitattu.
Uusi!!: Järvi ja Natriumkloridi · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Järvi ja Neliökilometri · Katso lisää »
Neliömetri
Neliömetri (tunnus m²) on SI-järjestelmän mukainen pinta-alan johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Järvi ja Neliömetri · Katso lisää »
Njassajärvi
Njassajärvi eli Malawijärvi on itäisessä Afrikan sijaitsevan Itä-Afrikan hautavajoaman eteläisin järvi, joka luetaan yhdeksi Afrikan suurista järvistä.
Uusi!!: Järvi ja Njassajärvi · Katso lisää »
Nurmijärvi
Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Järvi ja Nurmijärvi · Katso lisää »
Oligotrofinen järvi
Oligotrofinen järvi on limnologiassa niukkaravinteinen eli karu järvi.
Uusi!!: Järvi ja Oligotrofinen järvi · Katso lisää »
Orivesi (Saimaa)
Orivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Saimaaseen luettava järvenosa Liperin, Rääkkylän ja Kiteen alueilla Pohjois-Karjalassa ja Savonlinnan alueella Etelä-Savossa.
Uusi!!: Järvi ja Orivesi (Saimaa) · Katso lisää »
Oulujärvi
Oulujärvi on Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa ja Kainuun Kajaanissa ja Paltamossa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Järvi ja Oulujärvi · Katso lisää »
Päijänne
Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.
Uusi!!: Järvi ja Päijänne · Katso lisää »
Peipsijärvi
Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Järvi ja Peipsijärvi · Katso lisää »
Pielinen
Pielinen (joskus myös Pielisjärvi) on Pielisen reitin keskusjärvi Vuoksen vesistössä Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Joensuun alueilla Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Järvi ja Pielinen · Katso lisää »
Pihlajavesi (Saimaa)
Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa.
Uusi!!: Järvi ja Pihlajavesi (Saimaa) · Katso lisää »
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Uusi!!: Järvi ja Pinta-ala · Katso lisää »
Pohjaeläimet
Pohjaeläimet ovat selkärangattomia eläimiä, jotka ainakin jossakin elinvaiheessaan ovat riippuvaisia vedenalaisesta alustastaan.
Uusi!!: Järvi ja Pohjaeläimet · Katso lisää »
Pohjavesi
Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaa vettä.
Uusi!!: Järvi ja Pohjavesi · Katso lisää »
Prosentti
Prosentti-merkki. Prosentti (merkki %) on mitta, jota käytetään ilmaisemaan suhteellista osuutta tai määrällistä suhdetta.
Uusi!!: Järvi ja Prosentti · Katso lisää »
Puro
Utajärvellä on nimestään huolimatta tyypillinen puro. Talvinen puro Latviassa. Lapissa. Puro on kapeassa luonnonuomassa tavallisesti nopeasti liikkuva vähäinen vesivirta.
Uusi!!: Järvi ja Puro · Katso lisää »
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Järvi ja Ranskan kieli · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Järvi ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Rikkihappo
alt.
Uusi!!: Järvi ja Rikkihappo · Katso lisää »
Rikkivety
Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädältä kananmunalta haiseva kaasu.
Uusi!!: Järvi ja Rikkivety · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Järvi ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin järvet
Ruotsin järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Ruotsin alueiden yli noin 16 000 – 8 000 vuotta sitten (BP) tai sen jälkeen maankohoamisen myötä uusille maa-alueille.
Uusi!!: Järvi ja Ruotsin järvet · Katso lisää »
Ruovesi
Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Järvi ja Ruovesi · Katso lisää »
Rybinskin tekojärvi
Rybinskin tekojärvi on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin tekojärvi ja viidenneksi suurin makeanveden allas Laatokan, Äänisen, Vänernin ja Kuibyševin tekojärven jälkeen.
Uusi!!: Järvi ja Rybinskin tekojärvi · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Järvi ja Saimaa · Katso lisää »
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Uusi!!: Järvi ja Salpausselät · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Järvi ja Savi · Katso lisää »
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Uusi!!: Järvi ja Sedimentti · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Järvi ja Siperia · Katso lisää »
Sulfaatti
Sulfaatti-ioni SO42− Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja.
Uusi!!: Järvi ja Sulfaatti · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Järvi ja Suo · Katso lisää »
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Uusi!!: Järvi ja Suola · Katso lisää »
Suolahappo
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.
Uusi!!: Järvi ja Suolahappo · Katso lisää »
Suolaisuus
Valtamerten pintasuolaisuus Suolaisuus eli saliniteetti (tunnus S) tarkoittaa veden suolapitoisuutta.
Uusi!!: Järvi ja Suolaisuus · Katso lisää »
Suolajärvi
Kaspianmeri on maailman suurin suolajärvi. Suolajärvi on laskujoeton järvi, jonka vesi on suolapitoista.
Uusi!!: Järvi ja Suolajärvi · Katso lisää »
Suolaliejukko
Suolaliejukko eli suolasuo on maapallon kuivilla alueilla esiintyvä laskujoeton suolajärvi, joka sateettomana aikana muuttuu liejukoksi tai kuivuu kovaksi suolasavitasangoksi.
Uusi!!: Järvi ja Suolaliejukko · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Järvi ja Suomi · Katso lisää »
Suppa
Suppalampi Hossan retkeilyalueella Suomussalmella. Siperian suppajärviä satelliittikuvassa. Suppa eli harjuhauta tai harjukuoppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntyneille harjualueille muodostunut usein varsin pyöreä painanne.
Uusi!!: Järvi ja Suppa · Katso lisää »
Suvanto
Pielisjoesta Joensuussa. Suvanto on leveä ja syvä kohta virtavedessä, kuten esimerkiksi joessa tai purossa.
Uusi!!: Järvi ja Suvanto · Katso lisää »
Talvikerrostuneisuus
Makea vesi on tiheimmillään noin 4°C lämpötilassa.
Uusi!!: Järvi ja Talvikerrostuneisuus · Katso lisää »
Tanganjikajärvi
Tanganjikajärvi on suuri järvi Itä-Afrikan hautavajoamassa.
Uusi!!: Järvi ja Tanganjikajärvi · Katso lisää »
Täyskierto
Täyskierto tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan.
Uusi!!: Järvi ja Täyskierto · Katso lisää »
Törmäyskraatteri
Apollo 11:n kuvaamana. Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri (kreikan sanasta krātēr ’krateeri’ eli viinin sekoitusmalja), on räjähdyksen synnyttämä kuoppa.
Uusi!!: Järvi ja Törmäyskraatteri · Katso lisää »
Tehomaatalous
Tehomaatalous on maataloutta, jossa käytetään nykyaikaisia keinoja maataloustuotannon tehostamiseksi.
Uusi!!: Järvi ja Tehomaatalous · Katso lisää »
Tekojärvi
Tekojärvi tarkoittaa ihmisen rakentamaa tai ihmisen muun toiminnan tuloksena syntynyttä keinotekoista varastoallasta.
Uusi!!: Järvi ja Tekojärvi · Katso lisää »
Teollisuus
Koskenkorvalla Teollisuus (lyhenne teoll.) on tuotantotoiminnan laji, joka jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi eli raaka-aineita ihmiselle aineellista hyötyä tuottavaan muotoon.
Uusi!!: Järvi ja Teollisuus · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Järvi ja Tiheys · Katso lisää »
Tiibet
Keltaisella, oranssilla ja punaisella on merkitty suur-Tiibetin alueJanhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10−11.. Keltaisella ja vihreällä (lännessä) on merkitty Tiibetin autonominen alue, joka perustettiin vuonna 1965 osaksi Kiinan kansantasavaltaa. Turkoosi alue kaakossa on Intian hallinnassa oleva tiibetiläinen alue Tawang, jota Kiina vaatii itselleen. Violetilla tiibetiläiseen kulttuuripiiriin historiallisesti kuuluvia alueita. Tiibet (Wylie-translitteraatio: Bod; kiinaksi) on tiibetiläisten asuttama ylänköalue Aasiassa.
Uusi!!: Järvi ja Tiibet · Katso lisää »
Tsimljanskin tekojärvi
Tsimljanskin tekojärvi on Donin alajuoksulle padottu tekojärvi Etelä-Venäjällä, Volgogradin ja Rostovin alueilla.
Uusi!!: Järvi ja Tsimljanskin tekojärvi · Katso lisää »
Tulivuori
arkistoitu.
Uusi!!: Järvi ja Tulivuori · Katso lisää »
Tulva
Tulvaa Puolassa vuonna 2010. Tulva tarkoittaa vesistön vedenpinnan noususta, meren pinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.
Uusi!!: Järvi ja Tulva · Katso lisää »
Umpijärvi
Umpijärvi eli laskujoeton järvi tarkoittaa hydrologiassa järveä, jolla ei ole laskujokia tai -ojia.
Uusi!!: Järvi ja Umpijärvi · Katso lisää »
Utah
Utah (suom., amerikanenglanniksi) on Yhdysvaltojen osavaltio.
Uusi!!: Järvi ja Utah · Katso lisää »
Vänern
Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Järvi ja Vänern · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Järvi ja Venäjä · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Järvi ja Vesi · Katso lisää »
Vesijärvi (täsmennyssivu)
Vesijärvi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Järvi ja Vesijärvi (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Vesimuodostuma
Norjalainen vuono. Vesimuodostuma on tavallisesti maanpinnan painanteeseen kerääntyneen veden muodostama, selvästi erottuva kokonaisuus.
Uusi!!: Järvi ja Vesimuodostuma · Katso lisää »
Vesireitti
Vesireitti tai järvireitti, reittivesi (erisnimen osana myös pelkästään reitti) termin maantieteellisessä merkityksessä on sellainen vesistön osa, joka muodostuu lyhyiden jokien, salmien tai kapeikkojen toisiinsa yhdistämistä järvistä.
Uusi!!: Järvi ja Vesireitti · Katso lisää »
Vesistön pääjärvi
Vesistön pääjärvi eli keskusjärvi on järvi, josta vesistön vedet laskevat laskujoen kautta mereen.
Uusi!!: Järvi ja Vesistön pääjärvi · Katso lisää »
Vesitaseyhtälö
Vesitaseyhtälö kuvaa jonkin alueen vesivaraston muutosta ja kertoo, millä tavoin vesi kulkee alueen kautta tietyllä aikavälillä.
Uusi!!: Järvi ja Vesitaseyhtälö · Katso lisää »
Victorianjärvi
Victorianjärvi on Afrikan suurin järvi, laajin trooppinen järvi maailmassa ja pinta-alaltaan toiseksi suurin makean veden järvi maailmassa.
Uusi!!: Järvi ja Victorianjärvi · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Järvi ja Viro · Katso lisää »
Vostok (järvi)
Vostok on oletetusti makeavetinen järvi, joka sijaitsee neljä kilometriä paksun jääkerroksen alla Itä-Etelämantereella, paikoitellen kolme kilometriä korkean jäänalaisen Gamburtsevin vuoriston kupeessa.
Uusi!!: Järvi ja Vostok (järvi) · Katso lisää »
Vuoristo
Kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä. Kuvaussuunta on kohti etelää, etualalla on Tiibetin ylänkö. mannerlaattojen rajoilla kohoavia merenalaisia vuoristoja. Vuoristo eli vuoriryhmä tai vuorijakso on toisiinsa liittyvien vuorten tai vuorijonojen muodostama laaja ja korkeusvaihteluiltaan huomattava kallioperän kohoama-alue, joka erottuu ympäristöstään selvin rintein.
Uusi!!: Järvi ja Vuoristo · Katso lisää »
Yläjärvi
Yläjärvi on yksi Pohjois-Amerikan Isoistajärvistä.
Uusi!!: Järvi ja Yläjärvi · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Järvet, Järviallas, Järvityyppi.
