Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Rationalismi (tietoteoria)

Indeksi Rationalismi (tietoteoria)

Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.

67 suhteet: A priori ja a posteriori, Aine, Aksiooma, Anaksagoras, Anne Conway, Baruch Spinoza, Britteinsaaret, Christian Wolff, Cogito ergo sum, David Hume, Deduktiivinen päättely, Determinismi, Dialektiikka, Dogmi, Elealaiset, Empirismi, Etiikka, Filosofia, Filosofian periaatteet, Fundamentalismi (tietoteoria), Geometria, Gottfried Leibniz, Havainto, Herakleitos, Ideaoppi, Immanuel Kant, Islamilainen filosofia, Järki, Jumala, Juutalainen filosofia, Kartesiolainen dualismi, Kokemus, Kriittinen rationalismi, Logiikka, Luonto, Manner-Eurooppa, Matematiikan filosofia, Matematiikka, Metafysiikka, Metodin esitys, Mieli, Mieli–ruumis-ongelma, Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, Monadi, Panteismi, Parmenides, Platon, Platonismi, Plotinos, Pythagoralaisuus, ..., Pythagoras, Rationalismi, René Descartes, Renessanssi, Ruumis, Sielu, Sokrates, Substanssi, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen vallankumous, Tieto, Tietoteoria, Tunne, Usko, Uskonto, Uusplatonismi, 1600-luvun filosofia. Laajenna indeksi (17 lisää) »

A priori ja a posteriori

A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja A priori ja a posteriori · Katso lisää »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Aine · Katso lisää »

Aksiooma

Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Aksiooma · Katso lisää »

Anaksagoras

Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Anaksagoras · Katso lisää »

Anne Conway

Kreivitär Anne Conway (o.s. Finch; 14. joulukuuta 1631 Lontoo – 23. helmikuuta 1679 Alcester, Warwickshire) oli englantilainen filosofi, joka edusti nk.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Anne Conway · Katso lisää »

Baruch Spinoza

Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Baruch Spinoza · Katso lisää »

Britteinsaaret

Britteinsaarten sijainti Manner-Eurooppaan nähden. Britteinsaaret. Britteinsaaret ovat ryhmä Luoteis-Euroopan saaria, jotka jakautuvat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin tasavallan valtioihin.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Britteinsaaret · Katso lisää »

Christian Wolff

Christian Wolff Christian Wolff (24. tammikuuta 1679 Breslau – 9. huhtikuuta 1754 Halle) oli filosofi, josta kehittyi Saksassa alan suuri auktoriteetti.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Christian Wolff · Katso lisää »

Cogito ergo sum

René Descartes (1596–1650). ”Cogito, ergo sum” (latinaa: ”ajattelen, siis olen ”) on René Descartesin filosofinen lausuma, josta on tullut länsimaisen rationalismin kulmakivi.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Cogito ergo sum · Katso lisää »

David Hume

David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja David Hume · Katso lisää »

Deduktiivinen päättely

Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Deduktiivinen päättely · Katso lisää »

Determinismi

Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Determinismi · Katso lisää »

Dialektiikka

Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Dialektiikka · Katso lisää »

Dogmi

”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Dogmi · Katso lisää »

Elealaiset

Elealaiset oli esisokraattinen filosofinen koulukunta antiikin Kreikassa.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Elealaiset · Katso lisää »

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Empirismi · Katso lisää »

Etiikka

Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Etiikka · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Filosofia · Katso lisää »

Filosofian periaatteet

Kuvitusta ''Filosofian periaatteiden'' kolmannesta osasta. Olioiden pyrkimys liikkeeseen: kivi ja linko (yllä), "muurahainen" ja sauva (alla) Filosofian periaatteet on René Descartesin kirjoittama filosofinen tutkielma.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Filosofian periaatteet · Katso lisää »

Fundamentalismi (tietoteoria)

Fundamentalismi ((Lammenranta 1993, s. 149–153.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Fundamentalismi (tietoteoria) · Katso lisää »

Geometria

René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Geometria · Katso lisää »

Gottfried Leibniz

Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »

Havainto

Kuun vaiheiden havainnointia kiikareilla. Havainto on havaitsemalla tehty huomio tai mielle todellisiksi tajutuista asioista, erityismerkityksessä tutkimistarkoituksessa tehty huomio.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Havainto · Katso lisää »

Herakleitos

Rafael, ''Ateenan koulu'', 1510, yksityiskohta Herakleitos. Herakleitos (noin 535–475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja merkittävimpiä esisokraatikkoja.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Herakleitos · Katso lisää »

Ideaoppi

Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Ideaoppi · Katso lisää »

Immanuel Kant

Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Immanuel Kant · Katso lisää »

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »

Järki

Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Järki · Katso lisää »

Jumala

Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Jumala · Katso lisää »

Juutalainen filosofia

Juutalainen filosofia ei ole täysin hyväksytty käsite, mutta juutalaisuuteen liittyvä ajattelu voidaan kuitenkin katsoa yhdeksi filosofian haaraksi.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Juutalainen filosofia · Katso lisää »

Kartesiolainen dualismi

Kartesiolainen dualismi on ontologiseen filosofiaan liittyvä näkökulma, jonka mukaan on olemassa kahdenlaisia, toisistaan perustavalla tavalla eroavia tosiolioita: toisaalta fyysiset, aineelliset oliot, toisaalta henkiset olennot, kuten ihmisen tietoinen sielu.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Kartesiolainen dualismi · Katso lisää »

Kokemus

Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Kokemus · Katso lisää »

Kriittinen rationalismi

Kriittinen rationalismi on tietoteoreettinen kanta, jonka muotoilijana tunnetaan Karl Popper.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Kriittinen rationalismi · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Logiikka · Katso lisää »

Luonto

tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Luonto · Katso lisää »

Manner-Eurooppa

Brittiläinen käsitys Manner-Euroopasta. Manner-Eurooppa on Euroopan maanosan mannerosa, joka käsittää pääosan Euroopasta.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Manner-Eurooppa · Katso lisää »

Matematiikan filosofia

Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »

Matematiikka

Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Matematiikka · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Metafysiikka · Katso lisää »

Metodin esitys

''Metodin esityksen'' kansi Metodin esitys on René Descartesin vuonna 1637 julkaisema filosofinen ja matemaattinen tutkielma.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Metodin esitys · Katso lisää »

Mieli

Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Mieli · Katso lisää »

Mieli–ruumis-ongelma

käpyrauhaseen ja sieltä aineettomaan sieluun. Mieli–ruumis-ongelma eli psykofyysinen ongelma tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot (aineellinen objekti) voivat olla tietoiset (mielen ilmiö).

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Mieli–ruumis-ongelma · Katso lisää »

Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta

Teoksen ''Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta'' kansi. Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, alaotsikoltaan jossa todistetaan Jumalan olemassaolo ja sielun kuolemattomuus, on René Descartesin kirjoittama filosofinen, metafysiikkaa käsittelevä tutkielma.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta · Katso lisää »

Monadi

Monadi voi tarkoittaa seuraavia asioita: Filosofiassa.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Monadi · Katso lisää »

Panteismi

Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Panteismi · Katso lisää »

Parmenides

Parmenides Parmenides (s. n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Parmenides · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Platon · Katso lisää »

Platonismi

Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Platonismi · Katso lisää »

Plotinos

Plotinos (noin 204/205 – 270) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Plotinos · Katso lisää »

Pythagoralaisuus

Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »

Pythagoras

Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Pythagoras · Katso lisää »

Rationalismi

Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Rationalismi · Katso lisää »

René Descartes

René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja René Descartes · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Renessanssi · Katso lisää »

Ruumis

Vitruviuksen mies, Leonardo da Vincin kuuluisa piirros ihmisruumiista ja sen mittasuhteista. Ruumis tarkoittaa ihmisen tai eläimen sekä elävää että kuollutta elimistöä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Ruumis · Katso lisää »

Sielu

Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Sielu · Katso lisää »

Sokrates

Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Sokrates · Katso lisää »

Substanssi

Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Substanssi · Katso lisää »

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Tieteellinen vallankumous

Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »

Tieto

Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Tieto · Katso lisää »

Tietoteoria

Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Tietoteoria · Katso lisää »

Tunne

Tunne tai emootio on jonkin tuntemuksen kuten mielihyvän tai mielipahan sävyttämä tietoinen elämys.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Tunne · Katso lisää »

Usko

Usko tarkoittaa uskonnollista vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Usko · Katso lisää »

Uskonto

Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Uskonto · Katso lisää »

Uusplatonismi

Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja Uusplatonismi · Katso lisää »

1600-luvun filosofia

1600-luvun filosofialle oli tyypillistä nykyaikaisen filosofisen ajattelun synty sekä keskiaikaisten lähestymistapojen, ennen kaikkea skolastiikan, syrjäyttäminen.

Uusi!!: Rationalismi (tietoteoria) ja 1600-luvun filosofia · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Järkeisajattelu, Järkeisoppi, Järkeistieto, Järkeisusko, Mannermainen rationalismi, Rationalisti.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »