Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Jänisjärvi

Indeksi Jänisjärvi

Jänisjärvi (Большое Янисъярви, Bolšoje Janisjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan, Suojärven ja Pitkärannan piireissä sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma Jänisjoki laskee Sortavalassa Laatokkaan.

73 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Ahven, Baltian jääjärvi, Dasiitti, Eläintarha, Eroosio, Eurooppa, Fennoskandia, Fennoskandian mannerjäätikkö, Haihdunta, Haja-asutusalue, Harju, Harjujakso, Harlu, Hauki, Iso tietosanakirja, Itämeri, Jääkausi, Jänisjärvi (täsmennyssivu), Jänisjoen vesistöalue, Jänisjoki, Järvi, Järviruoko, Karjalan tasavalta, Kärnäiitti, Kiekuanjoki, Kiiski, Kryogeenikausi, Kuha, Kunta, Kuutiometri, Laatokan valuma-alue, Laatokka, Lappajärvi (järvi), Lasku-uoma, Laskukynnys, Läpivirtausjärvi, Lohjanpuro, Luovutetut alueet, Maankohoaminen, Made, Mesoliittinen kausi, Meteoriitti, Moreeni, Muikku, Näkösyvyys, Neliökilometri, Nevan vesistö, Pälkjärvi, Pentti Eskola (geologi), ..., Perämeri, Pitkärannan piiri, Reunamoreeni, Ruskeala, Sadanta, Sääperi, Särki, Siika, Soanjoki, Soanlahti, Soanlahti (kylä), Sortavala, Sortavalan piiri, Suistamo, Suojärven piiri, Törmäyskraatteri, Ulmosenjoki, Veljakanjoki, Venäjä, Viime jääkauden loppuvaihe, Viipymä, Virtaama, Yoldiameri. Laajenna indeksi (23 lisää) »

Absoluuttinen korkeus

Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »

Ahven

Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Ahven · Katso lisää »

Baltian jääjärvi

Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).

Uusi!!: Jänisjärvi ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »

Dasiitti

Dasiitti Dasiitti on kvartsipitoinen hapan laavakivilaji, joka kuuluu dioriittiluokkaan.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Dasiitti · Katso lisää »

Eläintarha

Isopanda-aitaus Chiang Main eläintarhassa Thaimaassa. Eläintarha on alue, jossa eläimiä pidetään yleisön nähtävänä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Eläintarha · Katso lisää »

Eroosio

holvikaari Archesin kansallispuistossa Utahissa. Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Eroosio · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Eurooppa · Katso lisää »

Fennoskandia

Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Fennoskandia · Katso lisää »

Fennoskandian mannerjäätikkö

Mannerjäätiköiden yhtyminen muodosti jäätikköalueen suurimman laajuuden Veiksel-jääkauden kylmimpänä aikana. Fennoskandian mannerjäätikkö (lyhennys FIS) tai Skandinavian mannerjäätikkö (SIS) oli Veiksel-jääkaudella (noin 115 000–11 000 vuotta sitten) yleensä joko vain Skandinavian tai laajemmin Fennoskandian peittänyt mannerjäätikkö, jonka alkuperäinen synnyinseutu oli Skandeilla.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Fennoskandian mannerjäätikkö · Katso lisää »

Haihdunta

Haihdunta on haihtumiseen liittyvä suure.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Haihdunta · Katso lisää »

Haja-asutusalue

Haja-asutusaluetta Mäntyharjulla. Haja-asutusalue on alue, jolla on enintään 200 asukkaan rakennusryhmiä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Haja-asutusalue · Katso lisää »

Harju

Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Harju · Katso lisää »

Harjujakso

Harjujakso on harjuista, harjuselänteistä ja muun tyyppisten viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjokimuosdostumista syntynyt glasifluviaalinen kokonaisuus, jonka mittasuhteet maastossa voivat olla sadoista metreistä satoihin kilometreihin.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Harjujakso · Katso lisää »

Harlu

Harlun epävirallinen perinnevaakuna. Harlu on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä Sortavalaa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Harlu · Katso lisää »

Hauki

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Hauki · Katso lisää »

Iso tietosanakirja

Iso tietosanakirja on vuosina 1931–1939 julkaistu 15-osainen suomenkielinen, suomalaisnäkökulmainen tietosanakirjasarja.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Iso tietosanakirja · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Itämeri · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Jääkausi · Katso lisää »

Jänisjärvi (täsmennyssivu)

Jänisjärvi voi tarkoittaa ainakin seuraavia.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Jänisjärvi (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Jänisjoen vesistöalue

Jänisjoen vesistö (vesistöaluetunnus 01) on Venäjällä ja Suomessa sijaitseva Suomen päävesistöalue, joka laskee Jänisjoen kautta Venäjällä Karjalan tasavallan Läskelässä Laatokkaan.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Jänisjoen vesistöalue · Katso lisää »

Jänisjoki

Jänisjoki Suomessa Pohjois-Karjalan Joensuun Tuupovaarassa ja Enossa ja Tohmajärvellä sekä Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan ja Sortavalan piireissä virtaava noin 150 kilometriä pitkä joki, joka laskee Läskelässä Laatokan Hiidenselkään.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Jänisjoki · Katso lisää »

Järvi

Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Järvi · Katso lisää »

Järviruoko

Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota voidaan käyttää monella tavoin hyödyksi.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Järviruoko · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Kärnäiitti

alt.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Kärnäiitti · Katso lisää »

Kiekuanjoki

Kiekuanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven ja Sortavalan piirssä virtaava 10 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen Kuhilaslammen läpi.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Kiekuanjoki · Katso lisää »

Kiiski

Kiiski (Gymnocephalus cernua, ent. Gymnocephalus cernuus) on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen kalalaji.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Kiiski · Katso lisää »

Kryogeenikausi

Kryogeenikausi on neoproterotsooinen maailmankauden keskimmäinen jakso noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Kryogeenikausi · Katso lisää »

Kuha

250px Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Kuha · Katso lisää »

Kunta

Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Kunta · Katso lisää »

Kuutiometri

Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Kuutiometri · Katso lisää »

Laatokan valuma-alue

Nevan vesistön valuma-alue ja valtioiden rajat. Jos poistaa Nevajoen vesistöalueesta Nevajoen lähiympäristön, saa Laatokan valuma-alueen. Laatokan valuma-alue on pääosin Venäjällä, Suomessa ja myös Valko-Venäjällä sijaitseva Nevan vesistöön kuuluva valuma-alue, joka muodostuu niistä vesistöalueista ja -valuma-alueista, laskevat suoraan tai välillisesti Laatokkaan.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Laatokan valuma-alue · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Laatokka · Katso lisää »

Lappajärvi (järvi)

Lappajärvi satelliittikuvassa (suurin kuvassa näkyvä järvi kuvan oikeassa alanurkassa). Vasemmassa ylänurkassa näkyy Merenkurkkua). Kartta Lappajärven saarista. Lappajärvi on järvi Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, suurimmaksi osaksi Lappajärven kunnan sekä osin Vimpelin kunnan sekä Alajärven kaupungin alueella.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Lappajärvi (järvi) · Katso lisää »

Lasku-uoma

Näsijärven laskujoki. Pyhäjärveen. Lasku-uoma (myös laskujoki, laskupuro, laskuoja) on hydrologiassa ja maantieteessä joen uoma, joka saa alkunsa järvestä tai muusta selvärajaisesta vesistöstä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Lasku-uoma · Katso lisää »

Laskukynnys

Laskukynnys on hydrologiassa järven rannan, tai vastaavasti valuma-alueen vedenjakajan, matalin kohta.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Laskukynnys · Katso lisää »

Läpivirtausjärvi

Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Läpivirtausjärvi · Katso lisää »

Lohjanpuro

Lohjanpuro on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Lohjanpuro · Katso lisää »

Luovutetut alueet

Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Luovutetut alueet · Katso lisää »

Maankohoaminen

Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Maankohoaminen · Katso lisää »

Made

Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Made · Katso lisää »

Mesoliittinen kausi

Mesoliittisen asumuksen rekonstruktio Irlannissa. Mesoliittinen kausi (keskimmäinen kivikausi, kreikan mesos keski, lithos kivi) on Euraasian esihistorian vaihe, joka ajoittuu paleoliittisen ja neoliittisen kivikauden väliin noin vuosille 9600 eaa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Mesoliittinen kausi · Katso lisää »

Meteoriitti

Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Meteoriitti · Katso lisää »

Moreeni

Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Moreeni · Katso lisää »

Muikku

Muikku (Coregonus albula) on siikojen sukuun (Coregonus) kuuluva 5–20 senttimetriä pitkä lohikala, joka elää parvina Euroopan pohjoisosan järvissä ja Itämeren vähäsuolaisissa reunaosissa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Muikku · Katso lisää »

Näkösyvyys

Erilaisia mittavälineitä näkösyvyyden arvioimiseksi (valkolevy ja secchilevy). Näkösyvyys tarkoittaa veden läpinäkyvyyttä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Näkösyvyys · Katso lisää »

Neliökilometri

Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Neliökilometri · Katso lisää »

Nevan vesistö

Ileksajoen valuma-alue. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Ileksajoen valuma-alue puuttuu valuma-alueesta. Neva valuma-alue (oranssilla) ja muu Suomenlahden valuma-alue (vihreällä). Ileksan valuma-alue on merkitty oikein Nevan vesistö (eli Nevan valuma-alue, vesistöaluetunnus 01040300312102000008487) muodostuu Suomenlahden itäpäähän laskevan Nevan sivujokien, järvien Laatokan, Ilmajärven, Saimaan ja Äänisen laskujokien ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 281 600 neliökilometrin.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Nevan vesistö · Katso lisää »

Pälkjärvi

Pälkjärven epävirallinen perinnevaakuna. Pälkjärvi oli Kuopion läänissä Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, josta suurin osa jäi Neuvostoliitolle 1944 luovutetulle alueelle.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Pälkjärvi · Katso lisää »

Pentti Eskola (geologi)

Pentti Eelis Eskola (8. tammikuuta 1883 Honkilahti – 6. joulukuuta 1964 Helsinki) oli erityisesti metamorfoosia käsitelleestä työstään tunnettu suomalainen geologi.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Pentti Eskola (geologi) · Katso lisää »

Perämeri

Perämeri. Perämeri, on Pohjanlahden pohjoisin osa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Perämeri · Katso lisää »

Pitkärannan piiri

Pitkärannan piiri on hallinnollinen alue Laatokan rannalla Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Pitkärannan piiri · Katso lisää »

Reunamoreeni

Moraine frontale) erottuu maisemassa poikittaisena kohoumana. Päätemoreeni syntyy jäätikkökielekkeen eteen. Jäätikkö etenee kuvassa oikealta päin. Takaa kuvaajaa päin etenevä ''Isunnguata Sermia'' -jäätikkö (Grönlanti) on puskenut eteensä harmaita moreenikasoja, joiden edessä näkyy tasainen sanduurikenttä. Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Reunamoreeni eli päätemoreeni on harjumainen tai vallimainen moreenimuodostuma, joka on syntynyt etenevän mannerjäätikön tai jäätikön eteen.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Reunamoreeni · Katso lisää »

Ruskeala

Ruskealan perinnevaakuna. Ruskeala-Seura ry:n viiri. Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Ruskeala · Katso lisää »

Sadanta

Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Sadanta · Katso lisää »

Sääperi

Sääperi on Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä Värtsilän lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Sääperi · Katso lisää »

Särki

Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Särki · Katso lisää »

Siika

Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Siika · Katso lisää »

Soanjoki

Soanjoki on Venäjällä Karjalan tasavalta Suojärven piiri virtaava 19 kilometriä pitkä joki, joka laskee Pieneen Jänisjärveen itäiseen lahteen yhdessä Veljakkajoen kanssa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Soanjoki · Katso lisää »

Soanlahti

Soanlahtelaisten seuran perinnevaakuna. Helsingin seudun soanlahtelaisten perinnevaakuna. Soanlahti on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Viipurin läänissä Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Soanlahti · Katso lisää »

Soanlahti (kylä)

Soanlahti on Loimolan maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Soanlahti (kylä) · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Sortavala · Katso lisää »

Sortavalan piiri

Sortavalan piiri on paikallishallinnollinen alue Karjalan tasavallan lounaisosassa, Laatokan pohjoispään ja Suomen rajan välisellä alueella.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Sortavalan piiri · Katso lisää »

Suistamo

Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Suistamo · Katso lisää »

Suojärven piiri

Suojärven piiri on hallintoalue Karjalan tasavallan länsiosassa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Suojärven piiri · Katso lisää »

Törmäyskraatteri

Apollo 11:n kuvaamana. Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri (kreikan sanasta krātēr ’krateeri’ eli viinin sekoitusmalja), on räjähdyksen synnyttämä kuoppa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Törmäyskraatteri · Katso lisää »

Ulmosenjoki

Ulmosenjoki tai Ulmasenjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 1,8 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Suistamonjärvestä ja laskee Jänisjärven Ulmasenlahteen.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Ulmosenjoki · Katso lisää »

Veljakanjoki

Veljakanjoki tai Veljakkajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 18 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen Loimolan Soanlahdella.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Veljakanjoki · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Venäjä · Katso lisää »

Viime jääkauden loppuvaihe

Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »

Viipymä

Veden viipymä eli viipymä tarkoittaa teoreettista aikaa, jonka kuluessa jonkin vesistösysteemin vesivarasto uusiutuu kertaalleen.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Viipymä · Katso lisää »

Virtaama

Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Virtaama · Katso lisää »

Yoldiameri

Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.

Uusi!!: Jänisjärvi ja Yoldiameri · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »