Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
65 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Alatsoja, Eno, Eurooppa, Fosforipitoisuus (limnologia), Happamuus (limnologia), Harlu, Hämeenkoski, Hämekoski (yritys), Hehtaari, Hiidenselkä, Jänisjärvi, Jänisjoen vesistöalue, Jänisjoki, Järvenlasku, Joensuu, Joki, Juuvanjoki (Sortavala), Kalatie, Karjalan tasavalta, Kiekuanjoki, Kilogramma, Kirjolohi, Kovero (Tuupovaara), Laatokka, Läskelä, Läskelä (yritys), Läskelänkoski, Löytöoja (Sortavalan piiri), Leppäkosken paperitehdas, Leppäkoski (Harlu), Leppäoja (Sortavalan piiri), Lohjanpuro, Loitimo, Luusua, Melonta, Moreeni, Nevan vesistö, Pääuoma, Pitkärannan piiri, Pohjois-Karjalan maakunta, Rehevöityminen, Retuoja, Ruskeakosken voimalaitos, Saarion voimalaitos, Sameus, Sääperi, Soanjoki, Sortavalan piiri, Suomi, ..., Taimen, Tanikka, Tohmajärvi, Tuupovaara, Typpipitoisuus (limnologia), Ulmosenjoki, Valuma-alue, Vääräkosken voimalaitos, Vedenväri, Veljakanjoki, Venäjä, Vesistön säännöstely, Vesivoimala, Vihtakosken voimalaitos, Virtaama. Laajenna indeksi (15 lisää) »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Jänisjoki ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Alatsoja
Näkymä myötävirtaan. Alatsoja on Venäjällä karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä virtaava 14 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen.
Uusi!!: Jänisjoki ja Alatsoja · Katso lisää »
Eno
Eno on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalassa Pielisjoen varrella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Eno · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Eurooppa · Katso lisää »
Fosforipitoisuus (limnologia)
Fosforipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Jänisjoki ja Fosforipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Happamuus (limnologia)
Happamuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön kemiallista tilaa ja eliöiden elinoloja.
Uusi!!: Jänisjoki ja Happamuus (limnologia) · Katso lisää »
Harlu
Harlun epävirallinen perinnevaakuna. Harlu on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä Sortavalaa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Harlu · Katso lisää »
Hämeenkoski
Hämeenkoski (vuoteen 1995 Koski Hl.) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Hämeenkoski · Katso lisää »
Hämekoski (yritys)
Hämekoski Aktiebolag (Karelia Wood) eli Hämekosken kartonkitehdas oli Laatokan Karjalan Harlun kunnassa Jänisjoen Hämekoskessa toiminut metsäteollisuusyhtiö.
Uusi!!: Jänisjoki ja Hämekoski (yritys) · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Hehtaari · Katso lisää »
Hiidenselkä
Hiidenselkä on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Läskelän kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Hiidenselkä · Katso lisää »
Jänisjärvi
Jänisjärvi (Большое Янисъярви, Bolšoje Janisjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan, Suojärven ja Pitkärannan piireissä sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma Jänisjoki laskee Sortavalassa Laatokkaan.
Uusi!!: Jänisjoki ja Jänisjärvi · Katso lisää »
Jänisjoen vesistöalue
Jänisjoen vesistö (vesistöaluetunnus 01) on Venäjällä ja Suomessa sijaitseva Suomen päävesistöalue, joka laskee Jänisjoen kautta Venäjällä Karjalan tasavallan Läskelässä Laatokkaan.
Uusi!!: Jänisjoki ja Jänisjoen vesistöalue · Katso lisää »
Jänisjoki
Jänisjoki Suomessa Pohjois-Karjalan Joensuun Tuupovaarassa ja Enossa ja Tohmajärvellä sekä Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan ja Sortavalan piireissä virtaava noin 150 kilometriä pitkä joki, joka laskee Läskelässä Laatokan Hiidenselkään.
Uusi!!: Jänisjoki ja Jänisjoki · Katso lisää »
Järvenlasku
Vuonna 1927 lasketun Heralammin pohjaa Etelä-Sydänmaan valtionpuistossa. Järvenlasku on ihmisen suorittama toimenpide, jolla järven vesimäärää vähennetään pysyvästi päästämällä vettä järvialtaasta madaltamalla järven laskukynnystä, perkaamalla sen lasku-uomaa syvemmäksi tai kaivamalla uusi lasku-uoma vedenjakajan ohi toisen vesistön valuma-alueelle.
Uusi!!: Jänisjoki ja Järvenlasku · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Joensuu · Katso lisää »
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Joki · Katso lisää »
Juuvanjoki (Sortavala)
Juuvanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan- ja Suojärven piireissä virtaava 48 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen aivan Suomen valtion rajalla Värtsilässä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Juuvanjoki (Sortavala) · Katso lisää »
Kalatie
Kalaportaat Oulujoen Merikoskessa. Kalatie on laite tai rakennelma, joka mahdollistaa kalojen nousun koskissa, joissa pato tai jokin muu syy estää niiden kulun ylävirtaan.
Uusi!!: Jänisjoki ja Kalatie · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Kiekuanjoki
Kiekuanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven ja Sortavalan piirssä virtaava 10 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen Kuhilaslammen läpi.
Uusi!!: Jänisjoki ja Kiekuanjoki · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Jänisjoki ja Kilogramma · Katso lisää »
Kirjolohi
Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, jonka ihminen on tuonut Pohjois-Amerikasta Suomeen ja muualle Eurooppaan.
Uusi!!: Jänisjoki ja Kirjolohi · Katso lisää »
Kovero (Tuupovaara)
Herman Alaskalaisen tsasouna Koverossa Kovero on Koverojärven itärannalla, Ristivaaran rinteessä sijaitseva kylä ja maaseututaajama Joensuun kaupungin Tuupovaaran pitäjässä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Kovero (Tuupovaara) · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Jänisjoki ja Laatokka · Katso lisää »
Läskelä
Läskelänkoski ja Läskelän puunjalostustehtaita ennen sotia. Läskelän kunta Pitkärannan piirin kartalla. Läskelä on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Läskelä · Katso lisää »
Läskelä (yritys)
Läskelän tehtaat ennen sotia. Läskelän paperitehtaan rakennukset syksyllä 2008. Osakeyhtiö Läskelä Aktiebolag (nimi vuoteen 1929 Läskelän Tehdas Oy – Läskelä Bruks Aktiebolag) eli Läskelän paperitehdas oli Laatokan Karjalassa entisessä Harlun kunnan Läskelässä sijainnut metsäteollisuusyhtiö, johon kuului parhaimmillaan puuhiomo, paperitehdas ja saha.
Uusi!!: Jänisjoki ja Läskelä (yritys) · Katso lisää »
Läskelänkoski
Läskelänkoski ja paperitehdas kosken partaalla. Jänisjoen kuohuja. Läskelänkoski on koski Jänisjoessa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Laatokan Karjalassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Läskelänkoski · Katso lisää »
Löytöoja (Sortavalan piiri)
Joen ylittävä maantiesilta Harlussa. Löytöoja ja myös Rienioja (Риэниоя, Риэни-оя) tai Paljakkaoja (Пальяика-оя, Paljaikaoja) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan- ja Pitkärannan piireissä virtaava 14 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen sen alajuoksulla Harlussa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Löytöoja (Sortavalan piiri) · Katso lisää »
Leppäkosken paperitehdas
Leppäkosken tehtaat (paperitehdas ja sellutehdas) eli Leppäkoski Fabrikers Aktiebolag oli Harlun kunnassa Laatokan Karjalassa toiminut sellu- ja paperitehdas.
Uusi!!: Jänisjoki ja Leppäkosken paperitehdas · Katso lisää »
Leppäkoski (Harlu)
Leppäkoski 1930-luvulla. Leppäkoski on koski Jänisjoessa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Laatokan Karjalassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Leppäkoski (Harlu) · Katso lisää »
Leppäoja (Sortavalan piiri)
Leppäoja on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä virtaava 12 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen.
Uusi!!: Jänisjoki ja Leppäoja (Sortavalan piiri) · Katso lisää »
Lohjanpuro
Lohjanpuro on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen.
Uusi!!: Jänisjoki ja Lohjanpuro · Katso lisää »
Loitimo
Loitimo tai joskus myös Melakko-Loitimo on Pohjois-Karjalassa Joensuun Tuupovaarassa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Jänisjoki ja Loitimo · Katso lisää »
Luusua
Luusua on järven laskukohta, josta järven lasku-uomana oleva joki saa alkunsa eli joen niska.
Uusi!!: Jänisjoki ja Luusua · Katso lisää »
Melonta
Melontaa kanootilla thumb Melojia Suomi Meloo -melontatapahtumassa vuonna 2004 Melonta on vesillä liikkumisen muoto, jossa liikutaan melan avulla kanootilla tai kajakilla.
Uusi!!: Jänisjoki ja Melonta · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Jänisjoki ja Moreeni · Katso lisää »
Nevan vesistö
Ileksajoen valuma-alue. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Ileksajoen valuma-alue puuttuu valuma-alueesta. Neva valuma-alue (oranssilla) ja muu Suomenlahden valuma-alue (vihreällä). Ileksan valuma-alue on merkitty oikein Nevan vesistö (eli Nevan valuma-alue, vesistöaluetunnus 01040300312102000008487) muodostuu Suomenlahden itäpäähän laskevan Nevan sivujokien, järvien Laatokan, Ilmajärven, Saimaan ja Äänisen laskujokien ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 281 600 neliökilometrin.
Uusi!!: Jänisjoki ja Nevan vesistö · Katso lisää »
Pääuoma
Pääuoma on hydrologiassa nimitys valuma-alueen uomaverkostossa sijaitsevasta virtaveden siitä uomasta, joka laskee alajuoksullaan ulos valuma-alueelta joko järveen tai mereen.
Uusi!!: Jänisjoki ja Pääuoma · Katso lisää »
Pitkärannan piiri
Pitkärannan piiri on hallinnollinen alue Laatokan rannalla Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Pitkärannan piiri · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Retuoja
Retuoja, tai vanhastaan Keripuro, on Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen.
Uusi!!: Jänisjoki ja Retuoja · Katso lisää »
Ruskeakosken voimalaitos
Ruskeakosken voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Joensuussa entisen Kiihtelysvaaran kunnan alueella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Ruskeakosken voimalaitos · Katso lisää »
Saarion voimalaitos
Saarion voimalaitos eli Saarionkosken voimalaitos on vesivoimala Jänisjoen Saarionkoskessa Tohmajärven kunnan alueella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Saarion voimalaitos · Katso lisää »
Sameus
Kolme standardinäytettä, jossa sameutta on vasemmalta oikealle 5, 50, and 500 NTU.Sameus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden tai talousveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään veden tai muun nesteen läpinäkyvyyttä ja kirkkautta vähentävien tekijöiden kokonaisvaikutusta.
Uusi!!: Jänisjoki ja Sameus · Katso lisää »
Sääperi
Sääperi on Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä Värtsilän lähellä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Jänisjoki ja Sääperi · Katso lisää »
Soanjoki
Soanjoki on Venäjällä Karjalan tasavalta Suojärven piiri virtaava 19 kilometriä pitkä joki, joka laskee Pieneen Jänisjärveen itäiseen lahteen yhdessä Veljakkajoen kanssa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Soanjoki · Katso lisää »
Sortavalan piiri
Sortavalan piiri on paikallishallinnollinen alue Karjalan tasavallan lounaisosassa, Laatokan pohjoispään ja Suomen rajan välisellä alueella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Sortavalan piiri · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Suomi · Katso lisää »
Taimen
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Uusi!!: Jänisjoki ja Taimen · Katso lisää »
Tanikka
Tanikka on pitkänomainen ja kapea metsäjärvi Jänisjoen reitillä Joensuun eteläosassa Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Tanikka · Katso lisää »
Tohmajärvi
Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9:n itäisessä päätepisteessä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Tohmajärvi · Katso lisää »
Tuupovaara
Pyhän Hannan kirkko Tuupovaarassa Tuupovaaran luterilainen kirkko Tuupovaara (vuoteen 1913 asti Kovero) on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Jänisjoki ja Tuupovaara · Katso lisää »
Typpipitoisuus (limnologia)
Typpipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Jänisjoki ja Typpipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Ulmosenjoki
Ulmosenjoki tai Ulmasenjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 1,8 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Suistamonjärvestä ja laskee Jänisjärven Ulmasenlahteen.
Uusi!!: Jänisjoki ja Ulmosenjoki · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Jänisjoki ja Valuma-alue · Katso lisää »
Vääräkosken voimalaitos
Vääräkosken voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Tohmajärven kunnassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Vääräkosken voimalaitos · Katso lisää »
Vedenväri
Vedenväri eli väriluku on vedenlaadun tutkimuksessa yksi luonnonveden tai raakaveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistöön liuenneiden värillisten aineiden määrää.
Uusi!!: Jänisjoki ja Vedenväri · Katso lisää »
Veljakanjoki
Veljakanjoki tai Veljakkajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 18 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen Loimolan Soanlahdella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Veljakanjoki · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Venäjä · Katso lisää »
Vesistön säännöstely
Vesistön säännöstely on menettely, jolla säädellään vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta.
Uusi!!: Jänisjoki ja Vesistön säännöstely · Katso lisää »
Vesivoimala
Coloradojoesta Arizonassa. Olidanin vesivoimalaitos Ruotsissa. Vesivoimala eli vesivoimalaitos on voimalaitos, joka tuottaa veden liike-energiasta yleensä sähköenergiaa vaikka se voi myös harvoin tuottaa mekaanista energiaa.
Uusi!!: Jänisjoki ja Vesivoimala · Katso lisää »
Vihtakosken voimalaitos
Vihtakosken voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Joensuussa entisen Kiihtelysvaaran kunnan alueella.
Uusi!!: Jänisjoki ja Vihtakosken voimalaitos · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Jänisjoki ja Virtaama · Katso lisää »
