Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Bar mitsva, Gregoriaaninen kalenteri, Hanukka, Holokausti, Israel, Jerusalem, Jom ha'atsma'ut, Jom hašoa, Jom hazikaron, Jom Jerušalajim, Jom kippur, Juutalainen kalenteri, Kolmas Mooseksen kirja, Lag ba’omer, Pesah, Purim, Roš hašana, Roš hodeš, Sapatti, Simhat Tora, Sukkot, Tiša be'av, Toora, Tu bišvat.
Bar mitsva
Bar mitsva (käytetään myös translitteraatiota bar mitzva) on juutalainen juhla ja siirtymäriitti, jota vietetään, kun juutalainen poika saavuttaa 13 vuoden iän ja hän tulee uskonnollisesti täysi-ikäiseksi.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Bar mitsva · Katso lisää »
Gregoriaaninen kalenteri
Ruotsalainen almanakka vuodelta 1753, jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin Ruotsissa käyttöön. Gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Gregoriaaninen kalenteri · Katso lisää »
Hanukka
Hanukkapöytä, jolla hanukka-kynttelikköjä (''hanukia'') ja dreidel-hyrriä. Hanukka on juutalainen temppelin uudelleenvihkimisen ja valon juhla, jota vietetään marras–tammikuussa.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Hanukka · Katso lisää »
Holokausti
Amerikkalaisten vapauttama Nordhausenin keskitysleiri brittiläisten pommituksen jälkeen hiukan ennen sodan loppua. Holokausti (Kreikankielinen sana merkitsee jumalalle osoitettua uhria, joka on kokonaan (όλος, holos) poltettu (καύστων, καύσων, kaustos). 1800-luvulta alkaen sanaa on pääasiassa käytetty tarkoittamaan suuronnettomuuksia, mutta 1970-luvulla sana vakiintui englannissa tarkoittamaan nimenomaan natsien suorittamaa kansanmurhaa. Suomen kieleen se vakiintui vasta 1990-luvulla. Raamatullinen sana šoa (שואה), ’katastrofi’, on vakiintunut juutalaisten kansanmurhan nimitykseksi hepreankielisten puhujien keskuudessa. Israelin lisäksi sanaa suositaan myös Ranskassa Claude Lanzmannin samannimisen vuoden 1985 dokumenttielokuvan seurauksena. Sanan käytöllä vältetään sanan holokausti teologiset konnotaatiot sekä korostetaan vainojen juutalaisia uhreja erotuksena kaikista natsien uhreista. Israelilainen Yad Vashem -holokaustimuseo suosittelee šoa-nimityksen käyttöä muissakin kielissä. Muita holokaustista muissa kielissä kuin suomessa käytettyjä nimityksiä ovat romanien käyttämä porajmos (suomeksi ’ahmiminen’) ja jiddišin khurbn (’tuho’, hepreaksi churban, myös churban Europa ’Euroopan tuho’, erotukseksi churbanista eli Jerusalemin toisen temppelin tuhosta). Natsit käyttivät siitä nimitystä juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Holokausti · Katso lisää »
Israel
Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Israel · Katso lisää »
Jerusalem
Jerusalem on Israelin pääkaupunki.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Jerusalem · Katso lisää »
Jom ha'atsma'ut
Lipuin koristeltu Merkava-panssarivaunu itsenäisyyspäivän juhlinnassa Jom ha'atsma'ut eli Israelin itsenäisyyspäivä on Israelin kansallinen juhlapäivä, jolloin juhlitaan maan vuonna 1948 antamaa itsenäisyysjulistusta.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Jom ha'atsma'ut · Katso lisää »
Jom hašoa
Suruliputus Israelissa jom hašoa -juhlan aikana Jom hašoa eli holokaustin muistopäivä on juutalaisen viettämä juhlapäivä kansallissosialistisen Saksan vainoissa kuolleiden noin kuuden miljoonan juutalaisten muistolle.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Jom hašoa · Katso lisää »
Jom hazikaron
Jom Hazikaron), pit. Jom Hazikaron l'Chalalei Ma'arachot Jisrael v'l'Nifgaei Peulot Ha'eivah (יום הזכרון לחללי מערכות ישראל ונפגעי פעולות האיבה), on Israelissa vietettävä kaatuneiden muistopäivä. Sitä vietetään ijar-kuun neljäntenä päivänä Israelin itsenäistymistä seuranneissa sodissa kaatuneiden ja näiden sotien veteraanien kunniaksi. Samoin muistetaan palestiinalaisterroristien uhreina kuolleita siviilejä. Kaatuneiden muistopäivää seuraa ijar-kuun viidentenä päivänä vietettävä Israelin itsenäisyyspäivä jom ha'atsma'ut. Molemmat juhlat siirretään päivää aikaisemmaksi, mikäli kuun viides päivä osuu sapatiksi. Päivää vietetään juhlavien seremonioiden merkeissä. Juhla alkaa edellisenä iltana kello kahdeksan minuutin kestävällä sireeniäänimerkillä, sillä juutalaisessa kalenterijärjestelmässä vuorokausi alkaa auringon laskiessa. Sireenin soiton aikana useimmat israelilaiset seisovat hiljaa osoittaen näin kunnioitustaan. Virallinen päivän aloittava seremonia tapahtuu Länsimuurilla, ja Israelin lippu lasketaan puolitankoon. Seuraavana aamuna kello 11 sireeniä soitetaan jälleen, tällä kertaa kaksi minuuttia, ja kaikki liikenne pysähtyy hetkeksi. Päivän aikana ihmiset osallistuvat muistoseremonioihin ja käyvät hautausmailla. Illalla seitsemän ja kahdeksan välillä Israelin itsenäisyyspäivän aloittaa virallinen seremonia Herzl-kukkulalla. Lippu nostetaan jälleen ylös puolitangosta ja tunnelma vaihtuu surullisesta riemukkaaksi. Israelin valtion ensimmäisinä elinvuosina kaatuneiden muistopäivän päivämäärästä ei päästy sopuun, joten sitä vietettiin aluksi yhdessä Israelin itsenäisyyspäivän kanssa. Juhlien viettäminen samana päivänä osoittautui hankalaksi, joten Jom Hazikaron siirrettiin päivää aikaisemmaksi vuonna 1951. Järjestely vahvistettiin lailla vuonna 1963. Kaatuneiden muistopäivän viettäminen juuri ennen itsenäisyyspäivää muistuttaa kansalaisia itsenäisyyden hinnasta. Päivä on israelilaisille tärkeä, koska hyvin suuri osa heistä on palvellut maan puolustusvoimissa ja koska monien lähiomaisia kaatui itsenäistymissodissa.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Jom hazikaron · Katso lisää »
Jom Jerušalajim
Jom Jerušalajim eli Jerusalemin päivä on kansallinen juhlapäivä Israelissa, jota vietetään sen muistoksi, että vanhakaupunki liitettiin Jerusalemiin kuuden päivän sodan tuloksena.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Jom Jerušalajim · Katso lisää »
Jom kippur
Juutalaiset rukoilevat jom kippurina. Maurycy Gottliebin maalaus. Jom kippur (sovituspäivä, yleisemmin) on juutalainen juhlapäivä.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Jom kippur · Katso lisää »
Juutalainen kalenteri
Kuvassa oleva keskiaikainen juutalainen kalenteri muistuttaa juutalaisia tuomaan synagogaan palmun lehden (lulav) ja sitruunan (etrog) ennen ''sukkotia'', joka päättää juhlan koollekutsumisen elokuussa. Juutalainen kalenteri (הלוח העברי ha'luach ha'ivri) tai heprealainen kalenteri on juutalainen vuosikalenteri.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Juutalainen kalenteri · Katso lisää »
Kolmas Mooseksen kirja
Kolmas Mooseksen kirja (Leviticus,, ”Leeviläisten kirja”;, ”Ja Hän kutsui”) on kolmas viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran kolmas kirja.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Kolmas Mooseksen kirja · Katso lisää »
Lag ba’omer
Lag ba’omer -kokko Lag ba'omer on juutalainen juhla, jossa muistetaan kahta juutalaisen perinteen historiallista tapahtumaa: 100-luvulla eläneen rabbi Shimon bar Yochain kuolemaa, sekä ruttoepidemian, joka tappoi noin 24 000 rabbi Akiban (joka eli suunnilleen samaan aikaan kuin Bar Yochai) oppilasta, loppumista.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Lag ba’omer · Katso lisää »
Pesah
Juutalainen pääsiäinen. Miniatyyri 1400-luvun messukirjasta joka on kuvitettu Van Eyckin koulukunnan mukaisesti. Pesah tai pesach eli pääsiäinen on juutalainen juhla, jolloin muistellaan Tooran eli Mooseksen kirjojen kuvaamaa israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Pesah · Katso lisää »
Purim
Purimin juhlijoita. Painokuva vuodelta 1657. Purim ("arvat") on juutalainen juhla, jossa muistellaan Persian juutalaisten pelastumista juonesta, jolla Kserkses-kuninkaan neuvonantaja Haman yritti tuhota heidät.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Purim · Katso lisää »
Roš hašana
granaattiomenia, hunajaa ja šofar-torvi. Roš hašana (’vuoden alku’) on juutalaisten uudenvuoden juhla.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Roš hašana · Katso lisää »
Roš hodeš
Roš ḥodeš tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti "kuukauden pää" (uusikuu) ja siksi kutsutaan jokaisen uuden kuukauden ensimmäistä päivää.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Roš hodeš · Katso lisää »
Sapatti
Perinteinen sapattikattaus: kaksi valkoista kynttilää, liinalla peitetty ''challa''-leipä ja viinimalja. Sapatti on juutalaisuudessa viikoittainen lepopäivä, jota vietetään juutalaisen viikon viimeisenä päivänä, lauantaina.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Sapatti · Katso lisää »
Simhat Tora
Toora-käärö ja sen lukemiseen käytetty osoitin, ''jad''. Simhat Tora on juutalaisten viettämä Tooran ilojuhla.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Simhat Tora · Katso lisää »
Sukkot
alt.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Sukkot · Katso lisää »
Tiša be'av
pienoiskuva Tiša be'av on juutalainen juhlapäivä, jota vietetään juutalaisessa kalenterissa heinä- tai elokuulle osuvan av-kuukauden yhdeksäntenä päivänä.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Tiša be'av · Katso lisää »
Toora
Toorakäärö Kölnissä. Toora (hepr. תּוֹרָה, Torah, ’opetus’) on heprealaisen Raamatun eli Tanakin ensimmäinen osa.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Toora · Katso lisää »
Tu bišvat
Granaattiomena Viikuna Oliiveja Tu bišvat eli puiden uusivuosi (ראש השנה לאילנות) on juutalainen juhla.
Uusi!!: Juutalaiset juhlapäivät ja Tu bišvat · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Juutalaiset juhlat, Juutalaisten juhlapäivät, Juutalaisten juhlat.
