Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
104 suhteet: Aasia, Aavikko, Afrikka, Allosaurus, Aluskasvillisuus, Ammoniitit, Araukariat, Archaeopteryx, Argentinosaurus, Aro, Atlantin valtameri, Australia, Brachiosaurus, Ceratosaurus, Compsognathus, Dimorphodon, Dinosaurukset, Diplodocus, Ekosysteemi, Elinympäristö, Etelä-Afrikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Eurooppa, Europasaurus, Geologinen ajanlasku, Ginkgoales, Gondwana, Happi, Havupuut, Hiilidioksidi, Hyönteiset, Iguanodon, Intian valtameri, Jäätikkö, Jättiläismanner, Joukkosukupuutto, Joutsenliskot, Jura (vuoristo), Kala, Kalaliskot, Kallioperä, Kanto, Käpypalmut, Keski-Eurooppa, Keskijurakausi, Koppisiemeniset, Kortteet, Kotilot, Kuutiometri, ..., Laava, Lauraasia, Lentoliskot, Liekokasvit, Liitukausi, Linnut, Liskolintu, Lonkerojalkaiset, Luukalat, Maa, Madagaskar, Majavat, Mammuttipetäjä, Manner, Mannerliikunnot, Männyt, Megalosaurus, Meksikonlahti, Merenpohja, Merivirta, Mesotsooinen maailmankausi, Metsä, Myöhäisjurakausi, Nilviäiset, Nisäkkäät, Pangea, Päiväntasaaja, Pensas, Plankton, Pohjois-Amerikka, Prosauropodit, Punapuut, Puola, Puu, Rotat, Salmi, Sammalet, Saniaiset, Sanikkaiset, Sauropodit, Stegosauria, Stegosaurus, Stratigrafia, Strontium, Synapsidit, Tasanko, Teropodit, Tethysmeri, Triaskauden joukkotuho, Triaskausi, Trooppinen sademetsä, Tulivuorenpurkaus, Varhaisjurakausi, Välimeri. Laajenna indeksi (54 lisää) »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Jurakausi ja Aasia · Katso lisää »
Aavikko
Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.
Uusi!!: Jurakausi ja Aavikko · Katso lisää »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Jurakausi ja Afrikka · Katso lisää »
Allosaurus
''"A. jimmadseni"''. Allosaurus oli suurten teropodien suku, jonka lajit elivät pääosin Pohjois-Amerikassa myöhäisjurakaudella 155–145 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Allosaurus · Katso lisää »
Aluskasvillisuus
Aluskasvillisuus on metsän alin kasvillisuuskerros, johon kuuluvat puu- ja pensaskerrosten alapuolella kasvavat varvut, ruohot, sammalet ja jäkälät.
Uusi!!: Jurakausi ja Aluskasvillisuus · Katso lisää »
Ammoniitit
Halkaistusta ammoniitista nähdään sen kuoren väliseinät ja kammiot. Ammoniitit olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä pääjalkaisten luokkaan luettuja muinaisia merieläimiä, joiden lähimpiä nykysukulaisia lienevät helmiveneet.
Uusi!!: Jurakausi ja Ammoniitit · Katso lisää »
Araukariat
Araukariat (Araucaria) on araukariakasvien heimoon kuuluva havupuusuku.
Uusi!!: Jurakausi ja Araukariat · Katso lisää »
Archaeopteryx
Piirros ''Archaeopteryxista''. Archaeopteryx (muinaissiipinen) on sukupuuttoon kuollut liskolintu.
Uusi!!: Jurakausi ja Archaeopteryx · Katso lisää »
Argentinosaurus
Argentinosaurus oli yksi suurimmista hirmuliskoista ja näin yksi suurimmista koskaan eläneistä maaeläimistä.
Uusi!!: Jurakausi ja Argentinosaurus · Katso lisää »
Aro
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Jurakausi ja Aro · Katso lisää »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Uusi!!: Jurakausi ja Atlantin valtameri · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Jurakausi ja Australia · Katso lisää »
Brachiosaurus
Brachiosaurus oli myöhäisellä jurakaudella 154–153 miljoonaa vuotta sitten elänyt hirmulisko.
Uusi!!: Jurakausi ja Brachiosaurus · Katso lisää »
Ceratosaurus
Ceratosaurus (nimen merkitys: ”sarvekas lisko”) on sukupuuttoon kuollut petodinosaurussuku, joka eli jurakaudella noin 155–145 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa.
Uusi!!: Jurakausi ja Ceratosaurus · Katso lisää »
Compsognathus
Compsognathus (”Kaunis leuka”) oli jurakaudella 155–145 miljoonaa vuotta sitten elänyt hirmulisko.
Uusi!!: Jurakausi ja Compsognathus · Katso lisää »
Dimorphodon
Dimorphodon oli keskikokoinen, jurakaudella elänyt pterosaurus, jonka paleontologi Richard Owen nimesi vuonna 1859.
Uusi!!: Jurakausi ja Dimorphodon · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Jurakausi ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Diplodocus
alt.
Uusi!!: Jurakausi ja Diplodocus · Katso lisää »
Ekosysteemi
Kieli.
Uusi!!: Jurakausi ja Ekosysteemi · Katso lisää »
Elinympäristö
Elinympäristö eli habitaatti on se paikka, jossa tietty eliö elää ja lisääntyy.
Uusi!!: Jurakausi ja Elinympäristö · Katso lisää »
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta eteläisessä Afrikassa, aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä.
Uusi!!: Jurakausi ja Etelä-Afrikka · Katso lisää »
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Uusi!!: Jurakausi ja Etelä-Amerikka · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Jurakausi ja Etelämanner · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Jurakausi ja Eurooppa · Katso lisää »
Europasaurus
Europasaurus (nimen merkitys "eurooppalainen lisko") on Brachiosauridae-heimoon kuulunut, sukupuuttoon kuollut dinosaurussuku.
Uusi!!: Jurakausi ja Europasaurus · Katso lisää »
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Uusi!!: Jurakausi ja Geologinen ajanlasku · Katso lisää »
Ginkgoales
Ginkgoales on paljassiemenisten kasvien ryhmä.
Uusi!!: Jurakausi ja Ginkgoales · Katso lisää »
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Gondwana · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Jurakausi ja Happi · Katso lisää »
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Jurakausi ja Havupuut · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Jurakausi ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Jurakausi ja Hyönteiset · Katso lisää »
Iguanodon
Iguanodon (suom. "Bernissartin iguaanin hammas") oli linnunlanteisten dinosaurusten suku, joka eli varhaisliitukaudella noin 161-99 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Iguanodon · Katso lisää »
Intian valtameri
Intian valtameri Intian valtameri on maailman kolmanneksi suurin vesialue, joka sijaitsee Afrikan, Aasian, Australian ja Eteläisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Jurakausi ja Intian valtameri · Katso lisää »
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Uusi!!: Jurakausi ja Jäätikkö · Katso lisää »
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Uusi!!: Jurakausi ja Jättiläismanner · Katso lisää »
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Uusi!!: Jurakausi ja Joukkosukupuutto · Katso lisää »
Joutsenliskot
Joutsenliskot eli plesiosaurit (Plesiosauria) on sukupuuttoon kuollut matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Jurakausi ja Joutsenliskot · Katso lisää »
Jura (vuoristo)
Jura on pienehkö vuoristo Keski-Euroopassa Alppien pohjoispuolella, Ranskan ja Sveitsin rajalla.
Uusi!!: Jurakausi ja Jura (vuoristo) · Katso lisää »
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Uusi!!: Jurakausi ja Kala · Katso lisää »
Kalaliskot
Kalaliskoja maalauksen havainnollistamana (''Heinrich Harder'', 1916). Kalaliskot (Ichthyosauria) on Ichthyopterygia ylälahkoon kuuluva sukupuuttoon kuollut diapsidisten matelijoiden lahko.
Uusi!!: Jurakausi ja Kalaliskot · Katso lisää »
Kallioperä
Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.
Uusi!!: Jurakausi ja Kallioperä · Katso lisää »
Kanto
Tervaskanto Olvassuon luonnonpuistossa. Kanto on puusta kaadettaessa maahan jäävä rungon tyviosa juurineen.
Uusi!!: Jurakausi ja Kanto · Katso lisää »
Käpypalmut
Käpypalmut ovat paljassiemenisiä siemenkasveja, jotka muodostavat lahkon Cycadales.
Uusi!!: Jurakausi ja Käpypalmut · Katso lisää »
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Uusi!!: Jurakausi ja Keski-Eurooppa · Katso lisää »
Keskijurakausi
Keskijurakausi (Dogger, ruskea jura) oli geologinen ajanjakso 175,6–161,2 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Keskijurakausi · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Jurakausi ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kortteet
Peltokortteen (''Equisetum arvense'') itiöverso. Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa (synonyymi Sphenopsida).
Uusi!!: Jurakausi ja Kortteet · Katso lisää »
Kotilot
Kotilot (Gastropoda) on suurin nilviäisten pääjäksoon (Mollusca) kuuluvista eläinluokista.
Uusi!!: Jurakausi ja Kotilot · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Jurakausi ja Kuutiometri · Katso lisää »
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Uusi!!: Jurakausi ja Laava · Katso lisää »
Lauraasia
triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Lauraasia · Katso lisää »
Lentoliskot
Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.
Uusi!!: Jurakausi ja Lentoliskot · Katso lisää »
Liekokasvit
Liekokasvit (Lycopodiaceae) on liekomaisten (Lycopodiopsida) luokan Lycopodiales-lahkon ainoa heimo, joka sisältää kaikki nykyisin elävät lieot.
Uusi!!: Jurakausi ja Liekokasvit · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Liitukausi · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Jurakausi ja Linnut · Katso lisää »
Liskolintu
''Archaeopteryx''-fossiili. Liskolinnut eli alkulinnut ovat sukupuuttoon kuolleita Avialae-kladiin kuuluvia hampaallisia lintuja tai lintujen lähisukulaisia, jotka elivät jura- ja liitukaudella.
Uusi!!: Jurakausi ja Liskolintu · Katso lisää »
Lonkerojalkaiset
Lonkerojalkaiset (Brachiopoda) eli brakiopodit, on ryhmä selkärangattomia merieläimiä.
Uusi!!: Jurakausi ja Lonkerojalkaiset · Katso lisää »
Luukalat
Luukalat (Osteichthyes) on selkärankaisiin kuuluva eläinten luokka.
Uusi!!: Jurakausi ja Luukalat · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Jurakausi ja Maa · Katso lisää »
Madagaskar
Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta.
Uusi!!: Jurakausi ja Madagaskar · Katso lisää »
Majavat
Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä.
Uusi!!: Jurakausi ja Majavat · Katso lisää »
Mammuttipetäjä
Mammuttipetäjä (Sequoiadendron giganteum) on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuulaji.
Uusi!!: Jurakausi ja Mammuttipetäjä · Katso lisää »
Manner
Manner on täysin veden ympäröimä, saarta suurempi, yhtenäinen maa-alue erotukseksi maanosista, jotka ovat ihmisen määrittämiä.
Uusi!!: Jurakausi ja Manner · Katso lisää »
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Uusi!!: Jurakausi ja Mannerliikunnot · Katso lisää »
Männyt
Männyt (Pinus) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Uusi!!: Jurakausi ja Männyt · Katso lisää »
Megalosaurus
Megalosaurus (nimen merkitys ”suuri lisko”) on ensimmäinen nimetty dinosaurussuku, jonka ainoa laji on Megalosaurus bucklandii.
Uusi!!: Jurakausi ja Megalosaurus · Katso lisää »
Meksikonlahti
Meksikonlahden syvyyssuhteita esittävä kartta. Cantarellin öljykenttä Meksikonlahdella. Kuvattu 11 kilometrin korkeudesta. Meksikonlahti on Atlantin valtameren läntisin lahti.
Uusi!!: Jurakausi ja Meksikonlahti · Katso lisää »
Merenpohja
keskiselänteen kohdalla Merenpohja on veden peittämää maata meren pohjassa.
Uusi!!: Jurakausi ja Merenpohja · Katso lisää »
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Uusi!!: Jurakausi ja Merivirta · Katso lisää »
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Metsä
Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
Uusi!!: Jurakausi ja Metsä · Katso lisää »
Myöhäisjurakausi
Taiteilijan näkemys valtavasta Diplodocus-kasvinsyöjäliskosta. __Notoc__ Myöhäisjurakausi eli yläjura (malm, "valkea jura") on jurakauden loppuvaihe 161,2–145,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Myöhäisjurakausi · Katso lisää »
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Uusi!!: Jurakausi ja Nilviäiset · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Jurakausi ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Pangea · Katso lisää »
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Uusi!!: Jurakausi ja Päiväntasaaja · Katso lisää »
Pensas
Mustaselja ''Sambucus nigra'' Pensas on puuvartinen, tyvestä haarova, vähintään puoli metriä korkea kasvi.
Uusi!!: Jurakausi ja Pensas · Katso lisää »
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.
Uusi!!: Jurakausi ja Plankton · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Jurakausi ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Prosauropodit
Tübingenissa. Prosauropodit olivat varhaisia sauropodien kasvinsyöjäsukulaisia, jotka kehittyivät triaskaudella pienistä lihansyöjädinosauruksista.
Uusi!!: Jurakausi ja Prosauropodit · Katso lisää »
Punapuut
Punapuut (Sequoia) on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuiden suku.
Uusi!!: Jurakausi ja Punapuut · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Jurakausi ja Puola · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Jurakausi ja Puu · Katso lisää »
Rotat
Rotat (Rattus) on jyrsijöiden suku, johon kuuluu 55 lajia.
Uusi!!: Jurakausi ja Rotat · Katso lisää »
Salmi
Gibraltarinsalmi satelliittikuvassa E10-tie ylittää Tjeldsundbru-sillan kautta Tjeldsundet-salmen manner-Norjasta Hinnøyan saarelle. Kuva syyskuulta 2010. Salmi on kapea vesiyhteys kahden laajemman vesialueen välillä.
Uusi!!: Jurakausi ja Salmi · Katso lisää »
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Uusi!!: Jurakausi ja Sammalet · Katso lisää »
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Uusi!!: Jurakausi ja Saniaiset · Katso lisää »
Sanikkaiset
Sanikkaiset (Pteridophyta) ovat siemenkasvien ohella toinen putkilokasvien alakuntaan kuuluvista kaarista.
Uusi!!: Jurakausi ja Sanikkaiset · Katso lisää »
Sauropodit
Sauropodit (Sauropoda) on sukupuuttoon kuollut liskonlantioisten dinosaurusten osalahko tai kladi, jonka lajeilla oli pitkä häntä ja kaula, pieni pää, massiivinen ruumis ja neljä paksua, pilarimaista raajaa.
Uusi!!: Jurakausi ja Sauropodit · Katso lisää »
Stegosauria
Stegosauria on sukupuuttoon kuollut, panssaridinosaurusten Thyreophora ryhmään kuuluva osalahko, johon kuului linnunlantioisia kasvinsyöjädinosauruksia.
Uusi!!: Jurakausi ja Stegosauria · Katso lisää »
Stegosaurus
Stegosaurus (myös Harjalisko, kirjaimellisesti ”kattolisko”) oli suuri kasvinsyöjädinosaurus, joka eli jurakauden loppupuolelta 154–144 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Stegosaurus · Katso lisää »
Stratigrafia
Saltassa (Argentiina). Geologi tutkii porausnäytettä Stratigrafia (latinan sanoista stratum, "kerros" ja graphia, "tutkimusala") on geologisten muodostumien ajoittamista sekä toistensa suhteen että absoluuttisesti.
Uusi!!: Jurakausi ja Stratigrafia · Katso lisää »
Strontium
Strontium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sr ja järjestysluku 38.
Uusi!!: Jurakausi ja Strontium · Katso lisää »
Synapsidit
Synapsidit (Synapsida) ovat maaselkärankaisia, joihin kuuluvat nykyiset nisäkkäät ja niiden sukupuuttoon kuolleet sukulaiset.
Uusi!!: Jurakausi ja Synapsidit · Katso lisää »
Tasanko
Oglala National Grassland Nebraskan luoteiskulmassa Yhdysvalloissa. Tasanko on laaja, suhteellisen yhtenäinen tasainen alue.
Uusi!!: Jurakausi ja Tasanko · Katso lisää »
Teropodit
Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.
Uusi!!: Jurakausi ja Teropodit · Katso lisää »
Tethysmeri
Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.
Uusi!!: Jurakausi ja Tethysmeri · Katso lisää »
Triaskauden joukkotuho
Trias-jurakauden rajalta eivät kaikki lajit selvinneet hengissä. Triaskauden joukkotuho eli trias-jurakauden joukkotuho oli eliökuntaa noin 200 miljoonaa vuotta sitten kohdannut katastrofi, joka tuhosi monia maalla eläviä matelijoita ja suuria sammakkoeläimiä.
Uusi!!: Jurakausi ja Triaskauden joukkotuho · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Jurakausi ja Triaskausi · Katso lisää »
Trooppinen sademetsä
Amazonin sademetsää. Trooppinen sademetsä on ainavihanta ja tiheä sademetsä tropiikissa, jossa sataa vähintään 1 500 millimetriä vuodessa.
Uusi!!: Jurakausi ja Trooppinen sademetsä · Katso lisää »
Tulivuorenpurkaus
Havaiji-purkauksen laavavirtaa– alaoikealla Stromboli-purkaus Yasurtulivuoren purkaus. Tulivuorenpurkaus on tapahtuma, jossa tulivuoresta purkautuu magmaa, kiviä, pölymäistä ainetta ja kaasua.
Uusi!!: Jurakausi ja Tulivuorenpurkaus · Katso lisää »
Varhaisjurakausi
Varhaisjurakausi (myös alajura, Lias, musta jura) oli jurakauden aloittanut geologinen ajanjakso 199,6 - 175,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jurakausi ja Varhaisjurakausi · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Jurakausi ja Välimeri · Katso lisää »
