Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
92 suhteet: Adjutantti, Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Alexander Armfelt, August Ahlqvist, Avarian kaanikunta, Šumen, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Carl Gustaf Mannerheim, Carl Robert Mannerheim, Dagestan, Edvard Gustaf af Forselles, Euroopan hullu vuosi, Fjodor Heiden, Fredrik Cygnaeus, Fredrik Vilhelm Berg, Göteborg, Haapaniemen sotakoulu, Hallitusmuoto, Haminan kadettikoulu, Helsingin yliopisto, Helsinki, Herman Standertskjöld-Nordenstam, Hietaniemen hautausmaa, Itsevaltius, Jalkaväenkenraali, Kaukasia, Kaukasian sota, Kenraaliluutnantti, Kenraalimajuri, Konsistori, Konstantin Fischer, Konstantin Makovski, Krimin sota, Kukanpäivä, Kumtähden kenttä, Lars Gabriel von Haartman, Leskikuningattaren henkirykmentti, Liberalismi, Maamarsalkka, Ministerivaltiosihteeri, Mustameri, Nicolas Sinebrychoff, Nikolai Adlerberg, Nikolai I, Painoasiain ylihallitus, Päämajoitusmestari, Pedelli, Perustuslaki, ..., Pietari (kaupunki), Platon Rokassovski, Pohjoisesplanadi, Presidentinlinna, Riihimäki–Pietari-rata, Ritarihuone, Säätyvaltiopäivät 1863, Säätyvaltiopäivät 1867, Säätyvaltiopäivät 1872, Säätyvaltiopäivät 1877, Sensuuri, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Standertskjöld, Stavropolin kuvernementti, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen pääministeri, Suomen päärata, Suomen senaatti, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen Tiedeseura, Suomenlinna, Tammikuun valiokunta, Tie- ja vesirakennushallitus, Tukholma, Univormu, Uudenmaan lääni, Vahtimestari, Valtiopäivämies, Vapaaherra, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän–Turkin sota (1828–1829), Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, 11. toukokuuta, 1802, 1848, 1858, 1882, 21. syyskuuta, 29. huhtikuuta, 8. kesäkuuta. Laajenna indeksi (42 lisää) »
Adjutantti
Adjutantti (latinan verbistä adiutare, auttaa) on upseeri, joka avustaa ylempiarvoista upseeria.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Adjutantti · Katso lisää »
Aleksandr Sergejevitš Menšikov
Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Suomessa myös Alexander Menschikoff; 26. elokuuta 1787 – 2. toukokuuta 1869 Pietari) oli venäläinen ruhtinas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja Venäjän meriministerinä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Aleksandr Sergejevitš Menšikov · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Alexander Armfelt
Alexander Armfelt vuonna 1874. Alexander Armfelt (18. huhtikuuta 1794 Riika, Venäjän keisarikunta – 8. tammikuuta 1876 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli suomalainen kreivi, sotilas ja virkamies, joka toimi Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa vuosina 1841–1876.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Alexander Armfelt · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja August Ahlqvist · Katso lisää »
Avarian kaanikunta
Avarian kaanikunta oli Dagestanin keskiosassa 1100-luvun lopusta 1800-luvulle saakka sijainnut feodaalivaltio.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Avarian kaanikunta · Katso lisää »
Šumen
Šumen (turkiksi Şumnu) on kaupunki Pohjois-Bulgariassa.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Šumen · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Carl Gustaf Mannerheim
Carl Gustaf Mannerheim, Johan Erik Lindhin maalaama muotokuva. Carl Gustaf Mannerheim (10. elokuuta 1797 – 9. lokakuuta 1854) oli suomalainen hallintomies, kreivi ja kuuluisa hyönteistutkija.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Carl Gustaf Mannerheim · Katso lisää »
Carl Robert Mannerheim
Carl Robert Mannerheim Carl Robert Mannerheim (1. helmikuuta 1835 Viipuri – 9. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liike- ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Carl Robert Mannerheim · Katso lisää »
Dagestan
Dagestan on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Dagestan · Katso lisää »
Edvard Gustaf af Forselles
Edvard Gustaf af Forselles. Edvard Gustaf af Forselles (1. kesäkuuta 1817 Elimäki – 2. lokakuuta 1891 Helsinki) oli suomalainen tykistönkenraali, senaattori ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1882–1885 ja Suomen kenraalikuvernöörin apulaisena vuosina 1885–1891.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Edvard Gustaf af Forselles · Katso lisää »
Euroopan hullu vuosi
Euroopan hullu vuosi on nimitys vuoden 1848 ajan tapahtumille Euroopassa.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Euroopan hullu vuosi · Katso lisää »
Fjodor Heiden
Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Fjodor Heiden · Katso lisää »
Fredrik Cygnaeus
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Fredrik Cygnaeus · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm Berg
Friedrich Wilhelm Rembert Berg (alkuaan von Berg,; 26. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1794 Sangaste – 18. tammikuuta (J: 6. tammikuuta) 1874 Pietari) oli Venäjän keisarikunnan armeijan kenraalisotamarsalkka, joka oli Suomen kenraalikuvernöörinä 1855–1861.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Fredrik Vilhelm Berg · Katso lisää »
Göteborg
Göteborgin taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan. Göteborgin ympäristö vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Göteborgin taajama punaisella, Torslanda och Björlanda vihreällä, Gunnared och Hammarkullen vaaleansinisellä, muut taajamat keltaisella ja pientaajamat sinisellä. Göteborgin kaupunkia Lisebergistä kuvattuna. Göteborg (aik.) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja samannimisen Göteborgin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Göteborg · Katso lisää »
Haapaniemen sotakoulu
Kadetti 1790. Haapaniemen sotakoulu, myöh.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Haapaniemen sotakoulu · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Haminan kadettikoulu
Nykyinen reserviupseerikoulun päärakennus toimi aiemmin Keisarillisen Suomen kadettikouluna. Haminan kadettikoululla tarkoitetaan Keisarillista Suomen kadettikoulua vuosina 1812–1903, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Haminan kadettikoulu · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Helsinki · Katso lisää »
Herman Standertskjöld-Nordenstam
Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam (15. helmikuuta 1854 Tula, Venäjän keisarikunta – 13. elokuuta 1934 Helsinki, Suomi) oli suomalainen vapaaherra, ulkoministeriön virkailija, kuvernementin sihteeri ja kartanonherra.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Herman Standertskjöld-Nordenstam · Katso lisää »
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Itsevaltius · Katso lisää »
Jalkaväenkenraali
Jalkaväenkenraali on kenraalin arvoa vastaava saksalainen sotilasarvo, johon on lisätty aselajia osoittava etuliite.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Jalkaväenkenraali · Katso lisää »
Kaukasia
Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Kaukasia · Katso lisää »
Kaukasian sota
Kaukasian sota oli vuosina 1817–1864 käyty sota Venäjän keisarikunnan ja Kaukasian imaamikunnan välillä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Kaukasian sota · Katso lisää »
Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti (lyhenne kenr.luutn. tai kenrl) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva korkea sotilasarvo.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Kenraaliluutnantti · Katso lisää »
Kenraalimajuri
Kenraalimajuri (lyhenne kenr.maj. tai sotilaskäytössä kenrm) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva sotilasarvo.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Kenraalimajuri · Katso lisää »
Konsistori
Konsistori (kokouspaikka) nimitystä käytetään useiden kirkollisten ja yliopistollisten virkakuntien yhteydessä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Konsistori · Katso lisää »
Konstantin Fischer
Konstantin Fischer Konstantin Fischer (25. lokakuuta 1805 – 5. toukokuuta 1880) oli venäläinen virkamies.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Konstantin Fischer · Katso lisää »
Konstantin Makovski
Konstantin Jegorovitš Makovski (2. heinäkuuta (J: 20. kesäkuuta) 1839 Moskova – 30. syyskuuta (J: 17. syyskuuta) 1915 Petrograd) oli vaikutusvaltainen venäläinen taidemaalari, joka yhdistetään Vaeltajiin.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Konstantin Makovski · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Krimin sota · Katso lisää »
Kukanpäivä
Kukanpäivä eli Flooran päivä 13. toukokuuta on ollut Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Kukanpäivä · Katso lisää »
Kumtähden kenttä
Kumtähden kenttäKumtähden kenttä (tai Kumtähdenkenttä) on pieni puistoalue Helsingin Toukolassa.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Kumtähden kenttä · Katso lisää »
Lars Gabriel von Haartman
Lars Gabriel von Haartman myös suom.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Lars Gabriel von Haartman · Katso lisää »
Leskikuningattaren henkirykmentti
Leskikuningattaren henkirykmentti (ruots. Änkedrottningens livregemente) oli Ruotsin armeijan värvätyistä sotilaista koostunut joukko-osasto joka palveli varuskuntana Viaporissa vuosina 1772-1808.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Leskikuningattaren henkirykmentti · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Liberalismi · Katso lisää »
Maamarsalkka
Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus. Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Maamarsalkka · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Mustameri · Katso lisää »
Nicolas Sinebrychoff
Nicolas Sinebrychoff (17. heinäkuuta 1856 Helsinki – 21. heinäkuuta 1896 Espoo) oli venäläistä sukua ollut suomalainen liikemies ja kauppaneuvos, joka toimi sukunsa omistaman Sinebrychoffin panimon toimitusjohtajana vuosina 1878–1886.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Nicolas Sinebrychoff · Katso lisää »
Nikolai Adlerberg
Nikolai Vladimirovitš Adlerberg (31. toukokuuta (J: 19. toukokuuta) 1819 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1892 München, Saksan keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Nikolai Adlerberg · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Nikolai I · Katso lisää »
Painoasiain ylihallitus
Painoasiain ylihallitus oli vuosina 1865–1919 toiminut suomalainen keskusvirasto, joka valvoi ennakkosensuuria Suomessa.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Painoasiain ylihallitus · Katso lisää »
Päämajoitusmestari
A. F. Airo Päämajoitusmestari oli Suomen armeijassa Päämajan operatiivisen osaston (Päämajoitusmestarin osaston) päällikön esimies, ja siten päämajoitusmestari vastasi sotatoimien suunnittelusta ja joukkojen siirroista operaatioita varten.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Päämajoitusmestari · Katso lisää »
Pedelli
Pedelli on eurooppalaisissa yliopistoissa käytetty virkanimike, jolla nykyisin ei ole enää käytännön merkitystä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Pedelli · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Perustuslaki · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Platon Rokassovski
Paroni Platon Ivanovitš Rokassovski (15. tammikuuta 1800 Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 18. maaliskuuta 1869 Nizza, Ranska) oli venäläinen jalkaväenkenraali ja suomalainen vapaaherra.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Platon Rokassovski · Katso lisää »
Pohjoisesplanadi
Kauppatori, kauempana Esplanadin puisto. Pohjoisesplanadi on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Pohjoisesplanadi · Katso lisää »
Presidentinlinna
Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustusasunto Helsingin Kruununhaassa Kauppatorin laidalla.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Presidentinlinna · Katso lisää »
Riihimäki–Pietari-rata
Riihimäki–Pietari-radan loppupäässä oleva Suomen asema Pietarissa, Venäjällä. Riihimäki–Pietari-rata, jota kutsutaan usein lyhyesti nimellä Pietarin rata, on Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin kulkeva rautatie.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Riihimäki–Pietari-rata · Katso lisää »
Ritarihuone
Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Ritarihuone · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1863
Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1867
Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät 1867 pidettiin nälkävuonna 1867.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Säätyvaltiopäivät 1867 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1872
Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Säätyvaltiopäivät 1872 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1877
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »
Sensuuri
Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938. Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Sensuuri · Katso lisää »
Societas pro Fauna et Flora Fennica
Societas pro Fauna et Flora Fennica, lyhyemmin Fauna ja Flora -seura tai ”Fauna-seura”, on syksyllä 1821 Turussa perustettu Suomen eläimistön ja kasviston tutkimusseura.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Societas pro Fauna et Flora Fennica · Katso lisää »
Standertskjöld
Standertskjöld-Nordenstam-suvun vaakuna. arkistoitu.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Standertskjöld · Katso lisää »
Stavropolin kuvernementti
Kuvernementin vaakuna Stavropolin kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan ja myöhemmin Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan hallinnollinen alue keskuksenaan Stavropol vuosina 1847–1918 aina Stavropolin neuvostotasavallan perustamiseen asti.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Stavropolin kuvernementti · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen pääministeri · Katso lisää »
Suomen päärata
ratakilometrit mitataan. Päärataa Helsingin Oulunkylän kohdalla. Oulun rautatieasema, radan päätepiste. Suomen rautateiden keskinen päärata (ruots. stambanan) kulkee Suomen poikki etelä–pohjoissuunnassa reittiä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Ylivieska–Oulu.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen päärata · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen sota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen Tiedeseura
Suomen Tiedeseura r.y. on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomen Tiedeseura · Katso lisää »
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Suomenlinna · Katso lisää »
Tammikuun valiokunta
Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »
Tie- ja vesirakennushallitus
Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH (1964–1990 Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL, 1990–2000 Tielaitos) oli Suomen taajamien ulkopuolisen julkisen maantie- ja osin vesitieverkon rakentamiseen ja hoitoon sekä lossiliikenteen ylläpitoon keskittynyt valtion keskusvirasto, joka toimi eri nimillä vuosina 1816–2000.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Tie- ja vesirakennushallitus · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Tukholma · Katso lisää »
Univormu
Yhdysvaltalainen sotilaspuku Univormu (latinan sanasta uniformis eli ’yksi muoto’) on jonkin tietyn joukon yhdenmukainen puku.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Univormu · Katso lisää »
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Uudenmaan lääni · Katso lisää »
Vahtimestari
Hotellin vahtimestari Vahtimestari on henkilö, joka työskentelee esimerkiksi viraston, laitoksen tai yrityksen palveluksessa ja huolehtii tehtävistä kuten postin jakelusta, monistuksesta, kulunvalvonnasta ja vierailijoiden opastuksesta.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Vahtimestari · Katso lisää »
Valtiopäivämies
Valtiopäivämies on henkilö jota kutsutaan pohjoismaissa (suomessa ja ruotsissa) säätyjä edustavaksi edusmieheksi eli poliitikoksi, joka on tullut valituksi oman lääninsä edustajaksi säätyvaltiopäiville.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Valtiopäivämies · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Vapaaherra · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »
Venäjän–Turkin sota (1828–1829)
Venäjän–Turkin sota oli sota Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan välillä vuosina 1828–1829.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Venäjän–Turkin sota (1828–1829) · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
11. toukokuuta
11.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 11. toukokuuta · Katso lisää »
1802
Ei kuvausta.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 1802 · Katso lisää »
1848
Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 1848 · Katso lisää »
1858
Ei kuvausta.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 1858 · Katso lisää »
1882
Vuosi 1882 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 1882 · Katso lisää »
21. syyskuuta
21.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 21. syyskuuta · Katso lisää »
29. huhtikuuta
29.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 29. huhtikuuta · Katso lisää »
8. kesäkuuta
8.
Uusi!!: Johan Mauritz Nordenstam ja 8. kesäkuuta · Katso lisää »
