Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
35 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aitotumaiset, Öölanti, Binominen nimistö, Carl von Linné, Emi, Ericales, Erittäin uhanalainen laji, Esikkokasvit, Esikot, Gotlanti, Hede, Hedelmä, Kaksisirkkaiset, Kalkki, Karva (kasvitiede), Kasvit, Koppisiemeniset, Kota (hedelmä), Kukka, Lapinesikko, Lehti (kasvitiede), Lehtiruusuke, Letto, Norjanesikko, Putkilokasvit, Ruijanesikko, Ruohovarsi, Sarja (kukinto), Siemenkasvit, Suku (biologia), Suomi, Teriö, Varsinais-Suomen maakunta, Verhiö.
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Öölanti
Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka. Satakieli on Öölannin maakuntaeläin. Borgholmin linna. Öölannin alvarimaisemaa. Öölanti on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Öölanti · Katso lisää »
Binominen nimistö
Binominen nimistö (binominen.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Binominen nimistö · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Carl von Linné · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Emi · Katso lisää »
Ericales
Ericales on kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) kasvien lahko.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Ericales · Katso lisää »
Erittäin uhanalainen laji
Luokka ''Erittäin uhanalainen laji'' suhteessa muihin IUCN:n Punaisen listan tasoihin. Erittäin uhanalainen laji on eliölaji, jonka vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erittäin suuri.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Erittäin uhanalainen laji · Katso lisää »
Esikkokasvit
Esikkokasvit (Primulaceae) on Ericales-lahkoon kuuluva putkilokasviheimo.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Esikkokasvit · Katso lisää »
Esikot
Esikot (Primula) on esikkokasvien heimoon kuuluva suku, jossa on 400–500 lajia.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Esikot · Katso lisää »
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Gotlanti · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Hede · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Hedelmä · Katso lisää »
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »
Kalkki
Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Kalkki · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Kasvit · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Jauhoesikko ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kota (hedelmä)
Kota on yksi kasvien hedelmätyypeistä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Kota (hedelmä) · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Kukka · Katso lisää »
Lapinesikko
Lapinesikko (Primula stricta) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisilla alueilla kasvava esikkolaji.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Lapinesikko · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtiruusuke
Lehtiruusuke on samasta kohtaa vartta eri suuntiin kasvaneiden lehtien muodostama kokonaisuus.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Lehtiruusuke · Katso lisää »
Letto
Lettoa Ruotsissa. Etualalla jauhoesikko (''Primula farinosa''). Letto on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva runsasravinteinen puuton suotyyppi eli ravinteinen avosuo.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Letto · Katso lisää »
Norjanesikko
Norjanesikko (Primula scandinavica) on esikkojen (Primula) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Norjanesikko · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Ruijanesikko
Ruijanesikko (Primula nutans) on pääasiassa pohjoisten alueiden esikkolaji.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Ruijanesikko · Katso lisää »
Ruohovarsi
Ruohovarsi Ruohovarsi on kasvin maanpäällinen varsi, joka on puutumaton ja kuolee yhden kasvukauden jälkeen.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Ruohovarsi · Katso lisää »
Sarja (kukinto)
Sarjakukinnon kaaviokuva. Suopursun (''Rhododendron tomentosum'') sarjakukinto. pelargonin sarjakukinto. Sarja on lyhytlapakkoinen terttumainen kukinto, jossa kukkaperät lähtevät samasta kohdasta ja ovat keskenään yhtäpitkiä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Sarja (kukinto) · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Suku (biologia) · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Suomi · Katso lisää »
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Teriö · Katso lisää »
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »
Verhiö
Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.
Uusi!!: Jauhoesikko ja Verhiö · Katso lisää »
