19 suhteet: Aallonpituus, Aalto (fysiikka), Alkuluku, Argumentti, Eksponenttifunktio, Epäjatkuvuuskohta, Fourier’n sarja, Funktio, Jakojäännös, Jaksonaika, Jatkuva funktio, Käänteisfunktio, Kompleksiluku, Modulaarinen aritmetiikka, Pienin yhteinen jaettava, Reaaliluku, Siniaalto, Trigonometrinen funktio, Vaihe.
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto (fysiikka)
harmoninen aaltoliike. Aalto on väliaineessa etenevä dynaaminen häiriö, joka aiheuttaa muutoksen yhdessä tai useammassa suureessa niiden tasapainoaseman suhteen.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Aalto (fysiikka) · Katso lisää »
Alkuluku
12 esinettä voidaan asettaa kolmeen yhtä suureen pinoon, joten luku 12 ei ole alkuluku. 11 esineellä tämä ei ole mahdollista millään pinojen määrällä, joten luku 11 on alkuluku. Alkuluku on lukua 1 suurempi luonnollinen luku, joka ei ole jaollinen muilla positiivisilla kokonaisluvuilla kuin yhdellä ja itsellään.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Alkuluku · Katso lisää »
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Argumentti · Katso lisää »
Eksponenttifunktio
Eksponenttifunktion e^x kuvaaja. Eksponenttifunktio tai eksponentiaalifunktio on matematiikassa transsendenttisiin alkeisfunktioihin kuuluva funktio.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Eksponenttifunktio · Katso lisää »
Epäjatkuvuuskohta
Epäjatkuvuuskohta liittyy käsitteenä matematiikassa funktion jatkuvuuteen.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Epäjatkuvuuskohta · Katso lisää »
Fourier’n sarja
”Sahafunktion” (sininen käyrä) Fourier’n sarja (punainen käyrä) muodostaa sitä tarkemman approksimaation itse funktiosta, mitä useampi termi otetaan huomioon. Tässä on kuvattu sarjakehitelmän viiden ensimmäisen termin muodostamat osasummat. Itse sarja on täsmälleen identtinen kuvattavan funktion kanssa, jos funktio on riittävän sileä. Kohtiin, jotka eivät täytä sileysvaatimuksia, jää aina Gibbs-ilmiöksi kutsuttua pientä oskillaatiota. Esimerkiksi kuvan funktion epäjatkuvuuskohdat ovat tällaisia pisteitä. Fourier’n sarja on tapa esittää jaksollinen funktio trigonometristen sini- ja kosinifunktioiden avulla äärettömänä summana eli sarjakehitelmänä.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Fourier’n sarja · Katso lisää »
Funktio
Funktio f: X \rightarrow Y liittää jokaiseen joukon ''X'' alkioon täsmälleen yhden maalijoukon ''Y'' alkion. Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Funktio · Katso lisää »
Jakojäännös
Jakojäännös eli modulo on kokonaisluku, joka jää yli kun jokin kokonaisluku jaetaan jollain toisella kokonaisluvulla siten, että myös tuloksen tulee olla kokonaisluku.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Jakojäännös · Katso lisää »
Jaksonaika
Jaksonaika eli periodi on fysiikassa ja signaalinkäsittelyssä jaksollisen ilmiön yhden jakson kestoaika.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Jaksonaika · Katso lisää »
Jatkuva funktio
epäjatkuvuuskohdaksi. Jatkuvuus on funktioon liittyvä topologinen peruskäsite.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Jatkuva funktio · Katso lisää »
Käänteisfunktio
Käänteisfunktio on funktio, joka kääntää alkuperäisen funktion kuvaussuunnan päinvastaiseksi.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Käänteisfunktio · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Modulaarinen aritmetiikka
Modulaarinen aritmetiikka (lyhyemmin modulaariaritmetiikka, joskus myös kellotauluaritmetiikka), on kokonaislukuja käsittelevä matemaattisen lukuteorian haara, jossa luvut korvataan niillä jakojäännöksillä (oikeastaan residyillä), jotka saadaan jaettaessa luku tietyllä vakiolla, moduluksella.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Modulaarinen aritmetiikka · Katso lisää »
Pienin yhteinen jaettava
Kahden tai useamman kokonaisluvun pienin yhteinen jaettava eli pienin yhteinen monikerta, p.y.j., on matematiikassa pienin kokonaisluku, joka on tasan jaollinen kyseessä olevilla luvuilla.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Pienin yhteinen jaettava · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Reaaliluku · Katso lisää »
Siniaalto
Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Siniaalto · Katso lisää »
Trigonometrinen funktio
Trigonometriset funktiot ovat matematiikassa kulman funktioita, jotka ovat tärkeitä, kun tutkitaan kolmioita tai mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Trigonometrinen funktio · Katso lisää »
Vaihe
Matematiikassa vaiheella tarkoitetaan jaksollisen funktion argumenttia.
Uusi!!: Jaksollinen funktio ja Vaihe · Katso lisää »