Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Baruch Spinoza, Ferdinand de Saussure, Id, Jälkistrukturalismi, Kielitiede, Kirjallisuustiede, Minä (ego), Pariisi, Psykiatria, Psykoanalyysi, Psykoosi, Ranska, Samastuminen, Sigmund Freud, Strukturalismi, Taiteentutkimus, Teologia, Tiedostamaton, Uskonto, Yliminä, 13. huhtikuuta, 1900-luvun filosofia, 1901, 1981, 9. syyskuuta.
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Baruch Spinoza · Katso lisää »
Ferdinand de Saussure
Ferdinand de Saussure. Ferdinand-Mongin de Saussure (26. marraskuuta 1857 Geneve, Geneven kantoni, Sveitsi – 22. helmikuuta 1913 Vufflens-le-Château, Vaud, Sveitsi) oli sveitsiläinen indoeurooppalaisten kielten tutkija, jonka esittämät ajatukset vaikuttivat suuresti kielen tieteellisen tutkimuksen painopisteen muuttumisessa rakenteellisen kuvauksen suuntaan.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Ferdinand de Saussure · Katso lisää »
Id
Id tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Id · Katso lisää »
Jälkistrukturalismi
Jälkistrukturalismi eli poststrukturalismi on laaja-alainen nimitys mannermaisen filosofian ja kriittisen teorian suuntauksille, jotka saivat alkunsa Ranskassa 1960-luvulla.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Jälkistrukturalismi · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Kielitiede · Katso lisää »
Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Kirjallisuustiede · Katso lisää »
Minä (ego)
Minä (latinaksi ego) on psykoanalyysin näkemyksessä yksi persoonallisuuden osa.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Minä (ego) · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Pariisi · Katso lisää »
Psykiatria
Psykiatria on lääketieteen erikoisala, joka tutkii sairauksia ja häiriöitä, jotka aiheuttavat mielenterveyteen, käyttäytymiseen, tiedonkäsittelyyn tai motorisiin toimintoihin tai seksuaalitoimintoihin liittyviä oireita ja monesti myös elimellisiä muutoksia aivoissa.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Psykiatria · Katso lisää »
Psykoanalyysi
Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud noin vuonna 1905. Psykoanalyysi (Pieni tietosanakirja. Osa III, s. 593. Kokonaan uusittu laitos. Toimituskunta Arvi Poijärvi, J. A. Wecksell, R. H. Oittinen ja I. Havu. Helsinki: Otava, 1951. Sanaa psykoanalyysi käytetään myös viittaamaan psykoanalyyttiseen psykoterapiaan. Psykoanalyysissa psykoanalyytikko auttaa potilasta ymmärtämään mielenterveyden häiriöiden taustalla piileviä mielensisäisiä ristiriitoja, minkä tarkoituksena on helpottaa potilaan estoja ja ahdistusta. Mielensisäiset konfliktit paljastuvat tulkitsemalla ja empaattisesti kuvaamalla potilaan mielleyhtymiä, tunteensiirtoa, unia ja niin sanottuja virhe- ja oiretoimintoja. Apuna voidaan käyttää myös huomion kiinnittämistä potilaalle ominaisiin käyttäytymiseen tai hänen lihasjännityksiinsä.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Psykoanalyysi · Katso lisää »
Psykoosi
Psykoosi on tila, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy ja vääristyy, jonka vuoksi hänellä on huomattavia vaikeuksia erottaa tosi epätodesta.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Psykoosi · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Ranska · Katso lisää »
Samastuminen
Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen tavoin, jäljittelemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Samastuminen voi kohdistua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin päästään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman välisistä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat sisäistämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Samastuminen · Katso lisää »
Sigmund Freud
Sigmund Freud (saks.; alun perin Sigismund Schlomo Freud; 6. toukokuuta 1856 Freiberg, Määri, Itävallan keisarikunta – 23. syyskuuta 1939 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalainen lääkäri ja tutkija, joka tunnetaan ennen kaikkea psykoanalyysin kehittäjänä.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Sigmund Freud · Katso lisää »
Strukturalismi
Strukturalismi on useissa – varsinkin humanistisissa ja yhteiskunnallisissa – tieteissä vaikuttanut lähestymistapa, joka korostaa rakenteen merkitystä kokonaisuuden ymmärtämisessä.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Strukturalismi · Katso lisää »
Taiteentutkimus
Taiteentutkimus voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Taiteentutkimus · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Jacques Lacan ja Teologia · Katso lisää »
Tiedostamaton
Tiedostamaton (tai tiedostumaton tai alitajuinen) on käsite, joka yksinkertaisesti ja väljästi ajateltuna näyttäisi suoraviivaisesti selittävän mielen piirteitä, joista emme ole suoraan tietoisia tai joita emme suoraan havaitse.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Tiedostamaton · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Uskonto · Katso lisää »
Yliminä
Yliminä eli superego on psykoanalyyttisen teorian mukaan yksi ihmisen psyyken kolmesta kerroksesta.
Uusi!!: Jacques Lacan ja Yliminä · Katso lisää »
13. huhtikuuta
13.
Uusi!!: Jacques Lacan ja 13. huhtikuuta · Katso lisää »
1900-luvun filosofia
1900-luvulla filosofia toi mukanaan mullistuksia, jotka synnyttivät erilaisia keskenään ristiriitaisia filosofisia suuntauksia, mitä tulee filosofien suhteeseen tiedon perusteisiin ja erilaisiin absoluuttisiin totuuksiin.
Uusi!!: Jacques Lacan ja 1900-luvun filosofia · Katso lisää »
1901
*Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.
Uusi!!: Jacques Lacan ja 1901 · Katso lisää »
1981
Vuosi 1981 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Jacques Lacan ja 1981 · Katso lisää »
9. syyskuuta
9.
Uusi!!: Jacques Lacan ja 9. syyskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Jacques Marie Emile Lacan, Jacques Marie Lacan, Jacques Marie Émile Lacan, Jacques-Marie Lacan, Jacques-Marie-Emile Lacan, Jacques-Marie-Émile Lacan, Jaques Lacan, Lacan.
