Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Alankomaat, Alankomaiden historia, Alankomaiden valtakunnankomissariaatti, Arnhem, Dekadenssi, Draama, Groningen, Groningenin yliopisto, Historia, Hovinarri, Intia, Keskiajan syksy, Kotiaresti, Kulttuuri, Kulttuuriantropologia, Kulttuurihistoria, Leidenin yliopisto, Leikki, Leikkivä ihminen, Natsi-Saksa, Pelitutkimus, Pessimismi, Renessanssi, Sanskrit, Väitöskirja.
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Alankomaat · Katso lisää »
Alankomaiden historia
Alankomaiden historia alkaa esihistorialliselta ajalta 10 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Alankomaiden historia · Katso lisää »
Alankomaiden valtakunnankomissariaatti
Alankomaiden valtakunnankomissariaatti oli siviilihallintoalue, joka perustettiin heti Saksan suorittaman Alankomaiden valtauksen jälkeen.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Alankomaiden valtakunnankomissariaatti · Katso lisää »
Arnhem
Kartta Arnhemin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (''Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen''). Arnhem on kunta ja kaupunki Alankomaiden itäosassa Ala-Reinin varrella.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Arnhem · Katso lisää »
Dekadenssi
Thomas Couture: ''Les Romains de la décadence'', 1847 Dekadenssi (Dekadentin ”rappiotaiteilijan” kuva tuli tunnetuksi 1800-luvulla, jolloin se liitettiin esimerkiksi oopiumin käyttöön. Nykyajan populaarikulttuurissa dekadentti taiteilijahahmo on edelleen yleinen. Esimerkki kyseisestä taiteilijahahmosta on rocklaulaja Jim Morrison.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Dekadenssi · Katso lisää »
Draama
Draama (’toiminta’ Yrjö Hosiaisluoma Draamalla viitataan joskus puhekielessä dramaattisuuteen yleensä. Myös elokuvien lajityyppiä voidaan nimittää draamaksi.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Draama · Katso lisää »
Groningen
Groningen on Groningenin provinssin pääkaupunki Alankomaissa lähellä Pohjanmeren rannikkoa.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Groningen · Katso lisää »
Groningenin yliopisto
Groningenin yliopisto on alankomaalainen yliopisto.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Groningenin yliopisto · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Historia · Katso lisää »
Hovinarri
Jost Ammanin narria esittävä puupiirros hänen erilaisia ammatteja kuvaavasta kirjastaan ''Das Ständebuch'' vuodelta 1568. Hovinarri eli narri oli hoviin kuulunut henkilö, joka huvitti isäntäväkeä muun muassa sukkeluudellaan.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Hovinarri · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Intia · Katso lisää »
Keskiajan syksy
''Keskiajan syksy'', hollanninkielisen version kansi. Keskiajan syksy: elämän- ja hengenmuotoja Ranskassa ja Alankomaissa 14.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Keskiajan syksy · Katso lisää »
Kotiaresti
Kotiaresti on rangaistustoimenpide, jolla viranomainen sulkee henkilön hänen kotiinsa sekä rajoittaa tämän liikkumista, viestintämahdollisuuksia ulkomaailmaan, ja mahdollisuutta tavata muita henkilöitä.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Kotiaresti · Katso lisää »
Kulttuuri
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa. Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Kulttuuri · Katso lisää »
Kulttuuriantropologia
Kulttuuriantropologia on antropologian alalaji, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Kulttuuriantropologia · Katso lisää »
Kulttuurihistoria
Kulttuurihistoria tieteenalana keskittyy menneisyydessä tapahtuneiden kulttuuri-ilmiöiden tutkimukseen.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Kulttuurihistoria · Katso lisää »
Leidenin yliopisto
Leidenin yliopisto (Universiteit Leiden) on Leidenin kaupungissa sijaitseva Alankomaiden vanhin yliopisto.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Leidenin yliopisto · Katso lisää »
Leikki
Lapsia leikkimässä pomppulinnassa. saippuakuplia. Leikinlasku voi jatkua myös muina ikäkausina. Myös eläimet leikkivät. Leikki on varsinkin lasten harjoittamaa, usein määrämuotoista ja määräsääntöjä noudattavaa, mielihyvänsävyistä toimintaa ilman tietoista hyötytarkoitusta.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Leikki · Katso lisää »
Leikkivä ihminen
Leikkivä ihminen (Homo Ludens) on Johan Huizingan vuonna 1938 kirjoittama kirja leikin roolista kulttuurissa.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Leikkivä ihminen · Katso lisää »
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Natsi-Saksa · Katso lisää »
Pelitutkimus
Pelitutkimus (ludologia) on tieteenala, joka tutkii pelejä ja niihin läheisesti liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Pelitutkimus · Katso lisää »
Pessimismi
Pessimismi tarkoittaa huonojen puolien näkemistä kaikessa tai oletusta, että asiat pahenevat, epäilevää suhtautumista tulevaisuuteen.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Pessimismi · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Renessanssi · Katso lisää »
Sanskrit
Sanskrit (saṃskṛta ’kokoonpantu; huoliteltu’) on indoeurooppalaisten kielten indoiranilaiseen ryhmään kuuluva kieli, joka muotoutui lopullisesti 300-luvulla eaa.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Sanskrit · Katso lisää »
Väitöskirja
Väitöskirja on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi.
Uusi!!: Johan Huizinga ja Väitöskirja · Katso lisää »
