Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Asemapäällikkö, Aunuksen retkikunta, Heikki Kaljunen, Helsinki, Intendentti, Kaitjärven rautatieasema, Karjalankannas, Kihlakunnanoikeus, Komendantti, Muilutus, Perälän rautatieasema, Pohjan Pojat, Suomen sisällissota, Taavetin rautatieasema, Terijoen rautatieasema, Teuva, Vaasan hovioikeus, Viipuri, Viipurin rautatieasema, Viron vapaussota, 1878, 1960, 23. helmikuuta, 8. joulukuuta.
Asemapäällikkö
Asemapäällikön hihalaatta, virkapuku M50. Asemapäällikkö on VR:n käytöstä poistunut rautatiealan ammatti.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Asemapäällikkö · Katso lisää »
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »
Heikki Kaljunen
Heikki Herman Kaljunen (2. heinäkuuta 1893 Sortavalan mlk – kadonnut 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen satulaseppä ja harrastelijanäyttelijä, joka toimi Suomen sisällissodassa punakaartin Keski-kannaksen rintaman ylipäällikkönä.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Heikki Kaljunen · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Helsinki · Katso lisää »
Intendentti
Intendentti ('jännittää, innokkaasti harjoittaa jotakin' > ransk. intendant > ’laitoksen tai osaston johtaja’) on tiede- tai taidelaitoksen johtajan virka tai orkesterin hallinnollisen ja usein myös taiteellisen johtajan virka.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Intendentti · Katso lisää »
Kaitjärven rautatieasema
Kaitjärven rautatieasema (ratakm 226+912) on rautatieliikennepaikka Luumäellä Karjalan radan varrella.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Kaitjärven rautatieasema · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Karjalankannas · Katso lisää »
Kihlakunnanoikeus
Kihlakunnanoikeus oli Suomessa vuoteen 1993 asti alioikeuden nimitys maaseudulla, niin sanottujen vanhojen kaupunkien ulkopuolella, sekä Ruotsissa vuoteen 1971 asti ennen 1910-lukua perustettujen kaupunkien ulkopuolella.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Kihlakunnanoikeus · Katso lisää »
Komendantti
Komendantti (on sotilaallista järjestystä valvova upseeri. Alkuaan komendantti oli kaupungin, linnan tai sotalaivan komentaja tai päällikkö. Sittemmin viran haltijoista tuli upseereita, joiden tehtävänä oli ylläpitää ja valvoa sotilaallista kuria ja järjestystä varuskuntapaikkakunnalla. Eräissä maissa nimitys tarkoittaa yhä komentajaa, päällikköä tai johtajaa. Esimerkiksi Ranskassa komendantti tarkoittaa komentajaa, kuten pataljoonan komentajaa, ja majuria. Ylimmissä esikunnissa komendantin tehtävänä on esikunnan sijoittamisen, majoituksen, huollon ja puolustamisen järjestäminen etenkin sodan aikana. Tehtävää hoitava upseeri toimii usein myös esikuntakomppanian päällikkönä.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Komendantti · Katso lisää »
Muilutus
Ensimmäinen vuonna 1930 muilutettu oli ''Pohjan Voima'' -lehden toimittaja Ilmari Sormunen. Maalaisliittolaisen ''Maakansa''-lehden pilapiirtäjä Oki Räisänen esitti tapauksen harmittomana. Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Muilutus · Katso lisää »
Perälän rautatieasema
Perälän rautatieasema on lakkautettu rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Perälän rautatieasema · Katso lisää »
Pohjan Pojat
Pohjan Poikien sotamuistomerkki Pajun kartanon luona Tõllisten kunnassa. Pohjan Pojat oli Viron vapaussotaan vuonna 1919 osallistuneen toisen suomalaisen vapaaehtoisjoukon nimi.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Pohjan Pojat · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Taavetin rautatieasema
Taavetin rautatieasema on rautatieliikennepaikka Karjalan radalla Luumäen keskustaajamassa Taavetissa.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Taavetin rautatieasema · Katso lisää »
Terijoen rautatieasema
Terijoen rautatieasema sijaitsee Terijoen eli nykyisen Zelenogroskin kaupungissa Pietari–Viipuri-radan varrella.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Terijoen rautatieasema · Katso lisää »
Teuva
Teuva on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Teuva · Katso lisää »
Vaasan hovioikeus
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo Vaasan hovioikeuden sinetti Vaasan hovioikeus on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Vaasan hovioikeus · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin rautatieasema
Viipurin rautatieasema (Vpi, ratakm 313+350) on Viipurin kaupungin merkittävin rautatieasema.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Viipurin rautatieasema · Katso lisää »
Viron vapaussota
Viron vapaussota (myös Viron itsenäisyyssota) käytiin vuosina 1918–1920, jossa Viro taisteli Neuvosto-Venäjää vastaan.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja Viron vapaussota · Katso lisää »
1878
Vuosi 1878 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja 1878 · Katso lisää »
1960
Vuosi 1960 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja 1960 · Katso lisää »
23. helmikuuta
23.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja 23. helmikuuta · Katso lisää »
8. joulukuuta
8.
Uusi!!: J. A. Torvelainen ja 8. joulukuuta · Katso lisää »
