Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
10 suhteet: Balkan, Istanbul, Italian–Turkin sota, Itävalta-Unkari, Kolmas Rooma, Krimin sota, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, Panslavismi, Turkin sota.
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Balkan · Katso lisää »
Istanbul
Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Istanbul · Katso lisää »
Italian–Turkin sota
Italialainen patteri lähellä Tripolia. Italialainen risteilijä pommittamassa ottomaanien alusta Beirutin satamassa. Italian ja Turkin sota (tunnetaan Italiassa myös nimellä guerra di Libia, "Libyan sota", ja Turkissa nimellä Trablusgarp Savaşı) oli sota, joka käytiin osmanien valtakunnan ja Italian välillä 29.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Italian–Turkin sota · Katso lisää »
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Itävalta-Unkari · Katso lisää »
Kolmas Rooma
Bysantin valtakunnan perinteinen tunnus. Kolmas Rooma eli Moskova — kolmas Rooma on poliittinen ja uskonnollinen oppi, jonka mukaan Moskova (tai Venäjä yleensä) on Rooman ja Bysantin valtakuntien ainoa aito perillinen ja puhdasoppisen kristinuskon keskus.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Kolmas Rooma · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Krimin sota · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Panslavismi
Panslavismi on ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.
Uusi!!: Itämainen kysymys ja Panslavismi · Katso lisää »
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
