Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
63 suhteet: Akateeminen Karjala-Seura, Arkangelin kuvernementti, Aunuksen Karjala, Aunuksen kihlakunta, Aunuksen kuvernementti, Aunuksen retkikunta, Ääninen, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Hattujen sota, Heimosodat, Imandrajärvi, Itä-Karjala (täsmennyssivu), Itä-Karjalan kysymys, Itä-Karjalan sotilashallinto, Itäkarjalaisten kansannousu, Jatkosota, Kansainliitto, Kantalahti, Karjala, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan Sivistysseura, Karjalan tasavalta, Karjalan työkansan kommuuni, Kauko-Karjala, Kemin kihlakunta, Laatokan Karjala, Laatokka, Leningradin alue, Luovutettu Karjala, Moskovan rauhansopimus (1940), Murmanskin alue, Muurmannin rata, Novgorodin tasavalta, Petroskoin kihlakunta, Petsamo, Porajärvi, Poventsan kihlakunta, Puudožin kihlakunta, Repola, Ruotsi, Saamelaiset, Sallan–Kuusamon alue, Soutjärvi, Stolbovan rauha, Sunku, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, ..., Suur-Suomi, Suurlahti, Syväri, Talvisota, Tarton rauha, Uikujärvi, Venäjä, Vepsäläiset, Vienan Karjala, Vienan retket, Vienanmeri, Viikinkiaika, Viikinkien idäntie. Laajenna indeksi (13 lisää) »
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »
Arkangelin kuvernementti
Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784-1929.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Arkangelin kuvernementti · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Aunuksen kihlakunta
Aunuksen kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Aunuksen kihlakunta · Katso lisää »
Aunuksen kuvernementti
Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Aunuksen kuvernementti · Katso lisää »
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Ääninen · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Hattujen sota
Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Hattujen sota · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Heimosodat · Katso lisää »
Imandrajärvi
Imandrajärvi eli Imantero on suuri järvi Murmanskin alueella Kuolan niemimaan länsiosassa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Imandrajärvi · Katso lisää »
Itä-Karjala (täsmennyssivu)
Itä-Karjala tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Itä-Karjala (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Itä-Karjalan kysymys
Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Itä-Karjalan kysymys · Katso lisää »
Itä-Karjalan sotilashallinto
Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Katso lisää »
Itäkarjalaisten kansannousu
Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Jatkosota · Katso lisää »
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Kansainliitto · Katso lisää »
Kantalahti
Kantalahti (aikaisemmin Kannanlahti) on.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Kantalahti · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Karjala · Katso lisää »
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan Sivistysseura
Karjalan Sivistysseura on yhdistys, joka toimii karjalaisen kielen ja kulttuuriperinnön vaalijana.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Karjalan Sivistysseura · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »
Kauko-Karjala
Kauko-Karjala on maantieteellis-historiallinen nimi, jota on käytetty vaihtelevasti koko Venäjän Karjalan tai pelkästään Vienan Karjalan rinnakkaisnimenä.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Kauko-Karjala · Katso lisää »
Kemin kihlakunta
Kemin kihlakunta on entinen Suomen kihlakunta, joka sijaitsi Lapin läänissä.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Kemin kihlakunta · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Laatokka · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Leningradin alue · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Murmanskin alue · Katso lisää »
Muurmannin rata
Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Muurmannin rata · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Petroskoin kihlakunta
Petroskoin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Petroskoin kihlakunta · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Petsamo · Katso lisää »
Porajärvi
Porajärvi on.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Porajärvi · Katso lisää »
Poventsan kihlakunta
Poventsan kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Poventsan kihlakunta · Katso lisää »
Puudožin kihlakunta
Puudožin kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Puudožin kihlakunta · Katso lisää »
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Repola · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Ruotsi · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Saamelaiset · Katso lisää »
Sallan–Kuusamon alue
Suomen Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovuttamat alueet, Sallan–Kuusamon alue on merkitty karttaan nimellä Salla. Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä luovutetuista alueista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Sallan–Kuusamon alue · Katso lisää »
Soutjärvi
Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan sijainti Äänisenrannan piirissä. vepsäksi. Vepsäläinen etnografinen museo Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv' tai Šoutarv') on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Soutjärvi · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Sunku
Sungun kunta Karhumäen piirin kartalla. Sunku (myös Šungu) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Sunku · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Suomi · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Suurlahti
Kižin pogosta. Jandomjärven kirkko. Volkostrovin tsasouna. Suurlahden kunta Karhumäen piirin kartalla. Suurlahti on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Suurlahti · Katso lisää »
Syväri
Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Syväri · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Talvisota · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Tarton rauha · Katso lisää »
Uikujärvi
Uikujärvi on.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Uikujärvi · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Venäjä · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Vienan retket · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Viikinkiaika · Katso lisää »
Viikinkien idäntie
Viikinkiajan idänteitä. Punainen tarkoittaa Volgan reittiä ja violetti Dneprin reittiä. Oranssit reitit ovat 700–1000-lukujen muita kauppareittejä. Viikinkien idäntieksi kutsutaan jokireittejä, joita pitkin viikingit matkasivat Itämereltä nykyisen Venäjän alueelle ja usein kauemmaksikin kohti Mustaamerta ja Kaspianmerta.
Uusi!!: Itä-Karjala ja Viikinkien idäntie · Katso lisää »
